Sievin nykyinen keskusta sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen Kokkola–Kajaani- ja Seinäjoki–Oulu-valtateitten varrella. Liikenneyhteydet ovat hyvät joka suuntaan, ja lähin teollisuuden käyttöön sopiva satama on Kalajoen Rahjassa. Aikaisemmin sieviläisten valtaväylä oli maantieyhteys Kalajoelta kohti sisämaata Reisjärven kautta. Jo uuden ajan alussa Sievin hiekkakankaat ja Vääräjoki olivat luonnollisia kulkuväyliä. Jo 1700-luvulla Sievin Vanhankirkon Rääsiön talosta kulki majataloreitti Haikolaan Jussinpekkaan ja toiseen suuntaan Rautioon. Markkulan ja Sievinmäen kylien läpi kulkeva nykyinen kapea ja mutkainen tie muistuttaa vanhasta ajasta. Talvitiet ja polut ovat edelleenkin hyvässä muistissa. Oma erikoisuus Sievin historiassa on tervatie. Tie kulki Sievinkylän ja Korhosen kylän kautta Vihanninkankaalle, ja tietä käytettiin tervan ja muun tavaran kuljettamiseen. Maastossa on vieläkin tien pohjana käytettyjä pölkkyjä. Samaa reittiä on osittain noudattanut ruumistie Vanhaltakirkolta Rautioon.

Pohjanmaan radan kulkeminen Korhosen eli Sievin Asemakylän kautta merkitsi 1880-luvulla paljon kunnan silloiselle elinkeinoelämälle ja koko kunnan kehittymiselle. Rautatie toi konkreettisesti uusia aatteita ja ihmisiä Sievin eri kylille. Liikenteen, kaupan, osuustoiminnan, pankkitoiminnan, yhdistystoiminnan ja koululaitoksen vilkastuminen on selvästi sidottavissa kulkuyhteyksien parantumiseen.

[Kuva: puunajajia Sievin asemalla]
Puutavaranajo oli vilkasta Sievin Korhoselle eli Asemakylälle. Esimerkiksi vuonna 1909 puutavaraa virtasi jatkuvasti Pohjanmaan radan varteen eteenpäin vietäväksi. Rautatie vilkastutti kaikin puolin Sievin elämää. Kuva SKSA.

Vääräjoki

Koko kunnan halki virtaava Vääräjoki saa alkunsa Pitkäjärvestä, joka sijaitsee Reisjärven puolella. Ensimmäiset kilometrit joki virtaa ojitetun Itänevan halki, ja jokivarsialueet ovat asuttamattomia ja viljelyn ulkopuolella. Kiiskilänkylän kohdalla Vääräjoki halkoo pelto- ja asutusalueita seitsemän kilometrin matkan. Kylän jälkeen joki halkoo kuivatun Kortejärven noin kahden kilometrin matkalta. Järvi on tätä nykyä soistunutta vesijättömaata. Jokikylältä Vääräjoki virtaa noin 25 kilometrin matkan peltoaukeitten ja asutuksen halki. Matkan varrelle jäävät niin Järvikylä, Kirkonkylä eli Haikola, Jyrinki, Sievinkylä (Vanhakirkko, Markkula, Sievinmäki) kuin Kukkokin. Suurin osa asutuksesta ja viljelyksestä on keskittynyt Vääräjoen varrelle. Joelle kertyy pituutta Sievin kunnan sisällä noin 70 kilometriä. Jokiuoma on 5–10 metriä leveä. Kirkonkylän kohdalle on rakennettu noin neljän kilometrin matkalle tulvapenkereet. Vääräjoki laskee Kalajokeen Kalajoen Tyngän kylällä.

Vääräjoen pitkään toivotut perkaustyöt aloitettiin 1900-luvun alussa. Varsinkin joen alajuoksulla tulva nousi pelloille ja esti niiden viljelyn. Metsähallitus perkasi joen yläjuoksua 1910-luvulla, jonka jälkeen tulvat lisääntyivät alajuoksulla. Vuonna 1918 senaatti myönsi perkaukseen varat, mutta työt alkoivat vasta 1920-luvulla. Ennen perkausta joessa oli useita toimivia myllyjä; osan toiminta on jatkunut sen jälkeenkin. Jokea pitkin on myös uitettu puutavaraa. Myös Petäjäojaa on käytetty uitossa. Vääräjoen maisema- ja toimintasuunnitelmassa on nyt annettu ohjeita maisemanhoitoon, matkailuun sekä virkistyskäyttöön. Vuosittain Vääräjokeen istutetaan kalanpoikasia.

Kauppa

[Kuva: Haikolan kauppakartano]
F. J. Haikola oli merkittävä kauppias 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Haikolan kauppakartano hallitsi kylänäkymää nykyisen Sievin kunnantalon seutuvilla. Kuva SKSA.

Sievin ensimmäinen maakauppias oli 1590-luvulla Pekka Ollinpoika Sievilä, joka kokosi asiakaskuntansa Suur-Kalajoen alueelta. Sittemmin kauppa keskittyi kaupunkeihin, ja sieviläiset joutuivat kulkemaan rannikon kauppapaikoissa. Luvaton kaupanteko oli normaalia, ja venäläiset laukkukauppiaat kulkivat Sievissäkin. Varsinainen maakauppa sallittiin vuodesta 1859 lähtien. Tunnetuin sieviläinen kauppias oli F. J. Haikola, jonka toiminta ulottui 1800-luvulla Sievin ulkopuolellekin. Kaupan lisäksi hän oli mukana muun muassa meijeritoiminnassa. Sittemmin joka kylällä oli useita yksityisiä kauppiaita ja pieniä kauppoja. Korhosen markkinat olivat 1800-luvulla jokavuotinen tapahtuma, jonka ajaksi poliisin piti vahvistaa joukkojaan. Järjestysongelmien vuoksi markkinat jouduttiin lopettamaan 1900-luvun alkupuolella.

Osuustoimintaa aloiteltiin Järvikylällä jo vuonna 1906 Iisakki Riskun johdolla. Kauppoja oli usealla kylällä, mutta toiminta laantui jäsenistön väsähtäessä. Vasta vuonna 1919 saatiin ensimmäinen Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan haaraliike Asemakylälle. Kirkonkylälle oma liike tuli 1930-luvulla. Vuonna 1923 avattiin Asemakylälle, Vanhallekirkolle ja Kiiskilään Kalajokilaakson osuusliike.

Pankkitoiminta

[Kuva: osuuskassan johtaja Vilpas Kankaanpää]
Jyringin osuuskassa toimi Vilpas Kankaanpään porstukamarissa. Koko kunnan osuuskassan johtajana Vilpas toimi vuodesta 1954 lähtien. Vuonna 1970 kassasta tuli Sievin osuuspankki. Kuva SKSA.

Osuuskassa- eli osuuspankkitoiminta alkoi Sievissä 8.3.1904, jolloin pidettiin Järvikylän Osuuskassan perustava kokous. Asemakylän osuuskassa perustettiin vuonna 1908. Eri kylien kassat yhdistyivät vuonna 1954 Sievin osuuskassaksi. Vuonna 1970 nimi muuttui Sievin Osuuspankiksi. Alun perin maataloutta rahoittavasta kassasta tuli myös yritystoimintaa ja kotitalouksiakin rahoittava pankkilaitos. Nykyisin Sievin Osuuspankki on itsenäinen paikallisosuuspankki.

Sievin kuntakokous käsitteli 2.1.1902 esitystä säästöpankkitoiminnan aloittamisesta. Perustamispäätös tehtiin 5.12.1903, ja toiminta alkoi seuraavan vuoden tammikuussa. Vuonna 1966 Sievin säästöpankista tuli yhdistymisen jälkeen Keski-Pohjan Aluesäästöpankki. Pankki on sittemmin ollut myös Suomen säästöpankki – SSP, Sievin konttori. Nykyisin säästöpankkiperinteitä jatkaa Kortesjärven Säästöpankki.