Kirkon seinustalla seisoo pujopartainen viiksekäs koppalakkinen ukko katoksensa alla. Ukko vaikuttaa enemmänkin maailmaa kiertäneeltä merimieheltä kuin elämään vakavasti suhtautuvalta avun anojalta. Elämänhalusta kertoo ukon väritys ja ilme. Ukolla on harmaa tukka, parta ja viikset. Vaatetuksessakin on kauniisiin yksityiskohtiin kiinnitetty huolta. Pystykauluksisen, viidellä nappiparilla napitetun hännystakin alta näkyy liivi ja sen alta paidan kaulus. Lahkeiden suussa on halkio ja viisi nappiparia. Ensimmäinen maininta ukosta on vuodelta 1835. Tekijästä ei ole tietoa. Ukko oli vuodesta 1878 lähtien poissa toimestaan mutta pääsi kunnostettuna paikalleen vuonna 1953, jolloin kirkkokin korjattiin. Kirkon palon jälkeen vuonna 1974 ukon kunnosti Väinö Kalapudas. Tämän jälkeen sitä on ainakin kerran maalattu. Viime maalauksessa se on muuttunut punakasta vaaleaihoisemmaksi ja ruskeat silmät mustiksi. Ukko on maalattu kuvan ottamisen jälkeen, ja on nyt jonkin verran toisen näköinen. Pituus 154 cm, hartiat 46 cm.