- Kalle Moilanen (1922–2004)
- Lydia (Lyyli) Soronen (1924–)
- Hilja Tyni (1922–2010)
- Oiva Korhonen (1928–)
- Aaro Salmela (1928–)
- Veikko Luukkonen (1929–)
- Erkki Majava (1930–)
- Laila Saarela (1930–)
- Arttu A. Koitila (1931–)
- Esko Raatesalmi (1934–)
- Raija Tukio (1936–)
- Raija Räisänen (1937–)
- Toini Korkeamäki (1938–)
Kalle Moilanen (1922–2004)
Kittilässä asunut osuuskauppamies, pankinjohtaja ja Kelan piiriasiamies. Julkaissut eräkertomukset Halirantti (1996) (vuoden 1997 Parhaat esiin -omakustannekilpailun pitkän proosan sarjan voittaja), Muisteluksien totuus (1997) ja Tunturihiipijä (1999).
Lydia (Lyyli) Soronen (1924–)
Taivalkoskelainen ja sitten oululaistunut tekijä on julkaissut nimimerkillä L. Oras lapsuusmuistelmat Koditon kuvailee kotilieden lämpöä (1979), jossa hän runsaasti kuvaa myös mielirunojaan ja -laulujaan. Omalla nimellään hän on julkaissut hyväntekijä Aurora Karamzinin elämäntarinan Aurora, 1808–1902 (1985).
Hilja Tyni (1922–2010)
Talonemäntä, monipuolinen kulttuuri-ihminen, mm. virsikanteleen soittaja. Sai Taivalkosken kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 2002. Omakustanteet Kristallipallot (1979), Kun tähkäpäät itkivät (1980), Kurjen huuto (1982), Autioniemessä ulvoo susi (1984), Lastuja elämän virrassa (1986), Tuhon omat (1988), Heidin ja Petterin kesäloma mummolassa (1989), Suruharso (1990), Häätö (1995), Iso ilo ja suru (1996), Helmiäispilviä (1999), Viimeiset pitkospuut (2000), Kasperin seikkailut (2002), Kadonneet vuodet (2005). Julkaissut hengellisiä ja kansanlauluja sisältävän kasetin Kotijärven kaipuu (1991), jolla laulaa ja säestää itseään virsikanteleella.
Oiva Korhonen (1928–)
Kotoisin Suonenjoelta, oli peruskoulunopettajana Metsäkylässä ja Jokijärvellä 1974–80. Romaanit Kivasti korva suussa (1974), Joku laulaa metsässä (1978), Mansikat, viikarit ja sortovallat: kertomus Kiiliäisen poikien viimekesästä (1982), Talven täpliä (1984) ja Syökö enkelit kauroja (1985). Runokokoelma Runoja sormi suussa (1975).
Aaro Salmela (1928–)
Kauppias Salmelan poika, sittemmin tamperelaistunut lehtimies. Toimittajana useissa lehdissä, mm. Tamperelainen, Uusi Kuvalehti, Uusi Maailma; vuodesta 1973 vapaa toimittaja. Romaani Isät katsovat poikiaan (1980), TV-näytelmä Professori sokkeloissa (1977), Tampereen seudun invalidien historiikki Terveitten ehdoilla (1987), elämäkerta Sami: Sami Suominen omin ja muiden silmin (1988). Kirjoitti useita artikkeleita Taivalkosken historiasta Koillis-Pohjan Sähkö -lehteen.
Veikko Luukkonen (1929–)
Taivalkosken Vaarakylästä kotoisin oleva ja vuodesta 1969 Ruotsin Södertäljessä asunut metallityömies on kirjoittanut kolmiosaisen omaelämäkerran Karhunsyötti (2000), Vaarakylän poika (2001) ja Lennä lennä leppäkerttu (2002) (kunniamaininta Parhaat esiin -omakustannekilpailussa 2003).
Erkki Majava (1930–)
Keminmaalainen kiinteistönhoitaja, jonka teosten aiheet ovat peräisin erityisesti luonnosta ja lasten maailmasta. Julkaissut runokokoelmat Valoa ja varjoja (1989), Runon siivin luokses’ hiivin (1992), Alla taivaan tähtivöiden (1996), laulukokoelman Värssyjä kuvin ja sävelin (1997), Humoristissii välläykssii (2003) sekä tosipohjaiset proosateokset Kohtalon kämmenellä (1988), Tilkkutäkki (1988), Koulupoikana sodan jaloissa (1989), Elämää pula-ajan puristuksessa (1990), Lapsuuden kultamailla (1990), Metkat muksut (1990), Veikeät vesselit (1991), Lapin lasten laitumilla (1993).
Laila Saarela (1930–)
Syntynyt Taivalkoskella v. 1930, omaa sukua Huttu. Työskennellyt Oulussa päiväkodissa, jäi eläkkeelle vuonna 1990. Muutti takaisin synnyinsijoilleen Taivalkoskelle. Kirjassaan Sinun tahtosi tie on parhain (2004) Saarela kertoo elämästään miehen kuoleman jälkeen. Vuonna 2006 ilmestyi teos Santran elämänkaari.
Arttu A. Koitila (1931–)
Syntynyt Taivalkosken kunnan Vaarakylässä. Vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Taivalkoskella. Kemissä asuva eläkeläinen. Julkaissut omakustanteina kirjaset Nuoruuden savotat (1996), Runonpolku (1996), Vallan hinta (1996), Valoa ja varjoja (1996), Veteraanien kokemaa (1996), Elämän ihme (1997), Elämän salaisuus (1997), Kaksipuolta (1997), Vaarin kertomuksia lapsille (1998). Mukana myös teoksessa Näin taisteli kotirintama (toim. Veli Arrela, Erkki Rännäli) (1991).
Esko Raatesalmi (1934–)
Taivalkosken Jurmussa asuva eläkeläinen. Työskenteli 15 vuotta kaupungissa tavaratalossa; kirja On sitä mahollisuuksia (2000) kertoo työpaikkakiusaamisesta, kavalluksista ja epärehellisyyksistä työpaikalla. Eläkkeelle jäätyään muutti takaisin synnyinsijoilleen Taivalkoskelle. Julkaissut kirjat Elämän kortit (2005) ja Elämän karikot (2008).
Raija Tukio (1936–)
Peruskoulun opettajana Loukusassa 1959–97. Julkaissut runokokoelman Päivästä päivään (1996).
Raija Räisänen (1937–)
Taivalkoskella asuva eläkeläinen. Särkyessä helisee: runotarina (1995).
Toini Korkeamäki (1938–)
Syntynyt Taivalkosken Jokijärvellä 1938, omaa sukua Väisänen. Asuu Kempeleessä. Terveystarkastajana Kalajoella 1970–73, Kempeleessä, Oulunsalossa ja Hailuodossa 1973–2001. Kirja Aionko kirjailijaksi on hänen lopputyönsä Päätalo-instituutin kolmivuotisesta kirjoittajakoulutuksesta 2002–2005. Kirja on oppimispäiväkirja ja kirjoittajanopas, jossa Korkeamäki ironisella tyylillä kertoo kirjoittajaopintojensa edistymisestä, odotuksista, pettymyksistä, toiveista ja täyttymyksistä. Vuonna 2008 ilmestyi romaani Pilvipouta, jossa kirjoittaja kuvaa tapahtumia lapsuutensa ja nuoruutensa Jokijärvellä.