Utajärven nuorisoseura perustettiin 17.6.1905. Nuorisoseura-aate oli kansallisen heräämisen ja sivistysaatteen nousun myötä virinnyt Utajärvelläkin, vaikka Utajärven silloisen kirkkoherran Eerik Pesosen mukaan ”mitään häjyilyä” ei paikkakunnalla ollut esiintynytkään. Nuorisoseuran ylevähenkiset säännöt kirjattiin paperille vuonna 1920. Niiden mukaan seuran tarkoitus oli ”herättää ja vireillä pitää nuorisossa isänmaallisen hengen elähdyttämää kristillissiveellistä elämänkatsomusta sekä harrastusta kansalaissivistykseen ja itsekasvatukseen”. Kyseinen tavoite oli määrä saavuttaa panemalla toimeen ”keskustelukokouksia, luento- ja opiskelutilaisuuksia sekä jalostavia juhlia ja illanviettoja”. Säännöissä tehtiin myös tiettäväksi, että ”nuorisoseura-aatteen johtotähtenä olkoon aina: hyvä ihminen ja kunnon kansalainen”. Seuran alaisiksi perustettiin erilaisia toimikuntia, joiden velvollisuutena oli järjestää opintotoimintaa, raittiutta edistäviä juhlia, urheilukilpailuja, ohjelmallisia iltamia, luentoiltoja ja niin edespäin. Alkuvuosina seuran riveissä toimivat muun muassa kuuluisat Aitamurron hiihtäjäveljekset.

Aluksi nuorisoseuralaiset kokoontuivat pappilassa, kansakoululla sekä jäsenten kodeissa. Sitten seura osti itselleen toimintansa lopettaneen meijerin hirsitalon vanhan maantien varresta, noin 100 metrin päässä Utajärven kirkosta. Rientolaksi nimetty talo käsitti salin, keittiön ja ”puffetin”, jossa oli myös naulakot päällysvaatteille. Omat toimitilat innoittivat nuorisoseuralaiset jatkuvasti vilkastuvaan toimintaan: omiin iltamiin harjoiteltiin runsaasti ohjelmaa ja tehtiin myös vierailuiltamia lähipitäjiin Utajärven osuuskaupalta vuokratulla kuorma-autolla.

Myöhemmin Rientola ja tontti, jolla se seisoi, huomattiin liian ahtaaksi nuorisoseuran tarpeisiin. Vuonna 1932 talo siirrettiinkin Johan Jurvelinilta ostetulle tontille. Rientolan hirret saatiin kuljetettua uudelle tontille osaksi talkoilla ja osaksi palkkatyövoimalla. Hirret koottiin entisen mallin mukaan, mutta lisäksi taloa laajennettiin lautarakenteisella uudella salilla, johon sisältyi myös näyttämö. Rakennustyön valmistuttua nuorisoseurantalolla olikin kovasti kysyntää. Talon valaistus oli aluksi öljylamppujen varassa; myöhemmin siirryttiin käyttämään petromax-lyhtyjä. Sittemmin valot saatiin Utoksen myllystä.

Sota-aikana Utajärven nuorisoseuran toiminta luonnollisesti hiljeni, varsinkin kun voimassa oli iltamakielto. Nuorisoseuralaisia oli rintamalla, eikä Rientolallekaan ollut paljon kysyntää. Välirauhan aikana seuran toiminta ehti vilkastua hetkeksi, ja tuolloin harjoiteltiin muun muassa näytelmiä, pidettiin iltamia sekä järjestettiin arpajaisia. Jatkosodan aikana nuorisoseurantaloa käyttivät Lotta Svärdin Utajärven paikallisosasto, Utajärven Aseveljet ry sekä myös eräs elokuvakiertue.

Sodan päätyttyä luovutetuilta alueilta saapui siirtolaisia myös Utajärvelle. Heistä muutamia toimi nuorisoseuran johtokunnassa, muun muassa Pekka Ikäheimo eli Ikä-Pekka, jolla nimellä hänet Utajärvellä tunnettiin. Pekka Ikäheimo toimi myös nuorisoseuran puheenjohtajana vuoden verran.

Sotien jälkeinen 1940-luku oli Utajärven nuorisoseuralle vilkasta aikaa. Järjestettiin paljon erilaisia tapahtumia, kuten iltamia, näytelmiä, urheilukisoja, kesäjuhlia, äitienpäiviä ja niin edespäin. Mainittavaa lienee myös osallistuminen Nuorisoseurojen Liiton suvipäiville Helsingissä sekä Oulujokilaakson nuorisoseurapiirin näytelmäkilpailuun, josta saatiin ensimmäinen palkinto sekä kunniakirja Aleksis Kiven näytelmällä Yö ja päivä. Tuolla vuosikymmenellä vietettiin myös nuorisoseuran järjestämiä maakunnallisia talvikisoja Utajärvellä. Vuonna 1946 Utajärven nuorisoseuralle hankittiin oma lippu. Vihreään lippuun piti valita seuran tunnuskuvio, joksi hyväksyttiin paikkakuntaa parhaiten symboloivat lohi, kärpät ja ahma.

Vuonna 1948 päätettiin laajentaa ja korjata seurantalon juhlasalin puolta. Nuorisoseura osti tätä tarkoitusta varten 500 tukkipuunrunkoa, ja rakennustyöt aloitettiin 18. lokakuuta 1949. Työ valmistui tammikuussa 1950, jolloin pidettiin myös uuden nuorisoseurantalon tupaantuliaisjuhla. Kunnostetulla talolla oli jälleen kovasti kysyntää. Voimalaitosten rakentamisen aikaan seurantalossa järjestettiin esimerkiksi elokuvanäytöksiä vuosina 1952–1957. Tuona aikana myös Utajärven Urheilijat vuokrasi viikonloppuisin taloa tanssitilaisuuksia varten. Kun talo oli säännöllisesti vieraiden käytössä ja siitä saatiin vuokratuloja, jäi nuorisoseuran oma toiminta hieman vähäisemmäksi. Seuran johtokunnan kokoukset kuitenkin pidettiin, ja lisäksi järjestettiin jo perinteiksi muodostuneita tilaisuuksia kuten äitienpäiväjuhlia, kesäjuhlia, kuusijuhlia ym. Taloa vuokrannut oululainen elokuvayhtiö myi sittemmin elokuvakoneet nuorisoseuralle, joka järjesti ensimmäisen elokuvanäytöksensä uudenvuodenpäivänä 1958. Nuorisoseura jatkoi elokuvatoimintaa vuoteen 1963, jonka jälkeen toiminta alkoi käydä kannattamattomaksi television yleistyessä.

1960-luvulla nuorisoseuran perinteiset ohjelmailtamat menettivät suosiotaan ja niiden tilalle alettiin järjestää tansseja. Seurantalo Rientolan yhteyteen oli rakennettu vuonna 1959 ulkolava, mutta ihmiset kuitenkin suosivat ennemmin työväenyhdistysten tansseja, ja ulkolava purettiin muutaman vuoden kuluttua. Vuodesta 1964 lähtien nuorisoseuran kesätoimintaan liittyi mukaan pesisjaosto, mutta jaoston toiminta kävi varsin pian tappiolliseksi ja se loppui. Bingovillityksen saapuessa Utajärvelle 1970-luvulla alkoivat Utajärven Urheilijat vuokrata Rientolan tiloja bingon pitämistä varten. 1970-luvun loppupuolella vietettiin hiljaiseloa.

1980-luvun alussa Utajärven nuorisoseurassa havahduttiin Rientolan rappeutumiseen. Talo oli päässyt ränsistymään pahoin, mitä oli auttanut ilkivalta. Kun vielä myrsky repäisi seurantalon vesikaton rikki, oli ryhdyttävä toimenpiteisiin. Nuorisoseura anoi valtiolta avustusta seurantalon korjaamiseen, ja talkoovoimin ränsistynyt talo saatiinkin kunnostettua. Myrskyn särkemä vesikatto korjattiin, ulkoseinän lahonnutta vuorilaudoitusta uusittiin, rikottuja ikkunoita lasitettiin ja sisälläkin tehtiin muun muassa maalaustöitä. Rientolan remontoimisen myötä nuorisoseurassa virisi myös muuta toimintaa, esimerkiksi tanhupiirejä. Nuorisoseura osti myös stereolaitteet ja alkoi järjestää talossa viikonloppuisin levytansseja.

Rientolaa korjattiin 1980-luvun alkuvuosina vielä lisää talkoovoimin sekä valtion avustuksien turvin. Muun muassa talon sähköasennukset ja sähkömittari uusittiin sekä maalattiin ulkoseinät ja ikkunanpielet. Lisäksi uusittiin lattialautoja, lämpöeristyksiä, keittiökalustusta jne.

2000-luvulla Utajärven kirkonkylän nuorisoseura on viettänyt lähes täydellistä hiljaiseloa. Vuonna 2003 pidettiin kokous, jossa seuran vähäinen toiminta päätettiin toistaiseksi jäädyttää kokonaan. Heinäkuussa 2005 nuorisoseuran satavuotista historiaa juhlistettiin kirjastossa pidettävällä näyttelyllä, joka sisälsi valokuvia ja asiakirjoja menneiltä vuosikymmeniltä sekä 80-vuotisjuhlia varten kirjoitetun historiikin.

Lähdeluettelo

  • Koivumäki, Salli: Utajärven kirkonkylän Nuorisoseura ry 80-vuotta 1985.
  • Yhdistykset esittelyssä: Utajärven Kirkonkylän Nuorisoseura. Tervareitti 18.4.1984.
  • Riekki, Jari: Utajärven kirkonkylän Nuorisoseura ei juuri juhli vanhenemistaan: satavuotiaan nuorisoseuran toiminta toistaiseksi jäissä. Tervareitti 15.7.2005.