Haapavedeltä

  • Aikamiehen itusta eijoo ku yheksän viikkua sullaan vetteen.
  • Ei oo akkalukkarista eikä ukkokupparista.
  • Ei se saalis mittään vaan se pyynti, eikä liha mittään vaan liemi.
  • Elä huuva verikasken kohalla.
  • Hai, sillonko se oli köyhä aika ku piti rukkiisella puurolla olla?
  • Hei hiisi kaikki minun viisi hevostani ku ei taho kynnyksen yli päästä.
  • Hymmyilee ku hupatossu vesisatteessa.
  • Istuu ku Ollaset kiiskipaistilla.
  • Ite kukin eestään evväät syä ja kohaltaan kontin kantaa.
  • Jos on vanhaa Maarijaa vasten suvi niin elä heitä rekijäsi joen taka, vaan jos on kylymänen niin saat ajjaa merestä merreen.
  • Kaikilla kallaa ja leipää vaan ei oo kultakellua eikä hyvvää hevosta.
  • Komijampi kirkkaan punanen ku likasen valakija.
  • Kumajaa ku Karstulan kirkko.
  • Kummaa kahtoo Kainuun maassa ku on miehen ullakot maitopaassa.
    (Ullakot = mako, juustonjuoksutuskukkaro)
  • Kynsistäni minä ihteni elätän, sano Savikko-Eemi ku parkkimehtään lähti.
  • Kärsämäkiset menevät porkkasten uhalla rahtiin.
    (Kärsämäkeä on ennen kutsuttu Porkkalaksi pitäjän vanhimman kylän mukaan)
  • Likka ku juusto eikä koskaan jyrsästy.
  • Lisän kans ku voileipä lattijalta.
  • Minä en jouva köyhäin toimituksiin, minulla on kapan leipomus kiulun uurteessa.
  • Minä meiltä ja kontti toisilta ja se piisaa.
  • Minä tässä paskassa isäntä oon vaikka muilla tässä talon rahat on.
  • Mitäs se rieska kenkkuilee ku ei pysy kontissa?
  • Mullon tärkijämpi työ ku papilla, sano akka ku kehräsi.
  • Nyt tuli markkinat ennen Ranttilaa.
    (Alkoi ennen aikojaan, tapahtui alkumatkasta)
  • Olin minä ennen likka ja viini vaan ei mahu ennää liiviini kiinni.
  • Oon minäki ollu kaikkena muuna vaan en kalakukkona enkä puuronsilimänä.
  • Oot ryökäle, sano Räinä-ämmä ku juna jätti.
  • Pois halot jalosta, minä oon kahen manttaalin talosta.
  • Polovillaan ku Rompsi piimäleilin ääresä.
  • Puhasta pyhäksi, sano suutari ku paitasa nurin käänsi.
  • Saa sitä Kajjaanissaki huutaa ku hilijaa huutaa.
  • Se oli huiki kyyti ku Lapualta Suomeen.
  • Se on justiin, sano kemiläinen ku kantuva pökkäs.
  • Sehän passaa ku Pasin housut pikku Kustille.
  • Seis, ookko nähny perkkijöisen jyväsäkkejä, niissä oli Könisperkin leima.
  • Sen minä sanon teille Anttilan pojat että voi ei kalalle piisaa.
  • Siinä mieltä tarvitaan joka tupen ruusaa.
  • Suutari on sujen sukuva: syöpi lihat, reppii nahat, lähtiessään viepi rahat.
  • Taijat olla Kurikasta kotosi ku on ropsuva evässä.
  • Terve ja tekevä, vähä syöpä ja väkevä, eestä kengässä ja takkaa rauvassa.
    (Pitää miniän olla)
  • Tuolla on sukunimi suun ympärillä!
    (Sanotaan Partasista)
  • Tuulee, vaan enempi se ennen tuuli ku viisi akkaa kairin reijässä hametta piti ja vei sitteki.
  • Vävyn kinttaat on ovinaulassa.

Kestilästä

  • Antaapa olla akan joesa, kyllä se sieltä vastavirtaan nousee.
  • Höpsis pottuja ispinäsoosin kanssa.
  • Jopa vieras rikastuu ku mua raukasee.
  • Käännä kieles musta lintu, huomenna on pouta.
  • Mene perälle istumaan ettet talosta unta vie, sieltähän on parrein palatakki.
  • Minnöon,kaunis poika Pyhäjoelta.
  • Ne on ne Lapuan mahtavat, Ilimajoen ittek-käät ja Kauhajoen puukkojunkkarit.
  • Palijo ku Porin orriita.
  • Pittää tehä ohorista rukkiinen keperrys.
  • Pystö ku pikiöljyn kauppias.
  • Rahassa on kotkan kuva että antaa sen lentää.
  • Reikäleivät ja selekäviikot.
  • Sano sitte ku nisu loppuu, sano Jussi ku Liisan akakseen otti.
  • Se on hyvä akalleen joll on housun perse allaalla.
  • Se on sievä ku ulpukka ja sorja ku meren heinä.
  • Se on taattu mies joka tammalla ajjaa.
  • Se on vanaha Ruottin laki, jolla ei oo hevosta se kävelköön.
  • Se on vihassa jokkei käy naapurissaan kolomija kertaa päivässä.
  • Suuri suu ja laaja leuka, kesällä keheno haravamies ja talavella ei tee mittään.

Pulkkilasta

  • Isoja ku lamun sääsket.
  • Jos loppuu niin lainataan eikä puuttesta puhuta mittään.
  • Jyrkyvee, sano Yrkön Jussi ku sialla ajoi.
  • Kävelee käsi ronkalla ku Sipolan russakat.
  • Niin pittääki että atteekisa on hokmannia ja pakarisa pennin korppuja.
  • Se kaajettiin ku Juustisten tapuli.

Pyhännältä

  • Juoksevat ku Viitamäen sujet.
  • Mitenkäs täi rykkii ku ei oo keuhkoja.
  • Sisua ku Siukolan sialla.

Rantsilasta

  • Aena jäläkeenjäävät pärijää jos vaen lähtevällä evväät piisaa.
  • Elekää tehkö akat riitaa miesten tapeltavaksi.
  • Hollolalaiset mennee markkinoille.
    (Sanotaan vihellettäessä)
  • Isäni oli kirkkoväärti vae minä en oo senkään väärti.
  • Jalat lintasa ku Pahkamaan kissalla.
  • Miestä asijalla tarvitaan, pöllöki puita hakkaa.
  • Minä en ruusaa russakoita enkä passaa paskakärpäsiä.
  • Nöpöttää ku näppy niskasa.
  • On se iso talo ku rannisaki on sata lehemää.
  • Oo siinä sitte niin kauan että kääpä ottaasi kasvaa.
  • Paa Pyrrön tuli Korkalan kiireelle.
  • Paa Pyrrön tuli Korkalan kiireelle.
  • Rinta littiä ku taekinalasta.
  • Seisua tolijotta ku vaivaistukki Ranttilan kirkon portaalla.
  • Surut nurkkaan ja heinätukko etteen.
  • Voetto on meijän eikä armeijalaesten.

Lähdeluettelo

Poimittu seuraavista lähteistä:

  • Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. 1959.
  • Sananparsia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sananparsia. 1957.
  • Santamäki, Osmo: Vanhaa mallia. Kuvitettuja sananparsia Pohjois-Suomesta. Tornio, 1975.