Oulun ja Utajärven välistä ratayhteyttä ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1918. Rataa alettiin rakentaa vuonna 1926, ja junaliikenne Oulusta Muhokselle alkoi vuonna 1927 sekä Utajärvelle vuonna 1928.

[Kuva: Utajärven asemarakennus]
Utajärven asemarakennus.

1.6.1918 senaatti määräsi tie- ja vesirakennusten ylihallituksen kiireellisesti tutkimaan rautatielinjat Nurmeksesta Mieslahden ja Vaalan kautta Ouluun sekä Kajaanista Mieslahteen. Tutkimus valmistui saman vuoden lopulla.

6.9.1918 korkeimman vallan haltija vahvisti eduskunnan tekemän päätöksen normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Nurmeksesta Mieslahden kautta Vaalaan ja Savon radan rakentamisen jatkamisesta Kajaanista Mieslahteen sekä radan rakentamisesta Vaalasta Oulujoen eteläpuolta Ouluun. Oulu–Vaala-rata oli päätetty rakentaa jo v. 1909, tosin joen pohjoispuolelle.

Samana vuonna myös päätettiin, että ensin rakennetaan Nurmes–Mieslahti–Kajaani-rataosa ja vasta sitten Vaala–Oulu-rataosa. Marraskuussa samana vuonna rakennustyöt alkoivatkin Kajaanissa, Sotkamossa ja Nurmeksessa. Maaliskuussa 1919 Utajärven kunnanvaltuusto päätti anoa valtioneuvostolta, että valtio ryhtyisi yleisen työn puutteen vuoksi ensi tilassa teettämään hätäaputöinä alustavia töitä Oulu–Vaala-rataosalla.

Seuraavana vuonna Vaala–Oulu-rataosalle tehtiin vielä pieniä suunnittelumuutoksia. Varojen huvetessa rakennustöitä joissakin paikoin keskeytettiin, joissakin paikoin jatkettiin.

Oulu–Kontiomäki-rataosaa ryhdyttiin rakentamaan v. 1926. Ehdoksi oli laitettu, että kunnat sitoutuvat edeltäpäin vastaamaan rautatietä varten tarvittavan maa- ja vesialueiden ym. lunastuksesta. Valtioneuvosto vahvisti Oulu–Kiehimä-rataosan ratalinjan suunnan 25.2.1926. Jotkut kunnat kuitenkin viivyttivät sitoumusten antamista, ja valtioneuvosto antoi vasta 21.5.1926 lopullisen määräyksen aloittaa työt. Utajärven kunnanvaltuustolle luettiin jo tammikuussa 1922 Oulun–Vaalan ratatoimikunnan kirjelmä, jossa todettiin, että toimikunta oli hankkinut sitoumuksia niiltä tilallisilta, joiden maiden kautta rautatie tulee kulkemaan. Tilalliset olivat luovuttaneet metsä- ja niittymaansa ilmaiseksi valtiolle, mutta viljelysmaista he halusivat korvauksen, suurimmillaan 3 000 markkaa hehtaarilta. Kunnanvaltuusto käsitteli tätä asiaa ja päätti tarjota tilallisille kunnan maata korvaukseksi valtiolle menevästä maasta. Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan, sillä huhtikuussa 1926 Utajärven kunnanvaltuusto pyysi Rautatiehallitukselta pakkolunastusapua maiden lunastamista varten.

Työt alkoivat Oulussa Oulun aseman Saaristonkadun alikäytävällä ja Kaupunginojan holvisillalla kuitenkin jo maaliskuussa. Rakennusohjelman mukaan työt oli aloitettava Oulun aseman ja Hyrkkään laiturivaihteen välillä; matka oli 44 km. Vuoden 1927 rakennusohjelma käsitti jo radan rakennustyön saapumisen Utajärven asemalle. Tehtiin pengerrykset, rumpuja ja siltoja. Radan pituus välillä Muhos–Utajärvi oli 22 km. Työ eteni myös Vaalaan; matkan pituus oli 34 km. Niinpä seuraavana vuonna saatettiin rataosa kiskoittaa. Vapautuva työväki ryhtyi rakentamaan siltojen tukirakennelmia, asema- ja asuinrakennuksia. Oulun asema vaati myös laajennusta. Elokuussa 1927 Utajärven kunnanvaltuusto päätti antaa Niskan seisahduslaiturille rakennettavaa sivuraidetta varten 200 ratapölkkyä ja 200 metriä hirttä.

Vuoden 1928 työohjelmaan kuului Muhos–Utajärvi-rataosan valmistuminen ja välin Utajärvi–Vaala auttavaan liikennekuntoon rakentaminen. Vaalan sillan tuet oli rakennettava valmiiksi ja sen, samoin kuin Muhosjoen sillan, rautaosat oli pystytettävä. Huonerakennukset oli rakennettava valmiiksi Vaalaan saakka ja Oulun asemalle oli rakennettava uusi tavaratoimisto raiteineen. Nämä työt tulivat tehdyiksi ennen vuoden loppua 1928.

Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11.1927. Muhos–Utajärvi-rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.12.1928 ja muutaman päivän kuluttua voitiin liikennöidä väliä Oulu–Utajärvi. Vaalaan saakka liikennöinti alkoi 16.10.1929.

[Kuva: Ahmaksen asemarakennus]
Ahmaksen asemarakennus.

Utajärven rautatieasema valmistui vuonna 1927. Se on frontonikattoinen, VR:n Oulu–Kontiomäki-rataosuuden rakennusten tyyppipiirustusten mukaan rakennettu rakennus. Samana vuonna valmistui myös Ahmaksen pieni, lomalautavuorinen rautatieasema.

Välillä Muhos–Vaala kiskot painoivat 30 kg/m. Koko radalla kustannukset ratakilometriä kohden olivat n. 886 000 markkaa. Enimmillään rakentajia oli vuonna 1929, jolloin tilin kuittasi ratatöistä liki 1 200 miestä.

Lähdeluettelo

  • Valtionrautatiet 1912–1937, osa II. Rautatiehallitus. Helsinki 1937.
  • Utajärven kunnanvaltuuston pöytäkirjat 1919–1927
  • Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisusarja A 115. Oulu 1993.