Juuso Mursu (1740–1807)

Asui nykyisen Taivalkosken alueella 1770-luvun alusta vuoteen 1792. Tältä kansanrunoilijalta on säilynyt kolme kertovaa runoa: naimanäytelmästä Jurmun Kupson talossa, maaherra Jägerhornin kuolemasta ja maaherra Carpelanin tarkastusmatkasta Koillismaalle. Ne on julkaistu Jouko Vahtolan artikkelissa Pudasjärveläinen rahvaan runoniekka Juuso Mursu 1740–1807, Kaltio 4/76.

Einar Reuter (1881–1968)

[Kuva: Pyhitysvaaran vanha asujain -kirjan kansi]

Syntyi Torniossa, aluemetsänhoitajana Taivalkoskella 1910–1914 ja 1920–1927. Tunnettu myös taidemaalarina ja erityisesti taiteilija Helena Schjerfbeckin ystävänä ja tunnetuksi tekijänä. Käytti nimimerkkiä H. Ahtela.

Kaunokirjalliset teokset

  • näytelmä Pohjan jäillä: kuvaelmia Suomen sodan loppuvaiheista Tornion seuduilla jouluk.–maaliskuussa 1808–1809 1908 (nimimerkillä E. R.)
  • runokokoelma Tornista 1912
  • Korven kamppailuja 1916
  • luonnonsuojeluhenkinen tarina erämaan haltijasta Pyhitys-vaaran vanha asujain 1918
  • Dégénéré: kauhu- ym. kertomuksia 1918
  • romaani Pohjolan rapsodia 1941

Muita teoksia

  • Helena Schjerfbeck 1917
  • Taiteilijan kamppailu: eräitä taiteen kiihkeimpiä etsijöitä 1945
  • Helena Schjerfbeck: kamppailu kauneudesta 1951
  • Kauneutta tavoittamassa 1970
  • Paljon runoja ja kertomuksia Nuoressa Voimassa, mm. 20-luvulla jatkokertomuksina ilmestyneet Liina, Rajuilma ja Salon samoilija
  • Vuonna 1916 pakinoi salanimellä Rautio Pohjolan Sanomissa ja Peräpohjalaisessa

Eino Railo (1884–1948)

[Kuva: Elämänpuu-kirjan kansi][Kuva: Pyhiinvaeltaja -kirjan kansi]

Syntyi Taivalkosken kappalaisen Gustaf Nymanin poikana Pesiön pappilassa. Kun poika oli vuoden vanha, perhe muutti Suomussalmelle. Kävi koulunsa Oulussa ja asui kesät Pudasjärvellä. Osallistui Uusi Päivä -lehden toimittamiseen 1917. Helsingin yliopiston kirjallisuuden dosentti 1927 alkaen. Kustannus Oy Kirjan toimitus- ja kirjallinen johtaja 1914–1931, WSOY:n palveluksessa 1931–1937, Uuden Suomen kirjallisuustoimittaja 1937–1939, Kauppalehden kirjallisuusarvostelija 1941–1948.

Kirjallisuushistoriallisia tutkimuksia:

  • Englannin kauhuromantiikkaa käsittelevä väitöskirja Haamulinna 1925
  • Kyösti Vilkuna ylioppilaana 1927
  • Kyösti Wilkuna ihmisenä, kirjailijana, itsenäisyysmiehenä 1930
  • Yleisen kirjallisuuden historia I–IV 1933–1937
  • Itsenäisyyslehti Uusi päivä 1917–1918 1944
  • Kuolemattomuuden puutarha eli runouden uskonto 1945.

Pakinakokoelma Kynällä ja kiväärillä: ”Sissin” pakinoita itsenäisyys- ja vapaustaistelumme ajalta 1918. Muistelmateos Mennyt kesä 1932. Varhaisissa kaunokirjallisissa teoksissaan käytti nimimerkkiä Osmo Iisalo:

  • Murhasaari 1914
  • Pyhiinvaeltaja 1915
  • Vorna 1916
  • Soljalan emäntä 1919
  • Ontrein tarinoita 1920
  • Suomen kansan eläinkirja 1921
  • Kolme miestä matkalla 1921
  • Suomalaisia legendoja 1923.

Kaunokirjallisia teoksia omalla nimellä:

  • Silkkihuivi ja virsikirja 1933
  • Havuseppele 1934
  • Kuin uni ja varjo 1935
  • Koti virran rannalla I–III 1937
  • Kevätsade 1939
  • Elämänpuu 1940
  • Pyhiinvaeltaja 1942
  • Kuninkaantytär ja puoli valtakuntaa 1941
  • Valittu kansa ja luvattu maa 1944
  • Laulamaton tuska 1948.

Salanimellä Pohjalainen pamfletti Työmiehen isänmaa ja mitä se häneltä nykyhetkellä vaatii: vakavia sanoja Suomen työväelle 1917. Teoksia käännetty monille kielille.

Gunnar Wasastjerna (1900–1980)

[Kuva: Raikkaita tuulahduksia -kirjan kansi]

Lääkintöneuvos, Taivalkosken aluelääkäri 1945–48. Muistelmissaan Raikkaita tuulahduksia lääkärin elämästä (1978) hän kertoo myös Taivalkosken-ajastaan, varsinkin eräretkistään.

Martti Moisala (1916–2008)

[Kuva: Päivittäin -kirjan kansi]

Taivalkosken pitkäaikainen nimismies on kirjannut kyläbaarissa kokoontuvan ”parlamentin” korpifilosofisia mietintöjä hauskassa teoksessaan Päivittäin (2001).

Hilja Kasurinen (1917–)

[Kuva: Torpparin tyttären elämänkoulu -kirjan kansi]

Torpparin tyttären elämänkoulu (toim. Elsa ja Jorma Hytönen) (1994).

Lauri Lamminmäki (1917–1988)

[Kuva: Rauhan vaunut -kirjan kansi]

Metsäteknikko ja kunnallismies Severus Lamminmäen poika. Ekonomi, mainostoimittaja. Ensiesiintyminen runoilijana antologiassa Nuoret runoilijat (1943). Oma runokokoelma Rauhan vaunut (1945). Teki käsikirjoituksen laulaja Abraham Ojanperän elämästä kertovaan Ilmari Unhon elokuvaan Ruusu ja kulkuri (1948).

Heimo Moilanen (19??–)

[Kuva: Elettinpä ennenkin -kirjan kansi]

Taivalkosken Loukonvaaralta kotoisin oleva paavolalainen on julkaissut lapsuusvuosiensa muistelmat Elettiinpä ennenkin (toim. Niilo Keränen) (1998).

Ville Tikkanen (1919–2013)

Eli lapsuus- ja nuoruusvuotensa Taivalkosken Inkeellä ja Tyrämäellä. Sodan jälkeen kuorma- ja linja-autoliikennöitsijä Kajaanissa, kansanedustaja (1966–75), kunnallisneuvos. Eläkevuosinaan ahkera kirjoittaja: Partisaanien uhrit (1996), Itärajan kahta puolta: Petsamosta Rajajoelle 1939–1944 (2001), Rajakylän savotta (2001), Kalle Päätalon kaverina: muisteluksia elämän varsitieltä (2002), Jänkäjääkärin sota (2003), Kohtalon divisioonat (2009).

[Kuva: Partisaanien uhrit -kirjan kansi][Kuva: Itärajan kahta puolta -kirjan kansi][Rajakylän savotta -kirjan kansi][Kuva: Kalle Päätalon kaverina -kirjan kansi][Kuva: Jänkäjääkärin sota -kirjan kansi]

Kalle Päätalo (1919–2000)

Suomen tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva kirjailija professori Kalle Päätalo. Syntyi Taivalkosken Jokijärven kylässä, kävi koulun, jonka jälkeen työskenteli savotoilla ja uitossa. Osallistui talvi- ja jatkosotaan, jonka jälkeen muutti Tampereelle. Julkaissut 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa. Sarjoja kaksi: Koillismaa- ja Iijoki-sarja. Professorin arvonimen Kalle sai vuonna 1978, Oulun yliopisto vihki hänet kunniatohtoriksi vuonna 1994, ja vuonna 1999 hän sai Väinö Linnan palkinnon ja Suomi-palkinnon.

Koillismaa-sarja

Koillismaa (1960), Selkosen kansaa (1962), Myrsky Koillismaassa (1963), Myrskyn jälkeen (1965), Mustan lumen talvi (1969).

[Kuva: Koillismaa-kirjan kansi][Kuva: Myrskyn jälkeen -kirjan kansi][Kuva: Mustan lumen talvi -kirjan kansi][Kuva: Myrsky Koillismaassa -kirjan kansi][Kuva: Selkosen kansaa -kirjan kansi]

Iijoki-sarja

Huonemiehen poika (1971), Tammettu virta (1972), Kunnan jauhot (1973), Täysi tuntiraha (1974), Nuoruuden savotat (1975), Loimujen aikaan (1976), Ahdistettu maa (1977), Miinoitettu rauha (1978), Ukkosen ääni (1979), Liekkejä laulumailla (1980), Tuulessa ja tuiskussa (1981), Tammerkosken sillalla (1982), Pohjalta ponnistaen (1983), Nuorikkoa näyttämässä (1984), Nouseva maa (1985), Ratkaisujen aika (1986), Pyynikin rinteessä (1987), Reissutyössä (1988), Oman katon alle (1989), Iijoen kutsu (1990), Muuttunut selkonen (1991), Epätietoisuuden talvi (1992), Iijoelta etelään (1993), Pato murtuu (1994), Hyvästi Iijoki (1995), Pölhökanto Iijoen törmässä (1998).

[Kuva: Huonemiehen poika -kirjan kansi][Kuva: Tammettu virta -kirjan kansi][Kuva: Kunnan jauhot -kirjan kansi][Kuva : Täysi tuntiraha -kirjan kansi][Kuva: Nuoruuden savotat -kirjan kansi][Kuva: Loimujen aikaan -kirjan kansi][Kuva: Ahdistettu maa -kirjan kansi][Kuva: Miinoitettu rauha -kirjan kansi][Kuva: Ukkosen ääni -kirjan kansi][Kuva: Liekkejä laulumailla -kirjan kansi][Kuva: Tuulessa ja tuiskussa -kirjan kansi][Kuva: Tammerkosken sillalla -kirjan kansi][Kuva: Pohjalta ponnistaen -kirjan kansi][Nuorikkoa näyttämässä -kirjan kansi][Kuva : Nouseva maa -kirjan kansi][Kuva: Ratkaisujen aika -kirjan kansi][Kuva: Pyynikin rinteessä -kirjan kansi][Kuva: Reissutyössä-kirjan kansi][Kuva: Oman katon alle -kirjan kansi][Kuva: Iijoen kutsu -kirjan kansi][Kuva: Muuttunut selkonen -kirjan kansi][Kuva: Epätietoisuuden talvi -kirjan kansi][Kuva: Iijoelta etelään -kirjan kansi][Kuva: Pato murtuu -kirjan kansi][Hyvästi Iijoki -kirjan kansi][Pölhökanto Iijoen törmässä -kirjan kansi]

Sarjoihin kuulumattomat teokset

Ihmisiä telineillä (1958), Ennen ruskaa (1964), Koillismaa kuvina (1964), Viimeinen savotta (1966), Nälkämäki (1967), Kairankävijä (1968), Höylin miehen syksy (1970), Susipari (1971), Reissumies ja ämmänlänget (1976) (Yhdessä Annikki Kariniemen kanssa), Sateenkaari pakenee (1996), Juoksuhautojen jälkeen (1997), Mustan lumperin raito (1999), Selkosten viljastaja (2000), Kannaksen lomajuna (2001), Vikke Nilon tarina (2002), Isäni Hermanni (2003), Riitun poika (2004).

[Ihmisiä telineillä -kirjan kansi][Kuva: Ennen ruskaa -kirjan kansi][Kuva: Koillismaa kuvina -kirjan kansi][Kuva: Viimeinen savotta -kirjan kansi][Kuva: Nälkämäki -kirjan kansi][Kuva: Kairankävijä -kirjan kansi][Kuva: Höylin miehen syksy -kirjan kansi][Kuva: Susipari -kirjan kansi][Kuva: Reissumies ja ämmänlänget -kirjan kansi][Kuva: Sateenkaari pakenee -kirjan kansi][Kuva: Juoksuhautojen jälkeen -kirjan kansi][Kuva : Mustan lumperin raito -kirjan kansi][Kuva : Selkosten viljastaja -kirjan kansi][Kuva: Vikke Nilon tarina -kirjan kansi][Kuva: Isäni Hermanni -kirjan kansi][Kuva: Riitun poika -kirjan kansi]

Lisätietoja

Muualla

Lydia Nylund (1919–)

[Kuva: Minä hiljaa huudan maailmaan -kirjan kansi]

Julkaissut omakustanteena runokokoelman Minä hiljaa huudan maailmaan (1981).