Olet täällä
- Ahkeruus kovan onnenkin voittaa.
- Ahkeruus on ilomme.
- Aijaa tuhatta ja sattaa.
- Aika haavat parantaa.
- Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.
- Aika tavaran kaupihtee.
- Aikaa on eniten maailmasa.
- Aikansa kutaki.
- Aikapa sen näyttää.
- Ajetaan paremmalla eelle.
- Akka on hyvä ottaisa, vaan paha pittäisä.
- Akka tieltä kääntyy, mies ei pahanenkaan.
- Annapa ajan kulua, päivän mennä, toisen tulla.
- Annetaan sille kalossin kuva takamukseen.
- Antaa tulla lunta tupaan.
- Antaapa hänen olla omasa rauhasaan.
- Antti ahkera, Taavetti takapaju.
- Apu lapsesta, kalan syö ja kaksi perkkaa.
- Arvaa oma tilas ja anna arvo toiselleki.
- Ei huolet lopu ne vaan vaihtuu.
- Ei kahta ilman kolmatta, eikä kolmas ilman paritta.
- Ei kalu lainasa parane.
- Ei kiirettä kirkkoon, pappi on vielä paitasillaan ja lukkari lusikka suussa.
- Ei käskein kukkokaan laula.
- Ei lämmin luita riko.
- Ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse.
- Ei muuta ku haarakepillä perrään.
- Ei niin paljon pahaa, ettei siinä jotakin hyvääkin ole.
- Ei niin suuret tulot, vaan pienet menot.
- Ei ollu heiniä vähä, vaan lehemiä liian palio.
- Ei oo herraa merellä.
- Ei oo hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.
- Ei oo kahta samanlaista päivää.
- Ei oo muuhun pakko, ku kuolemaan.
- Ei oo sitä sannaa, ettei oo peräkannaa.
- Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä.
- Ei saa olla loppasuu maailman tavaralle.
- Ei se lisä pahhaa tee (rahasta).
- Ei se ruoka syyven lopu, vaan saamattomuuella.
- Ei se siitä muutu eikä murene.
- Ei se sota yhtä miestä kaipaa.
- Ei se vaihtamalla parane.
- Ei sitä pennillä pelata.
- Ei tämä oo vasta ku alakusoittua.
- Ei täsä köyhyyen takia köykysä kävellä.
- Eihän se kallis ole, jonka rahalla saa.
- Eihän se korppi korpin silimää noki.
- Eihän se köyhän anti kelepaa rikkaan kakaralle.
- Eihän se ny niin kiire oo, ettei lähtiä ennätä.
- Eihän sitä vielä oo kirkosa kuulutettu.
- Eipä oo hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.
- Eipä se maalta merelle nakkaa.
- Eipä tiiä taivasta taata.
- Elettiin sitä ennenkin.
- Ellää ku viimestä päivää.
- Elämä on kuin silkkiä vaan.
- En oo korian perrään, mutta punasta sen olla pittää.
- En oo köyhä enkä kipiä.
- En tiijä mittään, minä tuun myllystä ja meen paijaan.
- Enpä tunne asiaa, kun en oo paikkakuntalainen.
- Ensin asiat tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.
- Ero se on eyväillä.
- Etteenpäin elävän mieli.
- Haaveethan ei mittään maksa.
- Hai, se oli vähällä oppia olemaan syömättä, vaan kuoli, sano mustalainen hevosestaan.
- Halveksittu kanto reen kaataa.
- Harva ku harakan pesä.
- Harvoin vävyä kiitetään, miniää ei millonkaan.
- Helepompi sanua ku tehä.
- Heleppohan se on toisen takapuolella tulleen istua.
- Hellurei, kellä hellu, kellä ei.
- Herra se on herrallaki.
- Hevosestaan mustalainen haastaa.
- Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis.
- Hintaa tuli silleki reissulle.
- Hittaita ne on herrain kiireet.
- Hu, hellettä sano koira pakkasella.
- Huolensa ajallaan.
- Huulta kutisee, tullee vieraita, vieras aikoo.
- Hyvin pyyhkii.
- Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty.
- Hyvinhän se mennee, kun se jotenki mennee.
- Hyviä unia, oman kullan unia.
- Hyvä kirija on paras ystävä.
- Hyvä tuli muorin kantapäästä, vaikkei se oo paha ollukaan.
- Hyvää yötä, käsivarren työtä: kirput syököön kaiken yötä, lutteet tehköön sammaa työtä.
- Häipyi kun pieru Saharaan.
- Ilkeä ei itke.
- Illan virkku aamun torkku tapaa talon hävittää.
- Ilo on ennenaikaista.
- Irvihammas, taivaanlammas, piikkipäinen pässi (haukku).
- Ja sitte vaan uutta tulelle.
- Jo on aikoihin eletty.
- Joka ei työtä tee, olkoon syömättäkin.
- Joka kovan kokkee, se pehemiän pittää.
- Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
- Joka köyhää auttaa se lainaa Jumalalle.
- Joka syyttä suuttuu, se lahajoitta leppyy.
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se siihen itse lankijaa.
- Joka tämän helpompaa tahtoo, se on jo laiska.
- Joka uniaan uskoo, se variuaan pelekää.
- Joka vähäsä on väärä, on paliosaki väärä.
- Jokainen on oman onnensa seppä.
- Joo, vaiko luistaa jalat.
- Jos aluhame näkkyy, sanotaan: perjantai on pitempi ku lauantai.
- Jos ei heiliä helluntaina, ei sitte koko kesänä.
- Jos ei viina, terva ja sauna paranna, tauti on kuolemaksi.
- Jos kaikkien kellot on yhesä, tullee maailman loppu.
- Jos oisin hieno, kuin heinä, lentäisin läpi seinän, jos oisin paksu kuin hauki, pyytäisin oven auki.
- Jos peili särkyy, menee seitsemäksi vuodeksi onni.
- Jos tikka hakkaa talon seinää, tietää se kuolemaa.
- Josta paljo puhutaan, siitä paljo tykätään.
- Jota koulu kovempi, sitä oppi paremmin.
- Juna men Mikkeliin.
- Justiin Jussi-kulta.
- Justiin piisaas sano akka, ku keitto kesken loppu.
- Jälestä jästiä uuniin.
- Järjestys se olla pittää.
- Jää ku Jämsän akka.
- Kaarnapyrystä on yhdeksän viikkoa sulliin vessiin.
- Kahen kauppa ja kolomannelle korvapuusti.
- Kahteli ku ylleinen syyttäjä.
- Kahtua saa, vaan koskia ei.
- Kahvi kuumana ja tyttö nuorena.
- Kaikesta on oppirahat maksettava.
- Kaikkia muuta ihiminen kattuu, vaan ei nuorra naimistaan.
- Kaikkia sitä kuulee, ku vanahaksi ellää.
- Kaksin aina kaunihimpi.
- Kasvaa ku sieniä satteella.
- Katin kontit (vähättelyä).
- Keppiä vaille herra ja kärsää vaille sika.
- Keskitekosta ei saa näyttää hulluille eikä herroille eikä tyhymille talonpojille.
- Kevättalvella aamurusko tietää iltapäiväksi raskasta suvia.
- Kihisee ku tuoreet puut saunan pesäsä.
- Kirkuu kuin kalalokki.
- Kissa ellää kiitoksella, koira pään silityksellä.
- Kissan ilo, hiiren itku.
- Kissan viikset (vähättelyä).
- Kohtuus kaikesa ja pullo viikosa.
- Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki.
- Kosto on suloista.
- Kotuaan se kahtelee.
- Ku kerran hyvin käy, niin aina naurattaa.
- Ku takapuolta kutisee, niin voin hinta nousee tai tullee mustasilimäsiä vieraita.
- Ku vähä saa niin lissää mieli tekkee.
- Kukaan ei oo profeetta omalla maallaan.
- Kukapa se kissalta hännän nostaa, jos ei kissa ite.
- Kullakin päivällä omat surunsa.
- Kun keväällä pääskysen pouvat, tulee takatalvi.
- Kun lähellä on, niin puskee, kun kaukana on, niin ammuu.
- Kun lähtee sutta pakkoon, tullee karhu vastaan.
- Kun posket punottaa, pallaa punasena, on keuhkotauti.
- Kun työnjohtaja moitti sahuria: Sulla kuule saha puoltaa. Siihen sahuri: Ei mua muut puollakaan.
- Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu.
- Kuriton koulu on kuin vedetön mylly.
- Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, pääskysestä ei päivääkään.
- Kyllä minä väkeni tunnen.
- Kyllä ne tullee vastaan hukkaan joutuneet.
- Kyllä nyt ovat maailman kirijat sekasi.
- Kyllä se siitä lutviintuu.
- Kyllä se sopu siijaa antaa.
- Kyllä se työ tekijäänsä neuvoo.
- Kyllä se yskän ymmärsi.
- Kyllä siinä on suu messingillään.
- Kyllä sitä mölyä maailmaan mahtuu.
- Kyllä, kyllä kynnetään, ku hevoset haukkaa.
- Kylymää se on talaven ilima.
- Kämmentä syyhyttää, tullee rahhaa.
- Köyhtyä saa vaan ei laihtua.
- Köyhyyestä ei sakoteta.
- Köyhän ei kannata ostaa halpaa.
- Laitetaan sinne ison kiven alle (rahaa säästöön).
- Lapsesta on pienenä pieni huoli, isona iso huoli.
- Lapsi on kodin peili.
- Lauantaina kaikki laiskat herrää.
- Laulavat ne Lapinkin lapset.
- Leikki leikkinä.
- Lentäs, jos ois siivet.
- Lopusa kiitos seisoo.
- Luja tahto vie läpi harmajan kiven.
- Lujasa se on leipä kivesä.
- Luustaan se koiraki unta näkkee.
- Lyhyestä virsi kaunis.
- Lyyvään hanskat pöytään.
- Lyö heti ku vierasta sikkaa.
- Lähti se köyhyys meiltä ja mölähti mennessään, sano mökin mies ku lehemän myi.
- Maata maarian paanki, koska ei konnakaan kotia tuu.
- Maate ja maha sylliin.
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Meni kuin tuhka tuuleen.
- Miehen tukka tuuleen, naisen tulleen.
- Mihinkäpä sitä tavoistaan pääsee.
- Mikä se hävyltä hännän katkasi.
- Mikäpä sen kotisen varkaan vahtaa.
- Minkä sille voi kun luoja lemmen loi ja lempi lapsen toi.
- Minkä takansa pannee, sen eestään löytää.
- Minä meiltä ja kontti toisilta ja se piisaa.
- Minä takaan ja alleviivaan.
- Minä teen mitä haluan, toiset mitä ossaa.
- Mistä ne pahat akat tulevat?
- Mitalilla on toinenki puoli.
- Mitä isot eellä, sitä pienet peräsä.
- Mitä opimme tästä.
- Mitä se poikamies akalla tekkee.
- Mitä tuosta puhheen hyvvyyestä, kuhan häntä piisaa.
- Mitä tuota tekis, että mainittas.
- Mitä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseksi.
- Moni kakku päältä kaunis, liekkö sisältä siunattu.
- Mustasta ei väri parane.
- Mäki velkansa maksaa.
- Naiset eellä vaikka kaivoon.
- Nauriin varasta ei hirtetä.
- Ne hävis ku hohtimet kaivoon.
- Niin kuuma on, että nahka pallaa.
- Niin metsä vastaa ku sinne huutaa.
- Niin on laulut ku on linnutki.
- Niinhän se hyppii ku harakka hangella.
- Niinhän se Niiloki sannoo.
- Niistä nokkas ja näpötä sitte.
- Niitä on niin palijo ku Vilikkilässä kissoja.
- No, hölökyn kölökyn.
- Noustaan aamulla ennen sian pierua.
- Nukkuu koiran unta.
- Nyt heti eikä viijestoista päivä.
- Nyt lähettiin sano täi löylysä.
- Nyt se myrkyt lykkäsi.
- Nähtäväksi jää, niinkuin politikot sanovat.
- Ohoh, ottipa ohraleipään.
- Ollaan kuki omillaan ku Iso-pekka.
- Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
- Oma suu lähempänä ku kontin suu.
- On kuin kukko tunkiolla.
- On kuin veellä pesty.
- On kylymän kalapeeta, ku ei oo helemiä kaulasa.
- On köyhä ku kirkonrotta.
- On niin kylymä, että hampaat loukkua lyö.
- On niin kylymä, että lokattaa.
- On niin kylymä, että tuli takassa jäätyy.
- On niin näläkä ku sujella jouluaamuna.
- On, on älä kysy ennää.
- On perso ku torakka.
- On sitä vettä köyhälläkin, ettei tartte liasa olla.
- On totinen ku torven soittaja.
- On varanahka rullalla.
- Onhan sitä yhen vuojen vaikka aijan vihtassa.
- Onkai sitä nyt jo kahavin eestä tullu.
- Onks Viljoo näkyny?
- Onni se on yksillä ja kesä kaikilla.
- Onni yksillä ja kesä kaikilla.
- Onpa se äläs keleponen (turhanpäiväinen) .
- Ookko nää käyny Oulusa, pelekkääkkö sää polliisia.
- Ooppa ovella.
- Ooppa vaiti.
- Oppiakin voi varastaa.
- Ota hymy huuleen ja juokse vastatuuleen.
- Ota onkees.
- Ota tai jätä.
- Ottiko lippaan?
- Ovat ystäviä ku paita ja pöksyt.
- Paavolan pakanat ja Luohuan luppakorvat.
- Paha haisee ja hyvä tuoksuu.
- Palio minä syön, vaan komia minä oonki.
- Pannaan hampaat naulaan.
- Pannaan kantapäät vastakkain.
- Paras tehdä hyvän sään aikana.
- Parempi aikaa myyä ku ostaa.
- Parempi antaa ku ottaa.
- Parempi pyy pivosa kuin kaksi oksalla.
- Pata kattilaa soimaa.
- Perille meni ku Markus-sedän terveiset.
- Pian se hauskalta tavara loppuu.
- Pienenee ku pyy maailmanlopun edellä.
- Piippolan pikisilimät.
- Pilikka sattuu ommaan nilikkaan.
- Pitkän pinon vieresä on hyvä lastuja poimia.
- Pittää olla aina kotia päin.
- Pittää se pahan päivän vara olla (raha).
- Pivot paranee, ku vieraat vähenee.
- Piä hyvänäs.
- Piä leipälaukkus kiinni.
- Poikamies on ku kelloton hevonen metäsä.
- Poimitaan se mariakin maasta.
- Pois pois postin tieltä, posti se kulkee keskellä tietä.
- Puhalletaan yhteen hiileen.
- Puhdas kuin pulmunen.
- Puhtaus on puoli ruokaa.
- Pyry pakkasen perästä.
- Rakkaus on pitämisesä.
- Rakko laiskan kämmenessä.
- Rehellisyys maan perrii.
- Riittää kullekin päivälle omat murheensa.
- Rohkija rokan syö.
- Rumassa kontissa voi olla hyvät eväät.
- Rumat ne vaatteilla korreilee.
- Ruoka ja uni on hyyvvää, vaan työ on karvasta ku tervaa.
- Ruotti ruualle ja Venäjä vellille.
- Ruutut suuret, sano lasimestari.
- Sahhaa toista silimään (pettää) .
- Sanasta miestä ja sarvesta härkää.
- Sanomatta paras.
- Sattuuhan sitä vaan tottuuhan siihen, sano Riikan Ville.
- Sauna lämmitä ja sarvet likkoon.
- Savolainen pulloposki syö puuron piimän kans.
- Se haluaa olla näyttämöllä.
- Se koira älähtää, johon karttu kalahtaa.
- Se mennee eikä meinaa.
- Se oli huuli vain (pila tai vitsi).
- Se oli lyhyt ku tähden lento.
- Se oli vain esiliinana.
- Se on arkalasta kotosi.
- Se on hius karvan varassa.
- Se on hyvästä värkistä tehty.
- Se on isännän vika, jos talo on kallellaan.
- Se on juhlaa, kun köyhä tuhlaa.
- Se on nyt siitä päästä.
- Se on poikaa.
- Se on sama kumpi pää siinä puhhuu.
- Se on semmonen lanttisilimä.
- Se on semmonen persokerttu.
- Se on semmonen rannankiertäjä.
- Se on semmonen vastarannan kiiski.
- Se on sen sortin sosialisti.
- Se on silittämättä siisti.
- Se on sillä sökö.
- Se on sitten menua eikä tykytystä.
- Se on sukuvika, jos suksi ei luista.
- Se on tosi ku vesi ja pittää ku seula.
- Se on täyttymätön kuin pohojaton säkki.
- Se on vain veruke.
- Se on viittä vaille valmis.
- Se on yks pasko.
- Se piti yhtä parranpärinää.
- Se pittää vieraskorreutta.
- Se vaatii aikaa ja evästä.
- Sehän kävi sähäkästi ku Tauno Palon paijan osto.
- Sehän osu naulankantaan.
- Sehän sattu ku lehemää naamaan.
- Selevän teki.
- Sen verran on, että olla tohtii.
- Siin on virka ja värkit.
- Siinä ne on ku silakat suolasa.
- Siinä on omat ja varastetut.
- Siinä on, Herra, sun leiviskäs.
- Siinä rakennuksessa on tiili poikineen.
- Siinä se nuolee haavojaan.
- Siinä se soutaa ja huopaa, eikä tiiä mitä tekis.
- Siinä tauti työtä tekkee.
- Siinä tehtiin lehemän kaupat.
- Siinähän tuo mennee, ku ei makustele.
- Siinäpä kävi ohorasesti.
- Siinäpä oli ku hevosen selijäsä.
- Siinäpä tuli puurot ja vellit sekasi.
- Siitä on oksat pois ku suutarin joulukuusesta.
- Siitä puhe, mistä puute.
- Siksi se seppä pihit pittää, ettei kynnet pala.
- Sillon on hiiret vallallaan kun kissa on pois.
- Sillä oli oma lehemä ojasa.
- Sillä on hiivoja asianaan.
- Sillä on imeläpussi leuan alla.
- Sillä on kissanpäivät.
- Sillä on ny kahta puolta voita leivällä.
- Sillä on ruista ranteessa.
- Sillä siisti.
- Sillä suusta kukku (ennusti) ennen tapahtumista.
- Silmät sielun peili.
- Sirpaleet tietävät onnea.
- Sitä ei tartte maksaa, jonka tingata jaksaa.
- Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
- Sitä lintu linnulle, mitä linnulla itellä.
- Sitä on heti kilokaupalla.
- Sitä rattaa on menny monta sattaa.
- Sitä suu puhhuu, mitä syän aattelee.
- Sukkuunsa suopetäjä.
- Suolanen ja sakia on köyhän mielestä makia.
- Surut pois ja kukka rintaan.
- Suu on syvämmen tulkki.
- Suussa sulavaa, syvämesä palavaa.
- Suutari, raatari, pikilangan pistäjä, nostaja nastaja, osta mulle mustat kengät, että pääsen Ouluun kouluun kolmannelle luokalle.
- Syömään ja sammaleen.
- Syönyttä on hyvä syöttää.
- Takuulla, sano Tampereen likka.
- Talteenhan se vanaha pannee, vaan ku ei muista.
- Talvella talven tavat.
- Tapansa kullaki.
- Tee niin, niin saat ellää.
- Tee se muistin aikana.
- Tehkööt se työt, joka on keksinytkin.
- Tekkee jotaki joutessaan.
- Tie auki taivasta myöten.
- Tipahtaa ennen aikojaan.
- Tottumus on toinen luonto.
- Totuus ei pala tulessakaan.
- Tulis joulu, että sais yöllä syyvä ja nukkua pyhävaatteet päällä.
- Tulis kesä ja kärpäset.
- Tyhyjä ei pala piipussakkaan.
- Tyynesä veessä ne kalatki kuttee.
- Työllä ellää ja kaupalla rikastuu.
- Täit ovat profeettoja, jos niitä ilmestyy vaatteisiin, tietävät ne ikävää.
- Tämmöstä se on avioliitto, sano entinen akka, ku kerjuupussinsa selekään nakkas.
- Tämä kahtia ja puolet mulle.
- Tämä on eri kyytiä sano Pormanni, ku saunanlauteilta putosi.
- Täältä pesee.
- Töihin on lähettävä, oli ilima ku ilima.
- Ujo mies ei komiaa akkaa saa.
- Uusi lumi on vanhan surma.
- Uusi luuta lakaisee puhtaammaksi.
- Vahingonilo on paras ilo.
- Vaivanen kaikki kokee.
- Valehtelee, että nokka pääsä heiluu.
- Valheella on lyhyet jäljet.
- Vanhasta ei tuu konkaria.
- Vannomatta paras.
- Vara ei venettä kaada.
- Veri on vettä sakiampaa.
- Vesi vanhin voitehista, Jumala parantajista.
- Vetää toista huulesta (pettää).
- Vierestä viiään.
- Viisas ei mene vipuun.
- Viisas vaikenee.
- Viisaskin meni vipuun.
- Viitataan kinttaalla.
- Voi on aina voita.
- Voi ronkkaa, voi pankkaa, voi tuotaki paikkaa.
- Voi, herkiämätön.
- Voi, istu ja pala.
- Voi, tuhannen tulimmaista.
- Vuosi vanhan vanhantaa, kaksi lapsen kasvattaa.
- Vähäksi se mennee, ennenku loppuu.
- Vähän päiväsä palio viikosa.
- Vääryys ei veso.
- Yhteistyö on voimaa.
- Yks pää kessää talavia.
- Yks tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
- Yks äiti elättää yheksän lasta, vaan yheksän lasta ei elätä yhtä äitiä.
- Ylpeys käy lankeemuksen eellä.
- Ymmärrys hoi, äly älä jätä.
- Älä hättiis kuole, ku et oo piennä paskaas hukkunu.
- Älä kuluta aikaa, vaan käytä sitä.
- Älä kynsiäs mittaa (vajaa mitta).
- Älä mee merta etemmäs kallaan.
- Älä osta sikkaa säkisä.
- Älähän huoli.
- Älähän hättäile.