Nauraa eikä tuu sylliin.
Mikäs haarapuu se tuosa mennee, sano vaari ku akkunasta naapurin ukon näki.
Tuolta tullee laiva ja tuolta toinen, sano merimies ku kainaloitaan kynsi.
  • Vieläkö ne herrat siellä Oulusa keppi käjesä kävelevät?
  • Piikoimpa tietenki Temmekseen.
    (=yöjalkaan)
  • Terveisiä Temmekseltä vaan en muistanut voita tuuva.
  • Temmes temmaa, Ängeslevä pommaa, Tyrnävä välisä uikuttaa.
  • Sen verran pohojolasta että olla tohtii.
  • Leipuri Kemistä ja palijo markan rahoja.
  • Huutaa ku venäläinen koskesa, vaan hätä siellä taitais tulla suomalaisellekki.
  • Hyvällä ku ajjaa ni kaulaan tuulee.
  • Seisoo ku Ängeslevän isännät meijärin portailla.
  • Elä sinä lukkari veisaa, annappa ko Immolan Junnu määkäsee!
  • Vie minua, minä vikisen, oo viepinäs väkisin, minä tuun mielellänikin.
  • Paistaa ku Euluksen kylyki.
    (Eulus oli oululainen purjelaiva)
  • Niin se on Vepsän Viitalasa vaan toista se on Oterman Koukkarisa.
  • Jopa sotkeutui ku Bäkmanni puseroonsa.
  • Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi.
  • Äläpä ipata ku apetta on eessäsi.
  • Tuppia, puukkua piiloon, Tavaskenkää tullee.
  • Pois kiviojalaiset vikatteesta.
  • Reissu on tehty, mastosa käyty eikä oo itketty ensinkään.
  • Sarka se on ollu tuossaki, sano Heikkilän Juho, ku siemeniä aitohangelle heitteli.
  • Perkele arkina kirkosa ja pyhänä soututoolisa.
  • Lempo lehmällä ajaa, pahahenki paimenilla.
  • Kerralla se keikahtaa, tuli Oulusta eli Raahesta.
  • Naama ku savupirtin kellotaulu.
  • Nokka ku Temmeskirkko.
  • Pittää panna pitkäkseen ettei ruokakulta luule että on sujen vattasa.
    (Ruokalevolle asetuttaessa)
  • Pirukos se kirkon pimitti ku ei evankeliumi kuulukkaan?
  • Tikki ja tuuma, sano suutari ku kenkää teki.
  • Numeroi luus että tiijät läjätä ne tappelun jäläkeen.
  • Lyökää löylyä että paremmin paita lähtee.
  • Paljon kiitoksia löylyn lämpymästä saunan salavajalle, sammalin nykkijälle, kiven kantajalle, kiukaan kutojalle.
  • Moniosanen ku Ojalan Heikin revolli.
  • Se on vielä niin sääkeri vaikka on vanaha kallas.
    (Sääkeri=tarkka; kallas=rähjä)
  • En minäkään oo siellä niin pastänttinä ollu.
    (Pastänttinä=alinomaa, vakituisesti)
  • Me oomma Tossulta niitä ite kuolleen Taavan poikia.
  • Elä vielä veisaa, vanahalla Mäläskällä on lihat syömättä.
  • Meijän heiniä koko suova, sen on meijän Heikki niittäny.
  • Hinnuu niinku Vinkki-Antti Ouluun.
    (Hinua=tahtoa)
  • Levenee ku Yli-Jaakolan alavainio.
  • Köykäilee ku susi Paltaaniuksen myllyvainiolla.
  • Kuorsaa ku velaton mies.
  • Piru, ja minä maalariksi luulin.
  • Reppii ku hirvi haapaa.
  • Meni ku mölijältä merreen.
  • Vielä nousee turska Norijan meresä.
  • Moni kärijen tekkee vaan harva kannan kaventaa.
  • Ei oo kangas yhen langan varasa.
    (On muitakin heiloja varalla)
  • Istuu ku maanantaimorsian.
    (Vanhan taikauskon mukaan häitä ei sopinut pitää maanantaina)
  • Mies ku mettikana ja hartiat ku poikavariksella.
  • Oottako nähäneet markkinarossia, sano ruotipoika ja irvisti.
  • Pittää kattua miestä huulipartaan, sano isäntä ku heinämiestä valitti.
  • Vahinko ei tuu kello kaulasa vaan se tullee suuren kontin kansa.
    (Vahinko-Aapo Tyrnävällä)
  • Ku rikas on ylypiäs niin köyhäki kääntää selekäsä.
  • Se on köyhä talo josa ei oo pattaa.
    (Korttia pelattaessa)
  • Hertta on heleppo sanua vaan se on pirun pistettävä.
    (Korttia pelattaessa)

Lähdeluettelo

Poimittu seuraavista lähteistä:

  • Sananparsia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sananparsia. 1957.
  • Sananlaskut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 346. 1984.
  • Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. 1959.