Yhdistystoiminnan ensiaskeleita otettiin 1890-luvulla, jolloin Järvikylällä toimi vuonna 1892 perustettu Lukuseura. Lukuseura ilmoittautui ensimmäisenä Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran haaraosastoksi. Lukuseuratoimintaa oli myös Asemakylällä ja Jyringissä. Toiminta loi pohjaa kansankoulun tulolle eri kylille. Ensimmäinen raittiusyhdistys, Toivon Tähti, perustettiin vuonna 1904. Raittiusliike ei saanut jalansijaa Sievissä muun vilkkaan yhdistystoiminnan takia. Myös sortovuosina sieviläiset kokoontuivat salaa ja levittivät kiellettyjä lehtisiä.

[Kuva: hirvenpyyntiä]
Kuva KR/Sieviläinen.

Eri kylille perustetut yhdistykset heti 1900-luvun alusta toimivat monipuolisina sivistäjinä ja kasvattajina. 1920-luku oli nuorisoseurojen vuosikymmen. 1930-luku oli maatalouteen liittyneiden yhdistysten kulta-aikaa. 1940-luku merkitsi puoluepoliittisten yhdistysten esiinmarssia. Vielä 1950-luvulla rekisteröitiin ennätykselliset 24 yhdistystä. Metsästysseurojen kulta-aika alkoi 1960-luvulla. Palavasta aatteellisuudesta on nyt siirrytty rauhallisen harrastamisen pariin.

Nuorisoseurat

Jyringin nuorisoseura aloitti kuten Järvikyläkin toimintansa aluksi lukuseurana. Heti 1910-luvulla toiminta vakiintui ja nimeksi tuli Sarastus. Toiminta lakkasi 1960-luvulla, mutta Jyringin nuorisoseura ehti jättää museokokoelmansa perinnöksi nykyiselle kotiseutumuseolle. Myös ministeri ja maanviljelysneuvos Kusti Eskola hankki valmiudet yhteiskunnallisiin toimiinsa juuri Jyringin nuorisoseuran kautta.

[Kuva: nuorisoseuralaisten näytelmä]
Järvikylän nuorisoseuralaiset esittämässä Särkelä itte -näytelmää. Mukana ainakin Elli Ojala ja Laura Koivisto. Kuva SKSA.

Järvikylän nuorisoseura perustettiin marraskuussa 1914. Toiminta oli vilkasta sotien välillä. 1950-luku oli varsinaista kulta-aikaa. Talous oli kunnossa, ja valistuneita nuoriseuralaisia riitti mukaan toimintaan. Kirkonkylällä nuorisoseuratoimintaa oli vuosina 1915–1936 ja Kiiskilässä vuosina 1922–1966. Myös Jokikylällä kokoonnuttiin jo vuonna 1916, ja toiminta jatkui 1960-luvulle asti. Kukonkylälläkin toimittiin 1930-luvulla. Sotien jälkeen nuorisoseuratoiminta alkoi Lahdenperällä ja Sievinkylällä.

Sievinkylän nuorisoseura on tällä hetkellä ainoa seura, joka toimii vielä aktiivisesti. Yhdistys rekisteröityi vuonna 1949. Sieviläiseen yhdistys- ja sivistystoimintaan lukuisat nuorisoseurat toivat puhtia ja järjestelmällisyyttä. Nuorisoseurantalot kertovat tehdystä arvokkaasta työstä.

Kusti Eskola

[Kuva: Elsa ja Kusti Eskola]
Elsa ja Kusti Eskola v. 1943. Kuva Sievin Osuuspankin arkisto.

Maanviljelijä, kansanedustaja, ministeri ja maanviljelysneuvos Kusti Eskola (19.8.1911–20.7.2003) hankki valmiudet yhteiskunnallisiin toimiinsa juuri Jyringin nuorisoseuran kautta. Kusti Eskola paneutui kunnalliselämään jo 1930-luvulla ollen mukana lautakuntatyössä, kunnanvaltuustossa ja kunnallislautakunnassa. Sodan jälkeen Eskola toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1945–1962 sekä viisi kertaa ministerinä hallituksissa:

  • 36. Kekkonen IV 9.7.1953–30.10.1953 (114 päivää) ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä; 30.10.1953–17.11.1953 (19 päivää) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
  • 41. Sukselainen 27.5.1957–2.7.1957 (37 päivää) kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri; 2.7.1957–29.11.1957 (151 päivää) maatalousministeri
  • 44. Fagerholm III 29.8.1958–13.1.1959 138 päivää kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri.

Kansanedustajakauden jälkeen Eskola oli muun muassa MTK:n johtotehtävissä ja osuustoimintajärjestöissä. Korpelan voiman hallintoelinten luottamusmiehenä Eskola oli 34 vuotta. Kusti Eskolan arkisto on sijoitettu Sievin Osuuspankin tiloihin.

Työväenyhdistykset

[Kuva: työväenyhdistyksen talo]
Sievin työväenyhdistyksen talo Vanhalla­kirkolla rakennettiin 1900-luvun alussa. Kuva SKSA.

Sievissä on ollut kaksi vahvaa työväenyhdistystä. Jo 6.1.1907 perustettiin Vanhallekirkolle sosiaalidemokraattinen Sievin työväenyhdistys, jonka toiminnan voimahahmona oli metsähallinnon työnjohtaja N. E. Kaleva. Työväentalo rakennettiin heti 1900-luvun alussa. Talo ehti kokea nousun vuodet sekä kiihkeän kansalaissodan ajan.

Jonkinlainen järjestyskaarti toimi Sievissä vuosien 1917–1918 vaihteessa. Sievin suojeluskunta pysäytti yhdistyksen toiminnan. N. E. Kaleva ja A. W. Häyrynen tuomittiin Tammisaaren vankileirille. Yhdistyksen toiminta hiipui jäsenistön puutteessa. Vielä vuonna 1936 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraaatit saivat 20 %:n kannatuksen. Vuonna 1948 luku oli enää 5 %.

Kiiskilänkylän työväenyhdistys toimi vuosina 1917–1924. Puheenjohtajina olivat H. J. Wiija ja Kalle Kyhälä. Työväenaate jatkui 1920-luvulla ammattiosastoissa. Sodan jälkeen yhdistystoiminta jatkui Kiiskilässä SKDL:n riveissä.

Kalle Kyhälä oli Kiiskilänkylän Torvenperällä asunut metsänvartija, joka valittiin vuonna 1929 Sosialistisen työväen ja maanviljelijöiden puolueen kansanedustajaksi. Kyhälä kyyditettiin 1930-luvun alussa Repolaan Neuvostoliittoon. Aluksi Kyhälä menestyi Karjalassa Aunuksen sovhoosin johtajana, mutta hänet teloitettiin Stalinin vainoissa. Syynä oli se, että Kyhälällä oli ollut korkea sosiaalinen asema Suomessa (hän omisti muutaman lehmän Kiiskilän Torvenperällä). Kyhälä ammuttiin jo vuonna 1938, mutta totuus kuolemasta saatiin vasta 1990-luvulla.

Maanpuolustusjärjestöt

Sieviin tuotiin suojeluskunta-aate Ylistarosta syksyllä 1917. Alkuvaiheessa toiminta oli palokuntaluonteista harjoittelua. Varsinaisiin rintamatapahtumiin Sievistä lähti 7.2.1918 joukko miehiä Asser Korvenheimon ja Toivo Hiltulan johdolla. Sodan tapahtumiin osallistui Sievistä lähes kolmesataa henkeä. Taisteluissa tai haavoihinsa menehtyi seitsemän miestä. Vapaussodan muistomerkki sijaitsee Sievin kirkon edustalla.

[Kuva: vapaussodan veteraanit]
Vapaussodan sieviläiset veteraanit. Kuva SKSA.

Sodan jälkeen suojeluskunnan toiminta oli vähäistä, mutta 1930-luku olikin jo vilkasta toiminta-aikaa. Suojeluskunnan perintö sieviläisille konkretisoitui suojeluskunnantalona, joka palveli vielä 1980-luvulle asti sieviläisiä kunnantalona.

Sievin Asemakylän lottien paikallisosasto perustettiin 30.7.1919, ensimmäisten joukossa Keski-Pohjanmaalla. Sievin kirkonkylän lottien paikallisosasto perustettiin heinakuussa 1927. Lottien toiminta oli vireää, ja heidän taloudellinen panoksensa myös suojeluskunnan toimintaan oli merkittävä. Maanpuolustuksellinen linja muuttui sotien aikana sosiaaliseksi toiminnaksi. Välirauhansopimuksen mukaisesti niin lottien kuin suojeluskuntienkin toiminta lopetettiin syksyllä 1944.

Urheiluseurat

Sievin Lyly on Keski-Pohjanmaan ensimmäinen urheiluseura, joka perustettiin jo vuonna 1904. Aluksi seura tunnettiin nimellä Sievin urheiluseura. Vuonna 1906 seura muutti Asemakylälle. Sievin urheiluseuran puheenjohtaja, asemapäällikkö Antero Iisalo (Paavo Lipposen isoisä äidin puolelta), oli perustamassa myös Keski-Pohjalaisten Urheilijain Liittoa vuonna 1908. Sievin Lylyn (nimi käytössä ilmeisesti vuodesta 1910 lähtien) toiminta oli vireää ja monipuolista. Menestystä tuli muun muassa pyöräilyssä. Lylyn nykyinen toimitalo on kolmas samalla paikalla; aikaisemmat kaksi taloa ovat palaneet. Lylyn talo palvelee edelleen monipuolisesti. Erityisesti näytelmätoiminta on ollut vireää.

Nykyisin laajimmin toimiva seura on Sievin Sisu, joka perustettiin vuonna 1945. Sisun lisäksi toinen SVUL:n alainen seura oli Sievin Vesa ry (1954). Sisun toiminta alkoi vahvasti pesäpallon merkeissä. Menestystä on tullut viime vuosina erityisesti painonnostosta (Reijo Kiiskilä) ja voimanostosta (Hannu Kopola).

Sievin Isku (Työväenurheiluliiton seura) hyväksyttiin yhdistysrekisteriin vuonna 1949. Muita TUL:n seuroja ovat olleet Sievin Ponnistus ry (1926) ja Kiiskilän yritys ry (1927).

Sieviläistä talviurheilua on viime vuosina virkistänyt Louekalliolle rakennettu laskettelukeskus, jonka moni kasvatti on menestynyt MM-tasolla lumilautailussa. Tunnetuin sieviläinen lautailija on Markku Koski.

Kotiseututyö

Museotoiminta Sievissä alkoi jo vuonna 1917, jolloin Järvikylän nuorisoseuran jäsenet aloittivat esineiden keräämisen. Tosin esineet paloivat myöhemmin. Jyringin nuorisoseura jatkoi keruuta. Markkulan eli Sievinkylän maamiesseuran kokoelmat siirtyivät Jyringin kokoelmien ohella myöhemmin nykyiseen kotiseutumuseoon. Varsinainen kotiseutumuseo perustettiin kirkonkylälle vuonna 1955; pohjana olivat edellä mainitut kokoelmat. Pontta perustamiseen tuli maatalousnäyttelyn myötä. Aluksi museona oli pappilan vanha vilja-aitta. Vuonna 1984 Manttaalikunta lahjoitti lainajyvämakasiinin kotiseutumuseon käyttöön. Taustalla oli kotiseutulautakunnan aktiivinen työ. Kotiseutumuseon lisäksi menneestä ajasta Sievissä kertovat maatalousmuseo Sievin Jyringissä sekä kunnostettu Pikkuradan kämppä Saarivedellä.

Sievi-seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka toiminta alkoi virallisesti 11.11.1974. Ennen seuran perustamista kotiseututyötä tehtiin vapaamuotoisemmin. Jo 1950-luvulla Hannu Koskimies ja Lauri Puurunen olivat luomassa pohjaa kotiseututoiminnalle museon perustamisen yhteydessä. Sittemmin Leevi Luokkala, Jalmari Koivisto, Martti Härkönen ja Ilta Maria Ainalinpää muun muassa tunnetaan varsinaisina kotiseutuihmisinä. Sieviläinen kotiseutuaktiivi Aarre Alopaeus on tullut tunnetuksi Pähkinäsaaren rauhan rajatutkimuksista.

[Kuva: Lauri Puurunen]
Lauri Puurunen Sievin pappilan aitan portailla esittelemässä museon kokoelmiin kuuluvaa reen jalasta. Puurunen hoiti harrastuspohjalta 1980-luvun alkupuolelle asti aitassa toiminutta kotiseutumuseota. Esineiden alustava luettelointi saatiin alulle jo Puurusen aikana. Kuva SKSA.

Nykyisin Sievi-seura kustantaa kerran viikossa ilmestyvää paikallislehti Sieviläistä. Lehti on perustettu vuonna 1979, ja sen levikki on noin 3 150. Sieviläinen on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton lehti, ja se toteuttaa kustantajansa Sievi-seuran säännöissään määrittelemiä tarkoitusperiä.