• Ahkeruus kovan onnenkin voittaa.
  • Ahkeruus on ilomme.
  • Aijaa tuhatta ja sattaa.
  • Aika haavat parantaa.
  • Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.
  • Aika tavaran kaupihtee.
  • Aikaa on eniten maailmasa.
  • Aikansa kutaki.
  • Aikapa sen näyttää.
  • Ajetaan paremmalla eelle.
  • Akka on hyvä ottaisa, vaan paha pittäisä.
  • Akka tieltä kääntyy, mies ei pahanenkaan.
  • Annapa ajan kulua, päivän mennä, toisen tulla.
  • Annetaan sille kalossin kuva takamukseen.
  • Antaa tulla lunta tupaan.
  • Antaapa hänen olla omasa rauhasaan.
  • Antti ahkera, Taavetti takapaju.
  • Apu lapsesta, kalan syö ja kaksi perkkaa.
  • Arvaa oma tilas ja anna arvo toiselleki.
  • Ei huolet lopu ne vaan vaihtuu.
  • Ei kahta ilman kolmatta, eikä kolmas ilman paritta.
  • Ei kalu lainasa parane.
  • Ei kiirettä kirkkoon, pappi on vielä paitasillaan ja lukkari lusikka suussa.
  • Ei käskein kukkokaan laula.
  • Ei lämmin luita riko.
  • Ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse.
  • Ei muuta ku haarakepillä perrään.
  • Ei niin paljon pahaa, ettei siinä jotakin hyvääkin ole.
  • Ei niin suuret tulot, vaan pienet menot.
  • Ei ollu heiniä vähä, vaan lehemiä liian palio.
  • Ei oo herraa merellä.
  • Ei oo hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.
  • Ei oo kahta samanlaista päivää.
  • Ei oo muuhun pakko, ku kuolemaan.
  • Ei oo sitä sannaa, ettei oo peräkannaa.
  • Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä.
  • Ei saa olla loppasuu maailman tavaralle.
  • Ei se lisä pahhaa tee (rahasta).
  • Ei se ruoka syyven lopu, vaan saamattomuuella.
  • Ei se siitä muutu eikä murene.
  • Ei se sota yhtä miestä kaipaa.
  • Ei se vaihtamalla parane.
  • Ei sitä pennillä pelata.
  • Ei tämä oo vasta ku alakusoittua.
  • Ei täsä köyhyyen takia köykysä kävellä.
  • Eihän se kallis ole, jonka rahalla saa.
  • Eihän se korppi korpin silimää noki.
  • Eihän se köyhän anti kelepaa rikkaan kakaralle.
  • Eihän se ny niin kiire oo, ettei lähtiä ennätä.
  • Eihän sitä vielä oo kirkosa kuulutettu.
  • Eipä oo hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.
  • Eipä se maalta merelle nakkaa.
  • Eipä tiiä taivasta taata.
  • Elettiin sitä ennenkin.
  • Ellää ku viimestä päivää.
  • Elämä on kuin silkkiä vaan.
  • En oo korian perrään, mutta punasta sen olla pittää.
  • En oo köyhä enkä kipiä.
  • En tiijä mittään, minä tuun myllystä ja meen paijaan.
  • Enpä tunne asiaa, kun en oo paikkakuntalainen.
  • Ensin asiat tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.
  • Ero se on eyväillä.
  • Etteenpäin elävän mieli.
  • Haaveethan ei mittään maksa.
  • Hai, se oli vähällä oppia olemaan syömättä, vaan kuoli, sano mustalainen hevosestaan.
  • Halveksittu kanto reen kaataa.
  • Harva ku harakan pesä.
  • Harvoin vävyä kiitetään, miniää ei millonkaan.
  • Helepompi sanua ku tehä.
  • Heleppohan se on toisen takapuolella tulleen istua.
  • Hellurei, kellä hellu, kellä ei.
  • Herra se on herrallaki.
  • Hevosestaan mustalainen haastaa.
  • Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis.
  • Hintaa tuli silleki reissulle.
  • Hittaita ne on herrain kiireet.
  • Hu, hellettä sano koira pakkasella.
  • Huolensa ajallaan.
  • Huulta kutisee, tullee vieraita, vieras aikoo.
  • Hyvin pyyhkii.
  • Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty.
  • Hyvinhän se mennee, kun se jotenki mennee.
  • Hyviä unia, oman kullan unia.
  • Hyvä kirija on paras ystävä.
  • Hyvä tuli muorin kantapäästä, vaikkei se oo paha ollukaan.
  • Hyvää yötä, käsivarren työtä: kirput syököön kaiken yötä, lutteet tehköön sammaa työtä.
  • Häipyi kun pieru Saharaan.
  • Ilkeä ei itke.
  • Illan virkku aamun torkku tapaa talon hävittää.
  • Ilo on ennenaikaista.
  • Irvihammas, taivaanlammas, piikkipäinen pässi (haukku).
  • Ja sitte vaan uutta tulelle.
  • Jo on aikoihin eletty.
  • Joka ei työtä tee, olkoon syömättäkin.
  • Joka kovan kokkee, se pehemiän pittää.
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
  • Joka köyhää auttaa se lainaa Jumalalle.
  • Joka syyttä suuttuu, se lahajoitta leppyy.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se siihen itse lankijaa.
  • Joka tämän helpompaa tahtoo, se on jo laiska.
  • Joka uniaan uskoo, se variuaan pelekää.
  • Joka vähäsä on väärä, on paliosaki väärä.
  • Jokainen on oman onnensa seppä.
  • Joo, vaiko luistaa jalat.
  • Jos aluhame näkkyy, sanotaan: perjantai on pitempi ku lauantai.
  • Jos ei heiliä helluntaina, ei sitte koko kesänä.
  • Jos ei viina, terva ja sauna paranna, tauti on kuolemaksi.
  • Jos kaikkien kellot on yhesä, tullee maailman loppu.
  • Jos oisin hieno, kuin heinä, lentäisin läpi seinän, jos oisin paksu kuin hauki, pyytäisin oven auki.
  • Jos peili särkyy, menee seitsemäksi vuodeksi onni.
  • Jos tikka hakkaa talon seinää, tietää se kuolemaa.
  • Josta paljo puhutaan, siitä paljo tykätään.
  • Jota koulu kovempi, sitä oppi paremmin.
  • Juna men Mikkeliin.
  • Justiin Jussi-kulta.
  • Justiin piisaas sano akka, ku keitto kesken loppu.
  • Jälestä jästiä uuniin.
  • Järjestys se olla pittää.
  • Jää ku Jämsän akka.
  • Kaarnapyrystä on yhdeksän viikkoa sulliin vessiin.
  • Kahen kauppa ja kolomannelle korvapuusti.
  • Kahteli ku ylleinen syyttäjä.
  • Kahtua saa, vaan koskia ei.
  • Kahvi kuumana ja tyttö nuorena.
  • Kaikesta on oppirahat maksettava.
  • Kaikkia muuta ihiminen kattuu, vaan ei nuorra naimistaan.
  • Kaikkia sitä kuulee, ku vanahaksi ellää.
  • Kaksin aina kaunihimpi.
  • Kasvaa ku sieniä satteella.
  • Katin kontit (vähättelyä).
  • Keppiä vaille herra ja kärsää vaille sika.
  • Keskitekosta ei saa näyttää hulluille eikä herroille eikä tyhymille talonpojille.
  • Kevättalvella aamurusko tietää iltapäiväksi raskasta suvia.
  • Kihisee ku tuoreet puut saunan pesäsä.
  • Kirkuu kuin kalalokki.
  • Kissa ellää kiitoksella, koira pään silityksellä.
  • Kissan ilo, hiiren itku.
  • Kissan viikset (vähättelyä).
  • Kohtuus kaikesa ja pullo viikosa.
  • Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki.
  • Kosto on suloista.
  • Kotuaan se kahtelee.
  • Ku kerran hyvin käy, niin aina naurattaa.
  • Ku takapuolta kutisee, niin voin hinta nousee tai tullee mustasilimäsiä vieraita.
  • Ku vähä saa niin lissää mieli tekkee.
  • Kukaan ei oo profeetta omalla maallaan.
  • Kukapa se kissalta hännän nostaa, jos ei kissa ite.
  • Kullakin päivällä omat surunsa.
  • Kun keväällä pääskysen pouvat, tulee takatalvi.
  • Kun lähellä on, niin puskee, kun kaukana on, niin ammuu.
  • Kun lähtee sutta pakkoon, tullee karhu vastaan.
  • Kun posket punottaa, pallaa punasena, on keuhkotauti.
  • Kun työnjohtaja moitti sahuria: Sulla kuule saha puoltaa. Siihen sahuri: Ei mua muut puollakaan.
  • Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu.
  • Kuriton koulu on kuin vedetön mylly.
  • Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, pääskysestä ei päivääkään.
  • Kyllä minä väkeni tunnen.
  • Kyllä ne tullee vastaan hukkaan joutuneet.
  • Kyllä nyt ovat maailman kirijat sekasi.
  • Kyllä se siitä lutviintuu.
  • Kyllä se sopu siijaa antaa.
  • Kyllä se työ tekijäänsä neuvoo.
  • Kyllä se yskän ymmärsi.
  • Kyllä siinä on suu messingillään.
  • Kyllä sitä mölyä maailmaan mahtuu.
  • Kyllä, kyllä kynnetään, ku hevoset haukkaa.
  • Kylymää se on talaven ilima.
  • Kämmentä syyhyttää, tullee rahhaa.
  • Köyhtyä saa vaan ei laihtua.
  • Köyhyyestä ei sakoteta.
  • Köyhän ei kannata ostaa halpaa.
  • Laitetaan sinne ison kiven alle (rahaa säästöön).
  • Lapsesta on pienenä pieni huoli, isona iso huoli.
  • Lapsi on kodin peili.
  • Lauantaina kaikki laiskat herrää.
  • Laulavat ne Lapinkin lapset.
  • Leikki leikkinä.
  • Lentäs, jos ois siivet.
  • Lopusa kiitos seisoo.
  • Luja tahto vie läpi harmajan kiven.
  • Lujasa se on leipä kivesä.
  • Luustaan se koiraki unta näkkee.
  • Lyhyestä virsi kaunis.
  • Lyyvään hanskat pöytään.
  • Lyö heti ku vierasta sikkaa.
  • Lähti se köyhyys meiltä ja mölähti mennessään, sano mökin mies ku lehemän myi.
  • Maata maarian paanki, koska ei konnakaan kotia tuu.
  • Maate ja maha sylliin.
  • Makuasioista ei voi kiistellä.
  • Meni kuin tuhka tuuleen.
  • Miehen tukka tuuleen, naisen tulleen.
  • Mihinkäpä sitä tavoistaan pääsee.
  • Mikä se hävyltä hännän katkasi.
  • Mikäpä sen kotisen varkaan vahtaa.
  • Minkä sille voi kun luoja lemmen loi ja lempi lapsen toi.
  • Minkä takansa pannee, sen eestään löytää.
  • Minä meiltä ja kontti toisilta ja se piisaa.
  • Minä takaan ja alleviivaan.
  • Minä teen mitä haluan, toiset mitä ossaa.
  • Mistä ne pahat akat tulevat?
  • Mitalilla on toinenki puoli.
  • Mitä isot eellä, sitä pienet peräsä.
  • Mitä opimme tästä.
  • Mitä se poikamies akalla tekkee.
  • Mitä tuosta puhheen hyvvyyestä, kuhan häntä piisaa.
  • Mitä tuota tekis, että mainittas.
  • Mitä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseksi.
  • Moni kakku päältä kaunis, liekkö sisältä siunattu.
  • Mustasta ei väri parane.
  • Mäki velkansa maksaa.
  • Naiset eellä vaikka kaivoon.
  • Nauriin varasta ei hirtetä.
  • Ne hävis ku hohtimet kaivoon.
  • Niin kuuma on, että nahka pallaa.
  • Niin metsä vastaa ku sinne huutaa.
  • Niin on laulut ku on linnutki.
  • Niinhän se hyppii ku harakka hangella.
  • Niinhän se Niiloki sannoo.
  • Niistä nokkas ja näpötä sitte.
  • Niitä on niin palijo ku Vilikkilässä kissoja.
  • No, hölökyn kölökyn.
  • Noustaan aamulla ennen sian pierua.
  • Nukkuu koiran unta.
  • Nyt heti eikä viijestoista päivä.
  • Nyt lähettiin sano täi löylysä.
  • Nyt se myrkyt lykkäsi.
  • Nähtäväksi jää, niinkuin politikot sanovat.
  • Ohoh, ottipa ohraleipään.
  • Ollaan kuki omillaan ku Iso-pekka.
  • Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
  • Oma suu lähempänä ku kontin suu.
  • On kuin kukko tunkiolla.
  • On kuin veellä pesty.
  • On kylymän kalapeeta, ku ei oo helemiä kaulasa.
  • On köyhä ku kirkonrotta.
  • On niin kylymä, että hampaat loukkua lyö.
  • On niin kylymä, että lokattaa.
  • On niin kylymä, että tuli takassa jäätyy.
  • On niin näläkä ku sujella jouluaamuna.
  • On, on älä kysy ennää.
  • On perso ku torakka.
  • On sitä vettä köyhälläkin, ettei tartte liasa olla.
  • On totinen ku torven soittaja.
  • On varanahka rullalla.
  • Onhan sitä yhen vuojen vaikka aijan vihtassa.
  • Onkai sitä nyt jo kahavin eestä tullu.
  • Onks Viljoo näkyny?
  • Onni se on yksillä ja kesä kaikilla.
  • Onni yksillä ja kesä kaikilla.
  • Onpa se äläs keleponen (turhanpäiväinen) .
  • Ookko nää käyny Oulusa, pelekkääkkö sää polliisia.
  • Ooppa ovella.
  • Ooppa vaiti.
  • Oppiakin voi varastaa.
  • Ota hymy huuleen ja juokse vastatuuleen.
  • Ota onkees.
  • Ota tai jätä.
  • Ottiko lippaan?
  • Ovat ystäviä ku paita ja pöksyt.
  • Paavolan pakanat ja Luohuan luppakorvat.
  • Paha haisee ja hyvä tuoksuu.
  • Palio minä syön, vaan komia minä oonki.
  • Pannaan hampaat naulaan.
  • Pannaan kantapäät vastakkain.
  • Paras tehdä hyvän sään aikana.
  • Parempi aikaa myyä ku ostaa.
  • Parempi antaa ku ottaa.
  • Parempi pyy pivosa kuin kaksi oksalla.
  • Pata kattilaa soimaa.
  • Perille meni ku Markus-sedän terveiset.
  • Pian se hauskalta tavara loppuu.
  • Pienenee ku pyy maailmanlopun edellä.
  • Piippolan pikisilimät.
  • Pilikka sattuu ommaan nilikkaan.
  • Pitkän pinon vieresä on hyvä lastuja poimia.
  • Pittää olla aina kotia päin.
  • Pittää se pahan päivän vara olla (raha).
  • Pivot paranee, ku vieraat vähenee.
  • Piä hyvänäs.
  • Piä leipälaukkus kiinni.
  • Poikamies on ku kelloton hevonen metäsä.
  • Poimitaan se mariakin maasta.
  • Pois pois postin tieltä, posti se kulkee keskellä tietä.
  • Puhalletaan yhteen hiileen.
  • Puhdas kuin pulmunen.
  • Puhtaus on puoli ruokaa.
  • Pyry pakkasen perästä.
  • Rakkaus on pitämisesä.
  • Rakko laiskan kämmenessä.
  • Rehellisyys maan perrii.
  • Riittää kullekin päivälle omat murheensa.
  • Rohkija rokan syö.
  • Rumassa kontissa voi olla hyvät eväät.
  • Rumat ne vaatteilla korreilee.
  • Ruoka ja uni on hyyvvää, vaan työ on karvasta ku tervaa.
  • Ruotti ruualle ja Venäjä vellille.
  • Ruutut suuret, sano lasimestari.
  • Sahhaa toista silimään (pettää) .
  • Sanasta miestä ja sarvesta härkää.
  • Sanomatta paras.
  • Sattuuhan sitä vaan tottuuhan siihen, sano Riikan Ville.
  • Sauna lämmitä ja sarvet likkoon.
  • Savolainen pulloposki syö puuron piimän kans.
  • Se haluaa olla näyttämöllä.
  • Se koira älähtää, johon karttu kalahtaa.
  • Se mennee eikä meinaa.
  • Se oli huuli vain (pila tai vitsi).
  • Se oli lyhyt ku tähden lento.
  • Se oli vain esiliinana.
  • Se on arkalasta kotosi.
  • Se on hius karvan varassa.
  • Se on hyvästä värkistä tehty.
  • Se on isännän vika, jos talo on kallellaan.
  • Se on juhlaa, kun köyhä tuhlaa.
  • Se on nyt siitä päästä.
  • Se on poikaa.
  • Se on sama kumpi pää siinä puhhuu.
  • Se on semmonen lanttisilimä.
  • Se on semmonen persokerttu.
  • Se on semmonen rannankiertäjä.
  • Se on semmonen vastarannan kiiski.
  • Se on sen sortin sosialisti.
  • Se on silittämättä siisti.
  • Se on sillä sökö.
  • Se on sitten menua eikä tykytystä.
  • Se on sukuvika, jos suksi ei luista.
  • Se on tosi ku vesi ja pittää ku seula.
  • Se on täyttymätön kuin pohojaton säkki.
  • Se on vain veruke.
  • Se on viittä vaille valmis.
  • Se on yks pasko.
  • Se piti yhtä parranpärinää.
  • Se pittää vieraskorreutta.
  • Se vaatii aikaa ja evästä.
  • Sehän kävi sähäkästi ku Tauno Palon paijan osto.
  • Sehän osu naulankantaan.
  • Sehän sattu ku lehemää naamaan.
  • Selevän teki.
  • Sen verran on, että olla tohtii.
  • Siin on virka ja värkit.
  • Siinä ne on ku silakat suolasa.
  • Siinä on omat ja varastetut.
  • Siinä on, Herra, sun leiviskäs.
  • Siinä rakennuksessa on tiili poikineen.
  • Siinä se nuolee haavojaan.
  • Siinä se soutaa ja huopaa, eikä tiiä mitä tekis.
  • Siinä tauti työtä tekkee.
  • Siinä tehtiin lehemän kaupat.
  • Siinähän tuo mennee, ku ei makustele.
  • Siinäpä kävi ohorasesti.
  • Siinäpä oli ku hevosen selijäsä.
  • Siinäpä tuli puurot ja vellit sekasi.
  • Siitä on oksat pois ku suutarin joulukuusesta.
  • Siitä puhe, mistä puute.
  • Siksi se seppä pihit pittää, ettei kynnet pala.
  • Sillon on hiiret vallallaan kun kissa on pois.
  • Sillä oli oma lehemä ojasa.
  • Sillä on hiivoja asianaan.
  • Sillä on imeläpussi leuan alla.
  • Sillä on kissanpäivät.
  • Sillä on ny kahta puolta voita leivällä.
  • Sillä on ruista ranteessa.
  • Sillä siisti.
  • Sillä suusta kukku (ennusti) ennen tapahtumista.
  • Silmät sielun peili.
  • Sirpaleet tietävät onnea.
  • Sitä ei tartte maksaa, jonka tingata jaksaa.
  • Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
  • Sitä lintu linnulle, mitä linnulla itellä.
  • Sitä on heti kilokaupalla.
  • Sitä rattaa on menny monta sattaa.
  • Sitä suu puhhuu, mitä syän aattelee.
  • Sukkuunsa suopetäjä.
  • Suolanen ja sakia on köyhän mielestä makia.
  • Surut pois ja kukka rintaan.
  • Suu on syvämmen tulkki.
  • Suussa sulavaa, syvämesä palavaa.
  • Suutari, raatari, pikilangan pistäjä, nostaja nastaja, osta mulle mustat kengät, että pääsen Ouluun kouluun kolmannelle luokalle.
  • Syömään ja sammaleen.
  • Syönyttä on hyvä syöttää.
  • Takuulla, sano Tampereen likka.
  • Talteenhan se vanaha pannee, vaan ku ei muista.
  • Talvella talven tavat.
  • Tapansa kullaki.
  • Tee niin, niin saat ellää.
  • Tee se muistin aikana.
  • Tehkööt se työt, joka on keksinytkin.
  • Tekkee jotaki joutessaan.
  • Tie auki taivasta myöten.
  • Tipahtaa ennen aikojaan.
  • Tottumus on toinen luonto.
  • Totuus ei pala tulessakaan.
  • Tulis joulu, että sais yöllä syyvä ja nukkua pyhävaatteet päällä.
  • Tulis kesä ja kärpäset.
  • Tyhyjä ei pala piipussakkaan.
  • Tyynesä veessä ne kalatki kuttee.
  • Työllä ellää ja kaupalla rikastuu.
  • Täit ovat profeettoja, jos niitä ilmestyy vaatteisiin, tietävät ne ikävää.
  • Tämmöstä se on avioliitto, sano entinen akka, ku kerjuupussinsa selekään nakkas.
  • Tämä kahtia ja puolet mulle.
  • Tämä on eri kyytiä sano Pormanni, ku saunanlauteilta putosi.
  • Täältä pesee.
  • Töihin on lähettävä, oli ilima ku ilima.
  • Ujo mies ei komiaa akkaa saa.
  • Uusi lumi on vanhan surma.
  • Uusi luuta lakaisee puhtaammaksi.
  • Vahingonilo on paras ilo.
  • Vaivanen kaikki kokee.
  • Valehtelee, että nokka pääsä heiluu.
  • Valheella on lyhyet jäljet.
  • Vanhasta ei tuu konkaria.
  • Vannomatta paras.
  • Vara ei venettä kaada.
  • Veri on vettä sakiampaa.
  • Vesi vanhin voitehista, Jumala parantajista.
  • Vetää toista huulesta (pettää).
  • Vierestä viiään.
  • Viisas ei mene vipuun.
  • Viisas vaikenee.
  • Viisaskin meni vipuun.
  • Viitataan kinttaalla.
  • Voi on aina voita.
  • Voi ronkkaa, voi pankkaa, voi tuotaki paikkaa.
  • Voi, herkiämätön.
  • Voi, istu ja pala.
  • Voi, tuhannen tulimmaista.
  • Vuosi vanhan vanhantaa, kaksi lapsen kasvattaa.
  • Vähäksi se mennee, ennenku loppuu.
  • Vähän päiväsä palio viikosa.
  • Vääryys ei veso.
  • Yhteistyö on voimaa.
  • Yks pää kessää talavia.
  • Yks tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
  • Yks äiti elättää yheksän lasta, vaan yheksän lasta ei elätä yhtä äitiä.
  • Ylpeys käy lankeemuksen eellä.
  • Ymmärrys hoi, äly älä jätä.
  • Älä hättiis kuole, ku et oo piennä paskaas hukkunu.
  • Älä kuluta aikaa, vaan käytä sitä.
  • Älä kynsiäs mittaa (vajaa mitta).
  • Älä mee merta etemmäs kallaan.
  • Älä osta sikkaa säkisä.
  • Älähän huoli.
  • Älähän hättäile.