Tunsin löytämisen iloa Oulun maakunta-arkistossa vuonna 1992. Löysin vanhalta karttalehdeltä ennen tuntemattoman merkinnän Utajärven linnan raunioista Oulujoen rannalta.

Tietenkään en voinut olla kertomatta asiasta muille. Niinpä kirjoitin Tervareittiin – joka on Muhoksen, Utajärven ja Vaalan paikallislehti – lyhyen kirjoituksen muinaisen linnan löytämisestä. Uutinen julkaistiin myös oululaisessa Liitto-lehdessä.

Kartan tekijä on J. J. Wikar vuonna 1739. Linnanrauniot oli merkitty paikkaan, joka on Sotkajärven ja Pällin välillä Oulujoen etelärannalla nykyisessä Utajärven kunnassa. Wikarin kartassa paikalla on teksti vanhalla ruotsin kielen käsialalla: ”Vanha linna, jonka jättiläinen rakensi menneinä aikoina, missä löytyy varsinainen perustus suurista harmaista kivistä ja maasta ja vaikka se on metsittynyt voi toki nähdä muurin ja kaksi porttia.”

Kirjoitukseni tiimoilta käytiin lehdessä keskustelu, joka toi uutta tietoa kotiseutuni historiasta. Seuraavana pääpiirteittäin, mitä mm. linnan rakentajista kirjoitettiin. Yksityiskohtaisesti asiaa käsiteltiin enemmänkin.

  • Väinö P. Karppinen Muhokselta kertoi, että A. H. Snellmanin vuonna 1887 kirjoittaman kirjan mukaan linna on Kalevanpoikain rakentama Korkeamaa eli Hiidenlinna.
  • Paltamon emäpitäjän muinainen kirkkoherra Cajanus oli tiennyt kertoa, että ennen on ollut Kaleva-niminen jättiläinen. Hänellä on ollut täysi tusina poikia. Pojista kolme on rakentanut itselleen linnoja Pohjanmaalla. Soini-niminen poika on rakentanut linnan siihen paikkaan, missä nyt on Limingan kirkko. Pohjanlahti on ulottunut silloin sinne saakka ja linna on pitänyt rakentaa keskelle merta. Toinen pojista on rakentanut linnan Pyhäkosken rannalle eli juuri tämän Hiidenlinnan. Kolmannen veljeksen rakentamaa linnaa ei kirjoituksesta käynyt selville.
  • Muhoslainen Timo Sedergren kirjoitti, ettei Hiidenlinnan sijaintia voida paikantaa. Sitä eivät ole voineet tehdä A. H. Snellmanin aikalaisetkaan.

Muinaisen Utajärven linnan kohdetta ei ollut siis tarkistettu.

Tervareitti-lehti teetätti tutkimuksen kesällä 1992 maakunta-arkeologi Markku Mäkivuodilla Pohjois-Pohjanmaan museosta. Tutkija sanoo, että kukapa sitä jättiläisiin uskoisi. Ne ovat vain ”suurikokoisia ihmisiä”. On uskottava, että Isonvihan aikana Ruotsin sotaväki oli harjulla vahdissa vihollisia vastaan. Perustusta, muuria ja kahta porttia sieltä ei löytynyt, kuten karttaan oli ruotsiksi kirjoitettu. Kartan korkeuskäyristä saattoi Mäkivuodin mukaan päätellä, että alue on ollut 7 500 vuotta sitten meren pohjaa.

Oulujoen Pällin voimalaitoksen valmistuttua vesi nousi ja peitti alleen paljon maita tällä historiallisesti vanhalla asumusalueella. Tämäkin harju oli maayhteydessä sinne saakka. Vesi saartoi Hiidenlinnan niin, että siitä muodostui saari Oulujokeen.