Kirkon aukio, joka oli jo Raahen ensimmäisissä asemakaavoissa, tarjoaa sekin monipuolisen kuvan merikaupungin rakentamisesta vuosisatojen aikana.

F. Kirkkokatu 17 on säilynyt 1800-luvun alkupuolen asussa. Talossa on edelleen pystyrimalaudoitus eli yksi vanhimmista vuoraustyypeistä.

G. Himangan talo leveine vaakavuorauksineen ja harkotettuine nurkka- ja seinäpilastereineen on pystyrimavuorausta seuranneessa uusklassistisessa asussa, jossa näkyy myös empirevaikutuksia. Umpipiha on suojaisa, ja etupuutarha on ollut kasvivalikoimaltaan poikkeuksellisen monipuolinen.

[Kuva Kirkkokatu 17:n talosta]
Kirkkokatu 17.
[Kuva Himangan talosta]
Himangan talo.

H. Vanhan apteekin entinen talo on kunnostettu asunnoiksi. Lisäksi tontille on rakennettu v. 1980 talousrakennuksen paikalle kaksiasuntoinen uusi piharakennus. Cortenkadun puoleinen osa päärakennuksesta on vuodelta 1787 ja kirkon aukion puoleinen vuodelta 1820. Talon ulkoasussa on mielenkiintoisia esimerkkejä eri aikakausilta: 1800-luvun alusta on ensimmäisiä vuoraustyyppejä, sekä pystylomalaudoitusta että pystyrimoitusta samoin kuin umpiponttilaudoitusta. Nurkkapilasterit kertovat pyrkimyksestä uusklassismiin ja julkisivun alaosan laudoituksen tyyli on 1800-luvun loppupuolelta. Pihan puolella ovat nähtävissä erilaisina kuisteina, eteisinä ja aitauksina meidän vuosisatamme aikaansaannokset. Talossa on ilmeisesti alkuaan ollut kuusiruutuiset ikkunat, jotka on myöhemmin muutettu T-ikkunoiksi. Tehdyssä peruskorjauksessa ikkunatkin uusittiin.

I. Väänäsen talo vuodelta 1813 on puuempireä. Talo on mittasuhteiltaan tasapainoinen. Aumakattoisena vinkkelirakennuksena se reunustaa kauniisti kirkon aukiota.

[Kuva Vanhan apteekin talosta]
Vanhan apteekin entinen talo.
[Kuva Väänäsen talosta]
Väänäsen talo.

1600-luvun kirkko paloi vuonna 1908. Uusi kirkko valmistui vuonna 1912. Tämä arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttinen kirkko on tehty Raahen saarten ja rantojen graniitista.

[Ulkokuva kirkosta] [Kuva votiivilaivasta] [Kuva kirkon alttarista]