Raahen kirkon interiööri oli 1600-luvulle tyypillinen. Saarnatuoli oli sijoitettu pohjoisseinään kiinni. Katolisella ajalla kuori oli kansalta suljettua aluetta, mutta uskonpuhdistuksen jälkeen alttarin ja ihmisten suhde läheni. Alttarikaide tehtiin ehtoollisen nauttimista varten. Suomen kirkollinen johto vaati 1600-luvulla kirkkoihin alttaritaulun. Raahen vanhassa kirkossa oli kaikkiaan seitsemän 1600–1700-luvuilta peräisin olevaa taulua. Nykyään tauluista osa on Suomen kansallismuseossa ja osa Raahen museossa. Vuoden 1884 kirkon korjauksen jälkeen jätettiin kirkkoon vain kolme taulua. Sakariston oven päällä oli pieni venäläinen Kristuksen ylösnousemusta esittävä öljyvärimaalaus. Diedrich Möllerum maalasi vuonna 1691 ison muotokuvan Martti Lutherista. Taustalle oli maalattu pienessä koossa myös lahjoittaja Martinus Peitzius vaimoineen. Alttaritauluna oli Pyhä ehtoollinen. Nämä kolme taulua paloivat vuonna 1908 kirkon mukana.

[Kuva:Vapahtaja Emmauksen tiellä]
Vapahtaja Emmauksen tiellä
[Kuva: Tuskien mies]
Tuskien mies

Kansallis­museoon luo­vu­tet­tiin vuon­na 1899 Lars Gal­le­niuk­sen taulu Va­pah­ta­ja Em­mauk­sen tiel­lä sekä Gran­bergin ak­va­rel­lit Py­hän Eh­tool­li­sen aset­ta­mi­nen ja Jee­sus ris­tillä. Näis­tä tau­luis­ta Raa­hen mu­seol­la on esil­lä ko­piot. Har­vi­nai­nen aihe Em­mauk­sen tiel­lä ker­too sii­tä, kuin­ka kuol­leis­ta he­rän­nyt Kris­tus saat­toi ope­tus­lap­sia tiel­lä Em­mauk­seen. Raa­hen mu­seol­la on kak­si ris­tiin­nau­li­tun kuvaa, joista toinen oli ennen vuoden 1884 remonttia sakariston seinällä ja toinen alttari-ikkunan oikealla puolella. Saarna­tuolin korin päällä oli aikoinaan Jehovan aurinko, jonka Johan Karhu (Catien) ja Petteri Kellin lahjoittivat vuonna 1733. Neljäs Raahen museolla oleva taulu kuvaa Tuskien miestä eli orjantappurapäistä Jeesusta.

[Kuva: Jeesus ristillä ryöväreiden keskellä]
Jeesus ristillä ryöväreiden keskellä
[Kuva: Ristiinnaulittu]
Ristiinnaulittu

1600-luvun alttarilaitteissa taulut olivat usein rakenteellisesti kiinni veistoskehyksissä, mutta Raahen kirkon tauluilla oli kaikilla omat itsenäiset kehyksensä. Ristiinnaulittutaulujen ajoitusta vaikeuttaa se, että taulujen kehyksiä on vaihdeltu. Emmauksen tiellä on varhaisin kirkkoon lahjoitettu taulu vuodelta 1684.

Pietari- ja Paavali-veistosten välissä ollut Ristiinnaulitun kuva on ajoitettu vasta vuodelle 1702. Täten se ei olisi alun perin kuulunut pormestari Corten lahjoittamaan sakariston seinän veistosryhmään. Alttaritaulun valmisti todennäköisesti Diedrich Möllerum samana vuonna 1691 kuin Lutherin muotokuvankin.

Erikoisuutena Raahen kirkossa oli sukupuutaulu, jossa oli 114 skotlantilaisen kuninkaan nimet. Sukupuu on ollut Kansallismuseossa vuodesta 1893 lähtien. Eräs Forbuksen esi-isistä oli peräisin Skotlannista.