Ylivieskan kotiseutupolku on kiinnostavista paikallisista kohteista koottu kävelyreitti. Kotiseutupolku kiertää kaupungissa esitelleen vanhoja ja uusia kulttuurikohteita, luontoa, historiaa, kulttuuria, arkkitehtuuria, nykypäivän toiminnallisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Ylivieskan kotiseutupolun on laatinut vuonna 2007 Ylivieskan Kotiseutuyhdistys ry.

Vuonna 2007 Ylivieskan Kotiseutupäivillä järjestettiin Kotiseutupolun avajaiset, oppaana toimi Kati Pehkonen.

1. Kirkko/kirkkopuisto

Kirkko on valmistunut vuonna 1786. Nykyiseen asuunsa se muutettiin vuonna 1892. Kirkko­puistossa on useita muisto­merkkejä, mm. Pietari Päivä­rinnan hauta­muisto­merkki. Kuolevaa soturia esittävä Yli­vieskan sankari­patsas on kuvan­veistäjä Johannes Haap­asalon suunnit­telema. Karjalaan jääneiden muistomerkki. Aatteensa puolesta uhrautuneiden muistomerkki. Lakeuden liekki -patsas. Kirkkomuseo on Tapulin toisella ja kolmannella tasanteella.

2. Helaalan mylly

Kunnostettu ja entisöity mylly toimii kesä­kahvilana ja pieni­muotoisena näyt­tely­tilana. Mylly sijaitsee Kala­joen rannassa Yli­vieskan keskus­tassa. Mylly on luoki­teltu histo­rial­lisesti, rakennus­historial­lisesti ja miljöön kannalta arvokkaaksi. Sen kanava­rakennelmat ja koneisto ovat vuodelta 1884. Vuonna 1942 mylly vahingoittui tuli­palossa. Nykyinen mylly­rakennus on rakennettu vuosina 1943–44 alkuperäisen hirsi­rakennuksen mukaiseksi, ja oli toiminnassa 1980-luvulle saakka. Mylly sai valtio­neuvoston suojelu­päätöksen vuonna 1992. Vuonna 1999 perustettiin Helaalan Mylly­säätiö, joka omistaa myllyn. Esittelyt ja lisätiedot p. 050-2952925

3. Savisilta

Betoni oli v. 1912 suhteellisen tuntematon rakennusmateriaali. Värinsä mukaan siltaa alettiin kutsua kansan keskuudessa Savisillaksi, ja tuolla nimellä silta kulkee vieläkin. Uuden rakennus­materiaalin kestävyydellä oli epäilijänsä, mutta silta johti liikennettä Kalajoen yli aina vuoteen 1971 saakka. Tuolloin rakennettiin Helaalan silta korvaamaan ahtaaksi liikenteelle käynyttä savisiltaa, joka jäi kevyen liikenteen käyttöön. Kunnostus­töitä Savisillalla on tehty vuosina 1928–32 sekä 1980-luvulla. Silta koostuu kahdesta yksi­aukkoisesta teräs­betoni­palkki­sillasta sekä kahdesta uloke­palkki­sillasta. Alun perin sillan kulutus­kerroksena on ollut sora, myöhemmin kestopäällyste. Tielaitoksen museo­sillaksi luokittelema Savisilta on Suomen toiseksi vanhin betoni­silta

4. Jokimaisema savisillalta

Joen penkereet on kunnostettu ja niihin on istutettu jokimaisemaan sopivaa kasvillisuutta. Polut mutkittelevat joen molemmilla puolen. Polkujen nimet ovat Meijeripolku ja Myllypolku (Vesa Kankaan nimiehdotukset).

5. Mäen talo

Puiston keskellä sijaitsee useassa vaiheessa tehty suuri asuinrakennus, joka tyylillisesti muistuttaa koulua tai kartanoa. Rakennuksen vanhin osa on n. vuodelta 1830. Nykyinen ulkoasu on 1940-luvulta.

6. Jaakolan talo

Laki ja evankeliumi-näyttely. Museon esineistö kertoo talon vaiheikkaasta menneisyydestä, joka liittyy useisiin Ylivieskan historian merkkitapahtumiin sekä herännäisyyden historiaan. Avoinna sopimuksen mukaan. p. 08-420 446.

7. Rautatieaseman seutu

Rautatieaseman seutu on valta­kunnal­lisesti merkittävä kult­tuuri­historial­linen ympä­ristö. Alueella on vuosina 1884–86 IV luokan aseman tyyppi­piirus­tusten mukaan rakennettu asema­rakennus, asuin­rakennuksia, piha­rakennuksia, maa­kellareita ja vesi­torni. Ensimäinen juna saapui Ylivieskaan 1886. Asemarakennuksen vieressä on kivistä kupolin muotoon rakennettu pommisuoja ”kivikukko”. Rautatieaseman vieressä sijaitseva Feriatis paljastettiin vuonna 1986 rauta­tien rakentamisen 100-vuotis­juhlan kunniaksi. Teoksen on suun­nitellut Antonio da Cudan.

8. Veturitalli ja höyryveturi Jumbo (vanha entisöity höyryveturi nro 943)

Tampereella Tampellan tehtaalla vuonna 1939 valmistettu veturi palveli rautateillämme tavarajunan vetäjänä aina 1970-luvun alkuvuosiin saakka. Tavarajunan tulipesä ahmi koivuhalkoa noin 4,5 kuutiota tunnissa. Tenderissä riitti klapia noin kolmeksi tunniksi, sen jälkeen piti pitää kuormaustauko sopivalla asemalla. Kivihiileen siirryttäessä homma hiukan helpottui, sitä paloi noin 900 kiloa tunnissa. Noista ajoista ovat vieläkin muistona esimerkiksi Ylivieskan asemalla oma vesitorni, josta veturit tankkasivat. Jumbo nro 943 on nähtävillä Ylivieskan veturitallin pihalla, Viljavarastontien varressa.

9. Savarin kauppakeskus

Kaupungin nykyiseen kehitykseen voimakkaasti vaikuttava kaupallinen keskittymä, jossa runsaasti erikoisliikkeitä.

10. Ylivieskatalo Akustiikka

Alueellinen kulttuurikeskus. Taidenäyttelyitä, konsertteja ja muita tapahtumia.

11. Arboretum-puisto.

Mauno Koiviston nimen mukaan nimetty puisto. Polku kulkee seuraten Katajaojan uomaa. Alueella runsaasti istutuksia joissa on kasveille nimikyltit. Arboretum-puiston "ensimmäinen perustamisvuosi" on 1982. Idean isä oli Ylivieskan silloinen kaupunginpuutarhuri Kyösti Niskanen. Hän mm. järjesti tempauksen, jolla yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä saatiin mukaan kasvilahjoitusten ja istutustalkoiden muodossa. Siitä muistona näistä lähes ensimmäisistä kasvi-istutuksista on osa vielä tallessakin: Lehtosaarni/YSTY, Metsävaahtera/SOKOS Ylivieska, Serbiankuusi/ Lions Club Huhmari ja Taalainkoivu/Ylivieskan kaupunki. Varsinaisen suunnitelman on tehnyt Viherrakennus-ja suunnittelu Pentti Martikainen vuonna 1985 (päätyönään Oulun yliopiston silloinen ylipuutarhuri). Hänen suunnitelmassaan kasvilajeja oli noin 490, puuvartisten lajien lisäksi kotimaisia ruohokasveja, hyötykasveja ja erilaisia sipulikasveja. Tässä laajuudessa suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, koska kaikki suunnitellut kasvit/lajit eivät yksinkertaisesti mahdu puistoon. Puistoa on peruskunnostettu vuonna 1993 perennanäytemaa (noin 80 kasvilajia) ja vuonna 2000 kivikkokasvien osastoa (noin 40 kasvilajia)

12. Veteraanipuisto

Veteraani­puistossa sijait­seva Sotaan­lähdön muisto­merkki paljas­tettiin vuonna 1987. Muisto­merkki on pallo­graniittia, ja siinä on Juhani Ahon teksti: ”Älä kysy, mitä maaltasi saat, kysy, mitä voit sille antaa.” Tykki paljastettiin vuonna 2007. Tykki-muistomerkki perustettu sodan aikana ylivieskaan perustetun raskaan patteriston muistolle.

13. Eliaksen kotimuseo

Kulkuneuvoja, autoja, moottoripyöriä, pyöriä sekä liikekalustoa ja vanhaa esineistöä. Avoinna sopimuksen mukaan. p. 0500-422000

14. Kertun ja Kalevin nuket ja laivat

Käsintehtyjä nukkeja n. 150 kpl, posliininukeista olkinukkeihin. Nuket kunkin aikakauden puvuissa, nukketalo. Historiallisten laivojen pienoismalleja n. 50 kpl. Eläinaiheisia leikkiesineitä. Avoinna sopimuksen mukaan. p. 08-424 389, 050-5220030.

15. Puuhkalan kotiseutumuseo

Puuhkalan museon on perustanut v. 1969 Ylivieskan Kotiseutuyhdistys, joka on kerännyt valtaosan museoalueen rakennuksista ja esineistöstä. Nykyisin museo on Ylivieskan kaupungin ylläpitämä. Puuhkala on ensisijaisesti talonpoikaismuseo, mutta siellä on esineistöä myös muilta aloilta, mm. käsityö- ja palvelualoilta. Museoalueella on kaikkiaan 15 rakennusta ja niissä yli 7 000 esinettä. Esineistöä kerätään edelleen. Erityisesti pyritään kartuttamaan maitokannukokoelmaa. p. 08-4294 354, 4294 441 (kesäaika)