Alavieskasta

  • Akka se on, joka tieltä takaisin kääntyy, vaan ei mies pahanenkaan.
  • Ei ole kiiratta kirkkoon, pappiki on vielä paitasillaan.
  • Ei ole luutonta lihaa, eikä päätöntä kalaa.
  • Ei saa kauvaa kävellä, kun ei tiejä onko anni eellä vai jälesä.
  • Ei se korppi pesten valakene.
  • Ei se kuollu kakkua kaipaa.
  • Ei se ruoka syöjen lopu, vaan saamattomuuven.
  • Eihän sitä minunkaan tarvi aina olla niinkö kyyten eesä.
  • Eipä oo voitaan tienannu.
  • Eipä tässä korkialta putua ku luvan päältä lattialle.
  • En huoliskaan, sano kuttki, kun päivän pässin pusseja vahtasi.
  • Hih, vain, vaikka ei oo kun pussonen peittona ja Lassin Jussi poikana.
  • Hoppu ei ole hyväksi muualla ko kirpun kiinniotosa.
  • Hullu palijo syö, viisas ellää vähhemmälläki.
  • Hullu palijo työtä tekkee, viisas ellää vähemmälläki.
  • Huutaa, että Kuopio näkkyy.
  • Hyvä syöneen, parempi säästäneen.
  • Häipy ko tuhka tuuleen.
  • Inttää vaikka korpin valakiaksi.
  • Iso hyvä, sano kalajokinen.
  • Iso pää ja harvassa korvia.
  • Joka silmää iskee, se ei hyvää ajattele.
  • Jos ei pyhäksi parane niin tauti on kuolemaksi.
  • Jos ei viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi.
  • Juu, sano Lapuan likka ko kirkkoon meni, että suu jäi Jormuun.
  • Järjestys olla pitää, sano Lapuan lukkari ko kanojaan piiskas.
  • Kahvi kuumana ja tyttö nuorena.
  • Kaikilla sitä on ruokaa ja rahhaa, vaan ei tällaista rellukkamahhaa.
  • Kieli maan leikkaa.
  • Kipinästä maa kytee.
  • Kippistä vaan, se oli viimeinen tippa.
  • Kyllä se vakka kantensa valihtee ja kurki kumppaninsa.
  • Laiska se on, joka töitän räknää.
  • Lapsi puhhuu niinkö lapsi ajattelee.
  • Lepän urvet, leipä urvet, haavan urvet, halla urvet.
  • Lihainen kieli leikkaa luisen kaulan.
  • Luonto on se, joka tikanpojan puuhun ajaa.
  • Meillä ei mitään ole, jos ei meillä säästetä.
  • Mitä meillä ei ole, sitä meillä ei tarvita.
  • Niin on tyttö talossa, kuin on luuta porraspäässä.
  • Oli ninku ällikällä lyöty.
  • Oma kehu haisee, pankaa akkunat auki.
  • Ompa isänsä näkönen, vaikka piikan penikka.
  • Ompa pitkä ko korpikuusi.
  • On isäntä hevosen juonu, kun häntä suupielestä näkyy.
  • On niin kova, että koiran tappas.
    (sukka)
  • On täysi ko Turusen pyssy.
  • Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiin.
  • Parein on olla vanhan parran alla, kun nuoren vallan alla.
  • Parempi on syönyttä syöttää, ko kuollutta virvoittaa.
  • Pidä markka taskussa, ettei koirat kintulle kuse.
  • Pitkä ettei pieruaan kuule.
  • Pitkä poika on aina hyvä olemasa.
  • Puhuen puheet tulevat.
  • Päivää, vaikkei paistakaan.
  • Raha on niin vanha keksintö, että sitä on kaikilla.
  • Rahan tulua ei voi estää.
  • Se on niin laiska, ettei korviaan kanna.
  • Se tapahtuu sitte ko sika lentää ja vares kyntää ja tunkion pohojalta aurinko paistaa.
  • Selevän teki, sano akka ko kusirakko puhkes.
  • Sepä meni kuin tina tuhkaan.
  • Sepä punottaa niinkä Naantalin aurinko.
  • Siihenkö lehmäännyit?
  • Silloin takua pittää ku rauta on kuumana.
  • Sinne meni niinkö hohtimet kaivoon.
  • Sitähän mennee ko lunta lämpimään vetteen.
  • Suolanen ja sakia on köyhän makia.
  • Suu on syvämmen tulkki.
  • Suusta syöneen näkee, silmistä pahantekijän.
  • Syitä sijaa suutarille.
  • Syöjä pittää, vähä on palakkaa, eikä tiejä saako sitäkään.
  • Syöny sika ei tiijä syömättömän puutetta.
  • Tee nuppi nuoran nokkaan, ettei mene veto hukkaan.
  • Terveisiä hevoselta, sanoi vastaantulija, kun oli pitkät aisat hevosmiehellä.
  • Tukkii ja pakkaa ko omankyläläinen.
  • Tukkii ja pakkaa ko sika ahtaimpaan rakkoon.
  • Tyvenesä veesä ne kalat uivat.
  • Tyvestä puuhun noustaan.
  • Taällähän on pimiä kö Pokelasa jouluna.
  • Varastaa sais, vaanku ei sovi taskuihin.
  • Viuhka käy, kun vierestä viejään.
  • Vääräsääristä ja sylttysukkaa ei huoli kukkaan.
  • Vönkii ko täi ruvesa.
  • Äet hoi! Lehmä kussoo kuuhun. Oo hiljaa, hullu poika, siivitäänhän se.
  • Älä luule luuta lihaksi, äläkä lampaan päätä makkaraksi!
  • Älä souva ku akka on järvessä.
  • Älä suulla suurentele, ellet kunnolla kykene.

Kalajoelta

  • Iso hyvä, sano kalajokinen.
  • Junnikkala ja Apuli, Hautala ja tapuli ovat Kalajoen kirkon seudulla.
  • Lähti niinko kylkiluut Santapakan Antin kirkkoreestä ko veräjänpelehen ajo.
  • Neljä poikaa ja Olli, sano Santaholma pojistaan.
  • Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee.
  • Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia hullun vasikan kanssa.
  • Seuli kylymä ryyppy, sano Priuskan Junnu ko mikkelinä jokehen putos.
  • Teheny omasta päästään, niinko Myllymäen Heikki-poika kontin.
  • Äläpä ryvi tullee yskää, sano Kiviojan pappi rippikoulupojalle.

Merijärveltä

  • Ei oo pitkän pitkä eikä paksun paksu; lyhy, leviä ja muuton matala.
  • Ei passaa pussata verivierasta ja vielä papuruokasella suulla.
  • Ei rakkauvella pottuja höystetä, lihhaa siihen tarvitaan.
  • Ei s’oo mittään jos kenkä hieroo mutta se on surkiaa ku sukka puristaa.
  • Ei täsä tiijä menneekö Jukkoon vai Irvaan.
  • Ei vanahuus mieltä anna vaan opettaa hilijaa käveleen.
  • Heikki on väkevä mies ku se taittaa talaven selijän ja kääntää karhun toiselle kylijelle.
  • Jahah, sano merijärveläinen ku ei saanu keittua.
  • Jos neulalla pukkee, se puukolla riisuu.
  • Joutuin joutuin, suksen loiske kuuluu. Tähjäläiset tullee ja toiset niistä nilikuttaa.
  • Jussi jouluna järvesä makkaa, siipikorvesa kiiskijäisiä kirraa, nahkijaisia narraa, paarmoja paruttaa.
  • Kaikki on omatekosta paihti hevonen, sano hämäläinen.
  • Kiihtyy ku Kuusamon köyhyys.
  • Korkialtapa sika meinaa rukkiita syyvä ku kuhilaan nokasta.
  • Kotikiire ku Räihän ruunalla.
  • Kun justiin piirtää ja justiin tekkee niin se justiin passaa.
  • Kyllä mies aina miehen värkeillä pärijää.
  • Laiha ko kaakinpuu.
  • Luusa vanhan voima, väki varsan sieramisa.
  • Merijärven mustakieli.
  • Mies kuokkii viis kuus kapanmaata päiväsä niinku tallitunkijuta.
  • Muusia olla pittää, sano Jylkän Liisa ku häitä laitto.
  • Niin on ku yksilehemäsen kirnu.
  • Olin puota, sano poika ku järvestä nostettiin.
  • Parempi hyvä sija ku huonot ruusut.
  • Parrein onmusta takki ku harmaja takki.
  • Puhus se sikaki saksaa mutta on alahuuli lyhyempi.
  • Sääret ku pyhäpiipun varsi.
  • Tukkii ja pakkaa ku omankyläläiset.
  • Tulis vanahaksi että sai ihtiään kehua.
  • Tuulee niin ettei tupaakit suusa pysy.
  • Tyhjä ei pala piipusa eikä risuaita pijä Pärkkäsen koivistoniitusa.
  • Älä luule hongan kylyki, vielä se veneseppäki ellää.
  • Älä tuu, mull on puukko, sano Natkun Heikki Oulaisista ku naurismaata vahtas.

Oulaisista

  • Hyvä, hyvä sano Hynnisen muori ku pankolta putos.
  • Leipä loppu Lehtolasta, piti lähtiä Äijälään.
  • Pulakasta mentiin Pussaan, sano Piipsjärven isäntä ku taloja vaihto.
  • Sepä on ku Asikaisen rakennus.
  • Totinen ku Upolan pottuvoi.

Sievistä

  • Jussilan Jaako juustot söi ja kissa raukka piiskattiin.
  • Oottako nähäny meijän Maijaa ja perälautaa? kyseli Jussilan vaari, ku oli muorinsa kärryistä puottanu.
  • Sivistä sommaan näkösiä ja Evijärven takkaa hyväluontosia.
  • Soukka ja pitkä ku Sievin seurakunta.

Ylivieskasta

  • Ei mies oo mies, vaan ruoka se on mies.
  • Ihimiset naivat ihimisiä ja kantoperäset toisiaan.
  • Jopa raukasi ku silakka Riikan-Heikkiä.
  • Kahella päällä ku Kantoperän pojat.
  • Minä sitä oon paremmasta vieskasta, mutta sinä oot Alavieskasta.
  • Saatte mennä sano Malaperi köyhille.

Lähdeluettelo

Poimittu seuraavista lähteistä:

  • Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. 1959.
  • Sananparsia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sananparsia. 1957.
  • Sen verran pohojolasta… Kuvitettuja sananparsia Pohjois-Suomesta. 1981.
  • Tolonen, Maria: Vanhoja sanontoja ja karjataikoja. 2001.