Alavieskasta
- Akka se on, joka tieltä takaisin kääntyy, vaan ei mies pahanenkaan.
- Ei ole kiiratta kirkkoon, pappiki on vielä paitasillaan.
- Ei ole luutonta lihaa, eikä päätöntä kalaa.
- Ei saa kauvaa kävellä, kun ei tiejä onko anni eellä vai jälesä.
- Ei se korppi pesten valakene.
- Ei se kuollu kakkua kaipaa.
- Ei se ruoka syöjen lopu, vaan saamattomuuven.
- Eihän sitä minunkaan tarvi aina olla niinkö kyyten eesä.
- Eipä oo voitaan tienannu.
- Eipä tässä korkialta putua ku luvan päältä lattialle.
- En huoliskaan, sano kuttki, kun päivän pässin pusseja vahtasi.
- Hih, vain, vaikka ei oo kun pussonen peittona ja Lassin Jussi poikana.
- Hoppu ei ole hyväksi muualla ko kirpun kiinniotosa.
- Hullu palijo syö, viisas ellää vähhemmälläki.
- Hullu palijo työtä tekkee, viisas ellää vähemmälläki.
- Huutaa, että Kuopio näkkyy.
- Hyvä syöneen, parempi säästäneen.
- Häipy ko tuhka tuuleen.
- Inttää vaikka korpin valakiaksi.
- Iso hyvä, sano kalajokinen.
- Iso pää ja harvassa korvia.
- Joka silmää iskee, se ei hyvää ajattele.
- Jos ei pyhäksi parane niin tauti on kuolemaksi.
- Jos ei viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi.
- Juu, sano Lapuan likka ko kirkkoon meni, että suu jäi Jormuun.
- Järjestys olla pitää, sano Lapuan lukkari ko kanojaan piiskas.
- Kahvi kuumana ja tyttö nuorena.
- Kaikilla sitä on ruokaa ja rahhaa, vaan ei tällaista rellukkamahhaa.
- Kieli maan leikkaa.
- Kipinästä maa kytee.
- Kippistä vaan, se oli viimeinen tippa.
- Kyllä se vakka kantensa valihtee ja kurki kumppaninsa.
- Laiska se on, joka töitän räknää.
- Lapsi puhhuu niinkö lapsi ajattelee.
- Lepän urvet, leipä urvet, haavan urvet, halla urvet.
- Lihainen kieli leikkaa luisen kaulan.
- Luonto on se, joka tikanpojan puuhun ajaa.
- Meillä ei mitään ole, jos ei meillä säästetä.
- Mitä meillä ei ole, sitä meillä ei tarvita.
- Niin on tyttö talossa, kuin on luuta porraspäässä.
- Oli ninku ällikällä lyöty.
- Oma kehu haisee, pankaa akkunat auki.
- Ompa isänsä näkönen, vaikka piikan penikka.
- Ompa pitkä ko korpikuusi.
- On isäntä hevosen juonu, kun häntä suupielestä näkyy.
- On niin kova, että koiran tappas.
(sukka)
- On täysi ko Turusen pyssy.
- Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiin.
- Parein on olla vanhan parran alla, kun nuoren vallan alla.
- Parempi on syönyttä syöttää, ko kuollutta virvoittaa.
- Pidä markka taskussa, ettei koirat kintulle kuse.
- Pitkä ettei pieruaan kuule.
- Pitkä poika on aina hyvä olemasa.
- Puhuen puheet tulevat.
- Päivää, vaikkei paistakaan.
- Raha on niin vanha keksintö, että sitä on kaikilla.
- Rahan tulua ei voi estää.
- Se on niin laiska, ettei korviaan kanna.
- Se tapahtuu sitte ko sika lentää ja vares kyntää ja tunkion pohojalta aurinko paistaa.
- Selevän teki, sano akka ko kusirakko puhkes.
- Sepä meni kuin tina tuhkaan.
- Sepä punottaa niinkä Naantalin aurinko.
- Siihenkö lehmäännyit?
- Silloin takua pittää ku rauta on kuumana.
- Sinne meni niinkö hohtimet kaivoon.
- Sitähän mennee ko lunta lämpimään vetteen.
- Suolanen ja sakia on köyhän makia.
- Suu on syvämmen tulkki.
- Suusta syöneen näkee, silmistä pahantekijän.
- Syitä sijaa suutarille.
- Syöjä pittää, vähä on palakkaa, eikä tiejä saako sitäkään.
- Syöny sika ei tiijä syömättömän puutetta.
- Tee nuppi nuoran nokkaan, ettei mene veto hukkaan.
- Terveisiä hevoselta, sanoi vastaantulija, kun oli pitkät aisat hevosmiehellä.
- Tukkii ja pakkaa ko omankyläläinen.
- Tukkii ja pakkaa ko sika ahtaimpaan rakkoon.
- Tyvenesä veesä ne kalat uivat.
- Tyvestä puuhun noustaan.
- Taällähän on pimiä kö Pokelasa jouluna.
- Varastaa sais, vaanku ei sovi taskuihin.
- Viuhka käy, kun vierestä viejään.
- Vääräsääristä ja sylttysukkaa ei huoli kukkaan.
- Vönkii ko täi ruvesa.
- Äet hoi! Lehmä kussoo kuuhun. Oo hiljaa, hullu poika, siivitäänhän se.
- Älä luule luuta lihaksi, äläkä lampaan päätä makkaraksi!
- Älä souva ku akka on järvessä.
- Älä suulla suurentele, ellet kunnolla kykene.
Kalajoelta
- Iso hyvä, sano kalajokinen.
- Junnikkala ja Apuli, Hautala ja tapuli ovat Kalajoen kirkon seudulla.
- Lähti niinko kylkiluut Santapakan Antin kirkkoreestä ko veräjänpelehen ajo.
- Neljä poikaa ja Olli, sano Santaholma pojistaan.
- Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee.
- Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia hullun vasikan kanssa.
- Seuli kylymä ryyppy, sano Priuskan Junnu ko mikkelinä jokehen putos.
- Teheny omasta päästään, niinko Myllymäen Heikki-poika kontin.
- Äläpä ryvi tullee yskää, sano Kiviojan pappi rippikoulupojalle.
Merijärveltä
- Ei oo pitkän pitkä eikä paksun paksu; lyhy, leviä ja muuton matala.
- Ei passaa pussata verivierasta ja vielä papuruokasella suulla.
- Ei rakkauvella pottuja höystetä, lihhaa siihen tarvitaan.
- Ei s’oo mittään jos kenkä hieroo mutta se on surkiaa ku sukka puristaa.
- Ei täsä tiijä menneekö Jukkoon vai Irvaan.
- Ei vanahuus mieltä anna vaan opettaa hilijaa käveleen.
- Heikki on väkevä mies ku se taittaa talaven selijän ja kääntää karhun toiselle kylijelle.
- Jahah, sano merijärveläinen ku ei saanu keittua.
- Jos neulalla pukkee, se puukolla riisuu.
- Joutuin joutuin, suksen loiske kuuluu. Tähjäläiset tullee ja toiset niistä nilikuttaa.
- Jussi jouluna järvesä makkaa, siipikorvesa kiiskijäisiä kirraa, nahkijaisia narraa, paarmoja paruttaa.
- Kaikki on omatekosta paihti hevonen, sano hämäläinen.
- Kiihtyy ku Kuusamon köyhyys.
- Korkialtapa sika meinaa rukkiita syyvä ku kuhilaan nokasta.
- Kotikiire ku Räihän ruunalla.
- Kun justiin piirtää ja justiin tekkee niin se justiin passaa.
- Kyllä mies aina miehen värkeillä pärijää.
- Laiha ko kaakinpuu.
- Luusa vanhan voima, väki varsan sieramisa.
- Merijärven mustakieli.
- Mies kuokkii viis kuus kapanmaata päiväsä niinku tallitunkijuta.
- Muusia olla pittää, sano Jylkän Liisa ku häitä laitto.
- Niin on ku yksilehemäsen kirnu.
- Olin puota, sano poika ku järvestä nostettiin.
- Parempi hyvä sija ku huonot ruusut.
- Parrein onmusta takki ku harmaja takki.
- Puhus se sikaki saksaa mutta on alahuuli lyhyempi.
- Sääret ku pyhäpiipun varsi.
- Tukkii ja pakkaa ku omankyläläiset.
- Tulis vanahaksi että sai ihtiään kehua.
- Tuulee niin ettei tupaakit suusa pysy.
- Tyhjä ei pala piipusa eikä risuaita pijä Pärkkäsen koivistoniitusa.
- Älä luule hongan kylyki, vielä se veneseppäki ellää.
- Älä tuu, mull on puukko, sano Natkun Heikki Oulaisista ku naurismaata vahtas.
Oulaisista
- Hyvä, hyvä sano Hynnisen muori ku pankolta putos.
- Leipä loppu Lehtolasta, piti lähtiä Äijälään.
- Pulakasta mentiin Pussaan, sano Piipsjärven isäntä ku taloja vaihto.
- Sepä on ku Asikaisen rakennus.
- Totinen ku Upolan pottuvoi.
Sievistä
- Jussilan Jaako juustot söi ja kissa raukka piiskattiin.
- Oottako nähäny meijän Maijaa ja perälautaa? kyseli Jussilan vaari, ku oli muorinsa kärryistä puottanu.
- Sivistä sommaan näkösiä ja Evijärven takkaa hyväluontosia.
- Soukka ja pitkä ku Sievin seurakunta.
Ylivieskasta
- Ei mies oo mies, vaan ruoka se on mies.
- Ihimiset naivat ihimisiä ja kantoperäset toisiaan.
- Jopa raukasi ku silakka Riikan-Heikkiä.
- Kahella päällä ku Kantoperän pojat.
- Minä sitä oon paremmasta vieskasta, mutta sinä oot Alavieskasta.
- Saatte mennä sano Malaperi köyhille.
Lähdeluettelo
Poimittu seuraavista lähteistä:
- Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. 1959.
- Sananparsia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sananparsia. 1957.
- Sen verran pohojolasta… Kuvitettuja sananparsia Pohjois-Suomesta. 1981.
- Tolonen, Maria: Vanhoja sanontoja ja karjataikoja. 2001.