13. Varhaiskampakeramiikkaa
Varhaiskampakeramiikkaa Likolahdelta, kirkonkylältä

[Kuva: varhaiskampakeramiikkaa]
KM 12587:33, ikä 5 300–6 200 vuotta, kauden kesto noin 900 vuotta.

Asuinpaikoilta löydetyt poltetun saven kappaleet, keramiikka on saviastioiden sirpaleita. Saviastioiden teko opittiin kulttuurilainana idästä. Astian pintaa koristavat muodinmukaiset kuoppa- ja kampakuviot. Astioiden teko oli naisten työtä ja naisten mukana kehittyivät ja levisivät erilaiset koristelutyylit, joita nyt käytetään esineiden ajoittamiseen.

14. Tyypillistä kampakeramiikkaa
Tyypillistä kampakeramiikkaa Likolahdelta, kirkonkylältä

[Kuva: kampakeramiikkaa]
KM 12587:8, ikä 4 800–5 300 vuotta, kauden kesto noin 500 vuotta eli hiukan kauemmin kuin Pyhäjärvellä on ollut talonpoikaista asutusta.

Isoimmat suippopohjaiset rantahietikolla hyvin pystyssä pysyvät astiat olivat tilavuudeltaan jopa 60–70 litraa, pienimmät kouranpohjaan sopivia kuppeja. Niitä voitiin käyttää varastoastioina, ruuanvalmistukseen nuotiolla ja juoma-astioina.

15. Tyypillistä kampakeramiikkaa
Tyypillistä kampakeramiikkaa Likolahti, kirkonkylä

[Kuva: kampakeramiikkaa]
KM 12587:10, ikä 4 800–5 300 vuotta.

Likolahden asuinpaikalta on kaivauksessa löydetty varhaiskampakeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa. Läheiseltä Paljakan asuinpaikalta on löytynyt kiviesineitä, kvartsi-iskoksia ja nuotion hiiltä nykyisen vedenpinnan alapuolelta.

16. Tyypillistä kampakeramiikkaa
Tyypillistä kampakeramiikkaa Kirkonkylän Likolahdesta

[Kuva: kampakeramiikkaa]
KM 30862:1, ikä 4 800–5 300 vuotta.

Pyhäjokilaaksosta on kivikautista keramiikkaa löytynyt kaivauksissa vain Pyhäjärven Likolahdesta ja Kuivaniemestä. Kuivaniemen asuinpaikalta on kaivauksessa löydetty tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kivi- ja kvartsi-iskoksia sekä kivi- ja kvartsiesineitä ja palanutta luuta. Tämän ajan löytöjä ja asuinpaikkoja on Oulaisia myöten.

17. Kvartsi-iskoksia
Kampakeraamisia kvartsi-iskoksia Hietakylän Kuivaniemeltä

[Kuva: kvartsi-iskoksia]
KM 12588:8, ikä 4 800–5 300 vuotta.

Valkeat kvartsinkappaleet, iskokset, joita voi olla paljon samassa paikassa, ovat syntyneet, kun kiviä lohkottiin teriksi ja kaapimiksi. Valkeat kvartsi-iskokset, palaneet kivet ja tulisijan hiili ovat esihistoriallisen asuinpaikan merkkejä kautta kivikauden ja vielä rautakaudellakin. Nämä on ajoitettu löytöpaikkansa muiden löytöjen perusteella kampakeraamiseen kauteen kuuluviksi

18. Kvartsiterä
Esi-/kampakeraaminen kvartsiterä Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: kvartsiterä]
KM 30855:24, ikä 4 800, jopa 8 000 vuotta.

Tämä Kuoppaharjuniemen terä, ehkä nuolenkärki, on ajoitettu paikan muiden löytöjen perusteella, mutta vielä 1600-luvulla lappalaiset saattoivat suolistaa linnun tai perata kalan lasinterävällä kvartsilla. Tuore kvartsiterä on meltoa puukkoa terävämpi. Kvartsiteriä käytettiin lihan, nahkan, luun ja puun työstämiseen leikaten kaapien sahaten lävistäen ja höyläten. Terä saatettiin varttaa, mutta se toimi myös hyppysissä.

19. Liuskekärki
Esikeraaminen liuskekärki Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: liuskekärki]
KM 20855:6, ikä yli 6 000 vuotta, pituus 10 cm, paino 21 g, harmaata kiveä.

Keihään- tai nuolenkärki, esikeraamisen ajan metsästysase. Kärki on voitu kiinnittää nuolen tai keihäänvarren päähän rakoon eläimen jänteen säikeillä sitoen ja liimaten koivuntervalla eli tökötillä.

20. Punaliuskerenkaan katkelma
Kampakeraaminen punaliuskerenkaan katkelma Salmenkylän Niemen tilalta

[Kuva: Punaliuskerenkaan katkelma]
KM 2477:92, ikä 4 800–5 300 vuotta, halkaisija 8 cm, Kölin punaliuske.

Renkaan käyttötapaa ei tunneta, mutta pitkän tukan voisi vetää poninhännälle renkaan avulla. Punaliuske Norjasta, sädekiviliuske Oulujoen pohjoispuolelta, äänisen viherliuske ja itäisen Euroopan pii kertovat Pyhäjärven alueen kaukaisista kulttuuri- ja kauppayhteyksistä. Ihmisten mukana liikkuivat jo esihistoriallisella ajalla ajatukset, muodit, keksinnöt, esineet ja niiden raaka-aineet tuhansia kilometrejä.

21. Tasataltta
Kampakeraaminen tasataltta Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: tasataltta]
KM 3855:7, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 23 cm, paino 161 g, mustaa sädekiviliusketta.

Pinnat huolellisesti hiottu kiiltäviksi. Sädekiviliuske lohkeaa pitkulaisina levyinä ja on helppoa hioa. Sädekiviliuskeisten esineiden yleisyys Pyhäjärvellä kertoo kiinteistä yhteyksistä Perämeren rannikon asutuksiin.

22. Kaksoistaltta
Kampakeraaminen/pronssikauden? kaksoistaltta Kirkonkylän Likolahdelta

[Kuva: kaksoistaltta]
KM 30863:1, Ikä 3 000–5 000 vuotta, pituus 14 cm, paino 496 g, mustaa sädekiviliusketta.

Tämä on kaksoistaltta, jonka toisessa päässä on kouru kolmasosan pituudelta, toinen pää on pyöreä. Pronssikauteen viittaavat kourun hiontaurat. Grönlannin inuiteilla, eskimoilla on samanmuotoinen terästyökalu, jota käytetään rasvan kaapimiseen hylkeennahkasta.

23. Kaksoistaltta
Kampakeraaminen kaksoistaltta

[Kuva: tasataltta]
KM 30862:13, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 11 cm, paino 283 g, mustaa/vihreää sädekiviliusketta.

Talttoja ja kvartsiteriä voi käyttää vartettuina tai varttamattomina käsityökaluina. Tasa/kourutaltan voisi varttaa sarvituppeen, jolloin terän voi kääntää tarpeen mukaan.

24. Tasataltta
Kampakeraaminen tasataltta Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: tasataltta]
KM 30855:8, ikä 4 800–5 300 vuotta.

Jos taltan tai kirveen terä on vartettu varren suuntaisesti, puhutaan oikoterästä, silloin terä on hiottu molemmat lappeet samanlaisiksi. Poikkiterä vartetaan kuokan tapaan ja terän hionta on toiselta puolen viistompi.