Kalle Moilanen (1922–2004)

Kittilässä asunut osuuskauppamies, pankinjohtaja ja Kelan piiriasiamies. Julkaissut eräkertomukset Halirantti (1996) (vuoden 1997 Parhaat esiin -omakustannekilpailun pitkän proosan sarjan voittaja), Muisteluksien totuus (1997) ja Tunturihiipijä (1999).

[Kuva: Tunturihiipijä-kirjan kansi][Kuva: Muisteluksien totuus -kirjan kansi][Kuva: Halirantti-kirjan kansi]

Lydia (Lyyli) Soronen (1924–)

[Kuva: Koditon kuvailee kotilieden lämpöä -kirjan kansi] Taivalkoskelainen ja sitten oululaistunut tekijä on julkaissut nimimerkillä L. Oras lapsuusmuistelmat Koditon kuvailee kotilieden lämpöä (1979), jossa hän runsaasti kuvaa myös mielirunojaan ja -laulujaan. Omalla nimellään hän on julkaissut hyväntekijä Aurora Karamzinin elämäntarinan Aurora, 1808–1902 (1985).

Hilja Tyni (1922–2010)

Talonemäntä, monipuolinen kulttuuri-ihminen, mm. virsikanteleen soittaja. Sai Taivalkosken kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 2002. Omakustanteet Kristallipallot (1979), Kun tähkäpäät itkivät (1980), Kurjen huuto (1982), Autioniemessä ulvoo susi (1984), Lastuja elämän virrassa (1986), Tuhon omat (1988), Heidin ja Petterin kesäloma mummolassa (1989), Suruharso (1990), Häätö (1995), Iso ilo ja suru (1996), Helmiäispilviä (1999), Viimeiset pitkospuut (2000), Kasperin seikkailut (2002), Kadonneet vuodet (2005). Julkaissut hengellisiä ja kansanlauluja sisältävän kasetin Kotijärven kaipuu (1991), jolla laulaa ja säestää itseään virsikanteleella.

[Kuva: Kristallipallot-kirjan kansi][Kuva: Kun tähkäpäät itkivät -kirjan kansi][Kuva: Kurjen huuto -kirjan kansi][Kuva: Autioniemessä ulvoo susi -kirjan kansi][Kuva: Lastuja elämän virrassa -kirjan kansi][Kuva: Tuhon omat -kirjan kansi][Kuva: Suruharso -kirjan kansi][Kuva: Häätö -kirjan kansi][Kuva: Iso ilo ja suru -kirjan kansi][Kuva: Helmiäispilviä -kirjan kansi][Kuva: Viimeiset pitkospuut -kirjan kansi][Kuva: Kasperin seikkailut -kirjan kansi][Kuva: Kadonneet vuodet -kirjan kansi]

Oiva Korhonen (1928–)

[Kuva: Kivasti korva suussa -kirjan kansi] Kotoisin Suonenjoelta, oli peruskoulunopettajana Metsäkylässä ja Jokijärvellä 1974–80. Romaanit Kivasti korva suussa (1974), Joku laulaa metsässä (1978), Mansikat, viikarit ja sortovallat: kertomus Kiiliäisen poikien viimekesästä (1982), Talven täpliä (1984) ja Syökö enkelit kauroja (1985). Runokokoelma Runoja sormi suussa (1975).

Aaro Salmela (1928–)

[Kuva: Isät katsovat toisiaan -kirjan kansi] Kauppias Salmelan poika, sittemmin tamperelaistunut lehtimies. Toimittajana useissa lehdissä, mm. Tamperelainen, Uusi Kuvalehti, Uusi Maailma; vuodesta 1973 vapaa toimittaja. Romaani Isät katsovat poikiaan (1980), TV-näytelmä Professori sokkeloissa (1977), Tampereen seudun invalidien historiikki Terveitten ehdoilla (1987), elämäkerta Sami: Sami Suominen omin ja muiden silmin (1988). Kirjoitti useita artikkeleita Taivalkosken historiasta Koillis-Pohjan Sähkö -lehteen.

Veikko Luukkonen (1929–)

Taivalkosken Vaarakylästä kotoisin oleva ja vuodesta 1969 Ruotsin Södertäljessä asunut metallityömies on kirjoittanut kolmiosaisen omaelämäkerran Karhunsyötti (2000), Vaarakylän poika (2001) ja Lennä lennä leppäkerttu (2002) (kunniamaininta Parhaat esiin -omakustannekilpailussa 2003).

[Kuva: Karhunsyötti-kirjan kansi][Kuva: Vaarakylän poika -kirjan kansi][Kuva: Lennä, lennä leppäkerttu -kirjan kansi]

Erkki Majava (1930–)

Keminmaalainen kiinteistönhoitaja, jonka teosten aiheet ovat peräisin erityisesti luonnosta ja lasten maailmasta. Julkaissut runokokoelmat Valoa ja varjoja (1989), Runon siivin luokses’ hiivin (1992), Alla taivaan tähtivöiden (1996), laulukokoelman Värssyjä kuvin ja sävelin (1997), Humoristissii välläykssii (2003) sekä tosipohjaiset proosateokset Kohtalon kämmenellä (1988), Tilkkutäkki (1988), Koulupoikana sodan jaloissa (1989), Elämää pula-ajan puristuksessa (1990), Lapsuuden kultamailla (1990), Metkat muksut (1990), Veikeät vesselit (1991), Lapin lasten laitumilla (1993).

[Kuva: Runon siivin -kirjan kansi][Kuva: Alla taivaan tähtivöiden -kirjan kansi][Kuva: Värssyjä kuvin ja sävelin -kirjan kansi][Veikeät vesselit -kirjan kansi][Lapin lasten laulumailla -kirjan kansi][Humoristissii välläyksii -kirjan kansi]

Laila Saarela (1930–)

[Kuva: Sinun tahtosi tie on parhain -kirjan kansi][Kuva: Santran elämänkaari -kirjan kansi]

Syntynyt Taivalkoskella v. 1930, omaa sukua Huttu. Työskennellyt Oulussa päiväkodissa, jäi eläkkeelle vuonna 1990. Muutti takaisin synnyinsijoilleen Taivalkoskelle. Kirjassaan Sinun tahtosi tie on parhain (2004) Saarela kertoo elämästään miehen kuoleman jälkeen. Vuonna 2006 ilmestyi teos Santran elämänkaari.

Arttu A. Koitila (1931–)

Syntynyt Taivalkosken kunnan Vaarakylässä. Vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Taivalkoskella. Kemissä asuva eläkeläinen. Julkaissut omakustanteina kirjaset Nuoruuden savotat (1996), Runonpolku (1996), Vallan hinta (1996), Valoa ja varjoja (1996), Veteraanien kokemaa (1996), Elämän ihme (1997), Elämän salaisuus (1997), Kaksipuolta (1997), Vaarin kertomuksia lapsille (1998). Mukana myös teoksessa Näin taisteli kotirintama (toim. Veli Arrela, Erkki Rännäli) (1991).

[Kuva: Runoja Nuoruuten savotat -kirjan kansi][Kuva: Runonpolku-kirjan kansi][Kuva: Vallan hinta -kirjan kansi][Kuva: Valoa ja varjoja -kirjan kansi][Kuva: Veteraanien kokemaa -kirjan kansi][Kuva: Elämän salaisuus -kirjan kansi][Kuva: Kaksipuolta-kirjan kansi]

Esko Raatesalmi (1934–)

Taivalkosken Jurmussa asuva eläkeläinen. Työskenteli 15 vuotta kaupungissa tavaratalossa; kirja On sitä mahollisuuksia (2000) kertoo työpaikkakiusaamisesta, kavalluksista ja epärehellisyyksistä työpaikalla. Eläkkeelle jäätyään muutti takaisin synnyinsijoilleen Taivalkoskelle. Julkaissut kirjat Elämän kortit (2005) ja Elämän karikot (2008).

[Kuva: On sitä mahollisuuksia -kirjan kansi][Kuva: Elämän kortit -kirjan kansi][Kuva: Elämän karikot -kirjan kansi]

Raija Tukio (1936–)

[Kuva: Päivästä päivään -kirjan kansi] Peruskoulun opettajana Loukusassa 1959–97. Julkaissut runokokoelman Päivästä päivään (1996).

Raija Räisänen (1937–)

[Kuva: Särkyessä helisee -kirjan kansi] Taivalkoskella asuva eläkeläinen. Särkyessä helisee: runotarina (1995).

Toini Korkeamäki (1938–)

[Kuva: Pilvipouta-kirjan kansi]

Syntynyt Taivalkosken Jokijärvellä 1938, omaa sukua Väisänen. Asuu Kempeleessä. Terveystarkastajana Kalajoella 1970–73, Kempeleessä, Oulunsalossa ja Hailuodossa 1973–2001. Kirja Aionko kirjailijaksi on hänen lopputyönsä Päätalo-instituutin kolmivuotisesta kirjoittajakoulutuksesta 2002–2005. Kirja on oppimispäiväkirja ja kirjoittajanopas, jossa Korkeamäki ironisella tyylillä kertoo kirjoittajaopintojensa edistymisestä, odotuksista, pettymyksistä, toiveista ja täyttymyksistä. Vuonna 2008 ilmestyi romaani Pilvipouta, jossa kirjoittaja kuvaa tapahtumia lapsuutensa ja nuoruutensa Jokijärvellä.