[Kuva A. Myhrbergin patsaasta]
August Maximilian Myhrbergin patsas, taustalla Sovion talo.

Kaupungin ensimmäistä toria, nykyistä Myhrbergin puistoa, ympäröivät rakennukset antavat hyvän kuvan raahelaisesta puukaupunkirakentamisesta 1700-luvulta tämän vuosisadan ensimmäisille vuosikymmenille.

Soveliuksen talo

[Kuva Soveliuksen talosta]
Soveliuksen talo.

Torin pohjoisreunan kaksikerroksinen Soveliuksen talo on rakennettu 1780-luvulla. Talo on vanhin Raahessa säilynyt asuinrakennus. Soveliusten laivanvarustajasuvun talo kertoo paitsi porvarisperheen 1700- ja 1800-lukujen asumisesta, myös rakennushistoriasta. Talon varhainen vuoraus on jo 1790-luvulta. Se on pystylaudoitus, joka on viimeistelty profiloiduilla saumarimoilla. Peiterimavuorauksen lisäksi Soveliuksen talossa on nähtävissä myös muita 1700-luvun loppupuolen rakennustaiteellisia uutuuksia: talo on rakennettu kivijalalle, siinä on säilynyt karoliininen pohjakaava, ja ulkoseinistä, niin hirrestä kuin vuorauksestakin, on löytynyt jälkiä punamultamaalauksesta.

Talo on nykyään Raahen museon käytössä. Yläkerta on entisöity 1890-luvun asuun, ja siellä on laivanvarustaja-kauppiasinteriöörimuseo. Alakerta on entisöity jugendhenkiseen 1900-luvun alun asuun. Soveliuksen talo maalattiin entisöinnin yhteydessä kromioksidin vihreäksi, kuten se oli 1890-luvulla. Soveliuksen talosta käytettiin aikoinaan nimitystä ”Gröna slottet” (’vihreä linna’).

Sovion talo

[Kuva Sovion talon portista]
Heikki Sovion talon portti Brahenkadun puolella.

Heikki Sovion talo vanhan raatihuoneen paikalla on rakennettu vuonna 1812, heti suuren kaupunkipalon jälkeen. Vaikka kaksikerroksisten puutalojen rakentaminen oli suurpalon jälkeen kielletty, rakensi Fredrik Sovelius komean kaksikerroksisen, kivirakennusta jäljittelevän hirsitalonsa Rantakadun ja torin hallitsevimmalle paikalle. Talossa on tiettyä kustavilaisen uusklassismin henkeä ja selvä pyrkimys esittää kivirakennusta. Tässä pyrkimyksessä on onnistuttu: 1800-luvun alun piilo- eli umpiponttilaudoitus antaa sileän julkisivupinnan. Julkisivun tiukka symmetria ja ikkunoiden koristelematon yksinkertaisuus korostavat kivirakennuksen vaikutelmaa. Katto on Raahessa harvinainen mansardikatto. Toinen säilynyt mansardikatto on Kauppakatu 36:ssa. Taitekattoa pidetään rokokoovaikutusten ilmentymänä. Heikki Sovion talossa on säilynyt raahelainen umpipiha, jonne johtaa yksi harvoista alkuperäismuodossa säilyneistä porteista Raahessa. Torin sisäkulmassa on entinen kaupungin karsseri.

Raahen kaupunki omistaa Sovion talon. Siinä on kaupungin yleisen edunvalvonnan tilat, kaupungin juhlahuoneisto ja edustustilat sekä neljä kokoustilaa, joita lainataan eri järjestöjen käyttöön. Juhlahuoneistoon on tehty 1800-luvun lopun seinäpinnoitteet huoneista löydettyjen mallien mukaan.

Freitagin talo

Entinen Freitagin talo on rakennettu 1800-luvun alkupuoliskolla. Rantakadun puoleista siipeä on muutettu ja korotettu myöhemmin. Julkisivultaan ja vuoraukseltaan talo on tyypillinen 1800-luvun loppupuolen edustaja: julkisivu on jaettu listoituksin vyöhykkeisiin, joissa laudoitus on joko vaaka- tai pystysuuntaista.

Jugendtyyli Raahessa

[Kuvassa Soveliuksen säätiön asuintalo]
Soveliuksen säätiön asuintalo Rantakadulla.

Pihatalo Brahenkatu 1:ssä on 1800-luvulta, mutta se on muutettu 1900-luvun alussa ulkoasultaan jugendtyyliseksi. Raahelaiset pitivät jugendtyylistä; sen sijaan täällä ei innostuttu 1800-luvun lopussa muiden kaupunkien tapaan muuttamaan taloja kertaustyylien mukaisiksi. Nikkarityylisiä taloja ei Raahessa ole kuin yksi. Jugendhenkisiä taloja edustavat myös Soveliuksen säätiön pieni asuintalo Soveliuksen päärakennuksen pohjoispuolella Rantakadun varrella ja Saaristokatu 4:ssä oleva pikkutalo koristeellisine ikkunoineen. Brahenkatu 1:n pihatalo on raahelaisista jugendtaloista koristeellisin kasvi- ja eläinaiheineen.