Pormestari Konstantin Hildénin siirryttyä vuoden 1865 lopulla Oulun lääninsihteeriksi, joutui Raahen pormestarin tuoli moniksi vuosiksi tuuliajolle, joko väliaikaisten viransijaisten tai vain lyhyen aikaa virassa viihtyneiden henkilöiden käsiin.

Vuoden 1870 maaliskuussa päästiin jälleen virallisiin pormestarinvaaleihin. Vaalia varten suoritetun ehdokasasettelun kolmikon muodostivat lääninsihteeri Woldemar Nystén, varatuomari Edvard Megelius ja Frederik Forbus. Nystén veti vaalissa pisimmän korren ja otti viran vastaan saman vuoden lokakuussa.

Pormestari Nysténin astuessa virkaansa Raahe eli vielä purjelaivakautensa loistokautta, joskin kehitys oli jo kääntymässä laskusuuntaan. Lienee ollut niin, etteivät Raahen silloiset laivanvarustajat joko ymmärtäneet näin olevan käymässä tai sitten he eivät halunneet sitä myöntää todeksi.

Joka tapauksessa Nysténin aikana kävi entistäkin selvemmin esille laivaporvareiden ja suurkauppiaiden ilmeinen haluttomuus osallistua kaupungin hallinnollisiin tehtäviin. Takavuosina heistä olivat istuneet maistraatissa raatimies Johan Sivert Lundberg (k. 1895) sekä kapteeni Isak Gellman (k. 1872). Hekin kuitenkin vetäytyivät sivuun maistraatin toiminnasta. Lundberg v. 1869 56-vuotiaana ja Gellman vuotta myöhemmin jo 70-vuotiaana. Heidän tilalleen ei enää saatu varsinaisia talouselämän vaikuttajahahmoja, koska heidän mielestään ”heidän aikansa oli riittämätön kaupungin pikkuasioihin”, joita hoitamaan taas pormestari oli valittu.

Tosin tilanne näyttää olleen hieman toisenlainen, kun tuli kyse kaupungin edustuksesta vuoden 1872 valtiopäiville. Tällöin nämä vaikuttajahahmotkin tunsivat mielenkiintoa ”kaupungin pikkuasioihin” asettamalla vaaliin myös oman ehdokkaan pormestari Nysténin vastaehdokkaaksi. Tässä vaalissa uusi pormestari joutui ehkä voimakkaimmin kokemaan vastapuolen voiman, sillä kauppias Sivert Lundberg, joka oli siis vasta kolme vuotta aiemmin ottanut pitkät maistraatista, tuli valituksi Raahen valtiopäiväedustajaksi 1 260 äänellä, kun pormestari sai vain 494.

Tosin Nystén tuli valittua neljä vuotta myöhemmin, v. 1875, valtiopäiville, mutta tämä lienee johtunut enemmänkin muuttuneesta vaalitavasta kuin pormestarin ja suurporvarien välisten suhteiden lähentymisestä. Niin ikään tuolloin oli kyseessä Raahen ja Kajaanin yhteisen edustajan nimittäminen.

Kaupungin ”pikkuasioita” hoitamaan valitun pormestarin tehtäväkenttä oli sekin laajentunut huomattavasti. Aiemmin julkisena notaarina toimineen raatimies Carl Gustaf Swanljungin (k. 1855) jälkeen ei julkisen notaarin tehtäviin valittu uutta miestä, vaan tehtävät yhdistettiin pormestarin tehtäviin.

Pormestari Nystén oli Raahelle oivallinen pormestari, joka pyrki kaikin tavoin kehittämään kaupungin julkisinta elämää. Hänen panoksensa kaupungin todellisessa vaikuttajayhteisössä, Raahen Kauppayhdistyksessä, kohosi muutamassa vuodessa varsin huomattavaksi. Tässä yhteydessä ei sovi unohtaa sitä, että juuri kauppaseura lopullisesti saattoi Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toiminnalliseen muotoonsa. Sen perustamiseksihan olivat Fellman-veljekset tehneet huomattavan lahjoituksen jo 1860-luvulla. Kauppaseuran puitteissa koulusuunnitelmaa kehiteltiin parin vuosikymmenen ajan, ja vasta 1882 syyskuun 4. päivänä saattoi pormestari Nystén vihkiä opinahjon, jonka tapahtuman kunniaksi tuolloin järjestettiin raatihuoneella vihkiäisjuhla.

Ennen eroamistaan pormestarin tehtävistä ehti Woldemar Nystén osallistua toiseenkin merkittävään kouluhankkeeseen, joka oli alun perin ruotsinkieliseksi tyttökouluksi perustetun yhteiskoulun aikaansaaminen. Tämä v. 1881 toimintansa aloittanut koulu oli toiseksi vanhin maassa – sitä aiemmin oli toiminnassa vain Brobergin koulu Helsingissä. Tämän koulun pääasiallisin tarkoitus oli kouluttaa oppilaita kauppakoulua ja lukioita varten.

Pormestari Nysténin virkakauden ehkä suurin ansio lankeaa v. 1873 säädetyn ja Raahessa v. 1875 voimaan saatetun kaupungin hallinnon uudistamisen nopeaan ja tehokkaaseen järjestämiseen.

Tuolloinhan aloitti toimintansa kaupunginvaltuusto, joka perusteellisesti mullisti aiemman tavan hoitaa yleisiä asioita. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Raahen kaupunginvaltuuston ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kihlakunnantuomari Jacob Krank v. 1875–82, eli siihen saakka, kun myös pormestari Nystén luopui tehtävistään 12 virkavuoden jälkeen muuttaessaan pois paikkakunnalta.