Suur-Pyhäjokialueen historiassa on maininta, että Annalan tilasta on tietoja 1550-luvulta alkaen. 1930-luvun alkupuolella nuoren isännän Armas Annalan aikana tila joutui pakkohuutokauppaan. Tämän manttaalinmaan rakennuksineen lunasti Pyhäjoen kunta. Kunnanisien tarkoituksena oli saada Annalasta kunnalliskoti, jollainen oli jo määrätty Pyhäjoellekin hankittavaksi, mutta se haave ei koskaan päässyt toteutumaan, kun köyhä kunta ja sen säästäväiset isännät anoivat aina lykkäytystä Lääninhallitukselta. Talon muutoksesta kunnalliskodiksi he saivat aina viiden vuoden lykkäyksen. Niin aika kului ja muuttui siten, ettei kunnalliskotia Annalasta tullutkaan.

Kun tämä suuri maatila tuli kunnalle, oli sille kunnalliskotia odotettaessa keksittävä väliaikainen käyttötarkoitus, sillä hyvät viljelysmaat eivät noin vain joutaneet kesannoksi. Annalan tilan valvojaksi oli määrätty Kalle G. Luoto, jonka tehtävänänä oli seurata, että talossa tapahtuvat asiat hoituivat kunnan eduksi.

Annalaan oli saatava tilanhoitaja, tai miten sitä lienee siihen aikaan nimitetty, pehtoori, isäntärenki tai tulevan kunnalliskodin työnjohtaja. Tietääkseni ensimmäinen tällainen työnjohtaja oli Parhalahdelta Hannes Rantala, joka hoiti tehtävää n. neljä vuotta.