- Arkeologiset kaivaukset Pyhäjärvellä
- Vanhempi kivikausi
- Kampakeraaminen kulttuuri
- Kivikauden loppuvaiheet
- Pronssin ja raudan aika
- Elinkeinot
- Pyhäjärveltä löydettyjen esineiden käyttötapoja
Arkeologiset kaivaukset Pyhäjärvellä
Ville Luho suoritti kaivauksia vuosina 1949 Kuivaniemen Niemipellossa ja 1949–1950 Likolahdessa. Talteen otettu materiaali on tyypillistä kampakeraamisen ajan asuinpaikkamateriaalia: kvartsi-iskoksia, kvartsiesineitä, kivilaji-iskoksia, kivilajiesineiden katkelmia, kivilajiesineitä ja palaneita eläinten luita. Molemmista kohteista löytyi piitä, tyypillistä kampakeramiikkaa ja Likolahdesta harvinaisempaa varhaiskampakeramiikkaa ja asbestisekoitteista keramiikkaa.
Vanhempi kivikausi 7000–4200 eKr.
Suomusjärven kulttuuri
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Pyhäjärvelle Suomusjärven kulttuurin alkuvaiheessa, pian sen jälkeen kun seutu paljastui veden alta. Yhteys Muinais-Päijänteen ja Suur-Saimaan vesistöön vaikutti merkittävästi alueen varhaisimman asutuksen syntyyn. Muinais-Päijänteen ja Suur-Saimaan lasku-uoma muotoutui kunnan länsirajan tuntumassa sijaitsevan Kotajärven kohdalle. Pyhäjärvi kuroutui järveksi ja sen rannoille syntyi asutusta.
Suomusjärven kulttuurin aikaisia asuinpaikkoja ovat Rajahoikka, Kuoppaharjunniemi, Kuivaniemi ja Ketola. Rajahoikka sijaitsee Kotajärven luona, Muinais-Päijänteen laskujoen varressa ja on vanhin Pyhäjärveltä tunnettu asuinpaikka. Suomusjärven kulttuurin esineistöä on löytynyt Pyhäjärveltä runsaasti. Kauden tyypillisiä esinemuotoja ovat: alkeelliset kirveet ja taltat, suppiloreikäiset pallonuijat, lehdenmuotoiset liuskekärjet, käyräselkäiset taltat, reikäkivet, pohjalaiset tuurat, kirveet ja taltat sekä kvartsiesineet
Kampakeraaminen kulttuuri 4200–2000 eKr.
Kampakeraamisena aikana noin 6 200–4 000 vuotta sitten Suomen alue kuului laajaan Pohjanlahdesta ja Itä-Euroopasta Uralille ulottuvaan kulttuurialueeseen.
Kontaktit eri alueiden välillä vilkastuivat. Pyhäjärveltä on löytynyt idästä Valdain suunnalta peräisin olevasta piistä valmistettuja esineitä ja Skandinavian pohjoisosissa esiintyvästä Kölin punaliuskeesta valmistettu liuskekorun katkelma.
Yhteyksistä lähialueille kertovat lukuisat esineet, jotka on tehty sädekiviliuskeesta. Se on väriltään mustaa, kestävää ja helposti työstettävää. Sädekiviliusketta esiintyy ainakin Kemin, Tornion, Kittilän ja Tervolan seudulla. Merkittävin uutuus esineistössä on keramiikka eli kampaleimoin ja kuopin koristellut saviastiat. Kampakeramiikkaa (13–16) on löytynyt Likolahden, Kuivaniemen ja Paljakan asuinpaikoilta. Ilmeisesti suurin osa myös muista kohteista oli käytössä tähän aikaan, vaikka keramiikkalöydöt puuttuvatkin. Lähin merenranta oli kampakeraamisena aikana etääntynyt Oulaisten seutuville. Asuinpaikat syntyivät Pyhäjärven rannoille ja jokivarsille. Vähitellen asutuksen painopiste siirtyi alemmas Pyhäjokivarteen. Varmoja kivikauden loppupuolen kohteita ei tunneta Pyhäjärveltä. Pohjalaiset kiviesineet yleistyivät kampakeraamisella kaudella. Uusia esinemuotoja ovat mm. liuskerenkaat ja veitset.
Kivikauden loppuvaiheet 2000–1200 eKr.
Ei ajoitettuja löytöjä. Kaksoistaltta (22) ja Pyhäjoesta löytynyt tasakantainen nuoli saattaisivat liittyä tähän tai seuraavaan kauteen.
Pronssin ja raudan aika
1300/1200 eKr.–1200/1300 jKr.
Pronssi kulkeutui Pohjois-Suomeen ja Sisä-Suomeen kampakeraamiselta ajalta periytyvien itäisten ja kaakkoisten kauppasuhteiden myötä. Ainoat mahdollisesti pronssikauteen kuuluva esineet ovat Pyhäjoen niskasta löytynyt tasakantainen kvartsinuolenkärki ja Kirkonkylältä löytynyt kaksoistaltta.
Myös rauta ja raudanvalmistuksen taito kulkeutuu alueelle idästä. Rautaa ja rautaesineitä opittiin pian kuitenkin valmistamaan itse. Pyhäjärven rautakautiset esineet ovat kuitenkin ilmeisiä tuontiesineitä läntisen kulttuurin piiristä: Hämeestä, Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ehkä kauempaakin. Komun ja Hietakylän kirveet muistuttavat tyypiltään fransiskaa eli germaanien käyttämää sotakirvestä.
Elinkeinot
Kivikautisia toimeentulomuotoja olivat kalastus, hylkeenpyynti, metsästys ja keräily. Eri eläinlajeja pyydettiin tiettyinä vuodenaikoina. Esimerkiksi hyljettä pyydettiin pääasiallisesti kevättalvella, ja peurojen pyynti ajoittui niiden keväisten ja syksyisten vaellusreittien varsille. Tyypillisimmät pyyntivälineet olivat keihäs ja jousi, pyyntimenetelmistä puolestaan ansat. Hirvieläimien metsästykseen käytettiin myös pyyntikuoppia. Näitä on Pyhäjärvellä Mäkikylän Maaselänlahden perukassa.
Pyhäjärveltä on löydetty pallonuijia, joita arvellaan käytetyn hylkeiden pyyntiin. Seudun esihistoriallinen asutus ajoittuu pääasiallisesti järvivaiheeseen, joten hylkeenpyynnillä ei ollut samaa asemaa kuin merenranta-asuinpaikoilla. Kaloja on pyydetty ainakin ongella, katiskoilla ja patorakennelmilla. Pyhäjärveltä on löydetty reikäkiviä, joita on voitu käyttää veteen asetettujen pyydysten painoina.
Syötäväksi kelpaavia marjoja ja sieniä sekä muita luonnonvaraisia kasveja on myös hyödynnetty. Joitakin kasveja on osattu käyttää lääkkeinä. Kivikautiset elinkeinot säilyivät myös metallikaudella. Uutta oli viljanviljely, joka on ollut varhaisvaiheessa pienimuotoista rantaniittyjen kaskiviljelyä. Pyhäjärveltä ei ole löytynyt todisteita esihistoriallisesta viljanviljelystä.
Esine | Lukumäärä | Käyttö |
---|---|---|
Yht. 156 esinettä, lisäksi kvartsi-iskokset | ||
Kirves | 25 | Puunkaato ja -työstö |
Pallonuija | 3 | Pyyntivälinen |
Reikäkivi | 26 | Pyyntiväline, verkonpaino |
Tasataltta | 58 | Puuntyöstö, nahkojen käsittely |
Kourutaltta | 23 | Puunveisto |
Tuura | 4 | Jäähakku, kirves, nylkeminen |
Liuskekärki | 8 | Pyyntiväline |
Veitsi | 2 | Leikkaaminen |
Hioin | 7 | Kiviesineiden valmistus ja viimeistely |
Kvartsikaavin | Nahkojen käsittely | |
Purasin | Reikienteko |