1. Tuuran teelmä
Esikeraaminen tuuran teelmä Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: tuuran teelmä]
KM 30855:17, ikä yli 6 000 vuotta, pituus 21 cm, paino 700 g, harmaata sädekiviliusketta.

Tuura on kookas pitkulainen kiviesine, jota voitiin käyttää karkeissa puutöissä, maan irrottamiseen ja jään särkemiseen. Tuurat, kirveet ja taltat olivat perustyökaluja koko kivikauden ajan. Nimitys viittaa enemmänkin esineen kokoon kuin käyttötarkoitukseen.

2. Tuuran kärkiosa
Esikeraaminen/kampakeraaminen tuuran teelmä/tuuran kärkiosa

[Kuva: Tuuran kärkiosa]
KM 30862:2, ikä yli 4 500 vuotta, pituus 15 cm, paino 937 g, vihreää sädekiviliusketta.

Kiviesine saattoi särkyä jo valmistusvaiheessa tai työssä. Toisin kuin yleensä ajatellaan, taitava kiviseppä teki tarvittavat työkalut melko nopeasti saatavilla olevista kivilajeista. Tämän tuurankatkelman hyvä hionta viittaa kampakeraamisen kulttuurin aikaan.

3. Alkeellinen kirves
Esikeraaminen alkeellinen kirves Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: alkeellinen kirves]
KM 30855:1, ikä yli 6 000 vuotta, pituus 14 cm, paino 411 g, vihreää liusketta.

Tätä kirvestä sanotaan alkeelliseksi, koska se on muodoltaan epämääräinen ja vain vähän hiottu. Nämä ovat tyypillisiä esikeraamiselle Suomusjärven kulttuurille. Silloin osattiin viimeistellä esineet hiomalla, mutta usein riitti lohkominen ja teränsuun hionta.

4. Pohjalainen kirves
Esikeraaminen pohjalainen kirves Rajahoikasta

[Kuva: pohjalainen kirves]
KM 9067:1, ikä yli 6 000 vuotta, pituus 29 cm.

Pohjalaiset tuurat, kirveet ja taltat ovat yleensä pitkähköjä ja latteita, koska sädekiviliuske lohkeaa helposti pituussuuntaan. Pohjalaiset esinemuodot ovat yleisiä myös Lapissa.

5. Pallonuijan puolikas
Esikeraaminen pallonuijan puolikas Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: Pallonuijan puolikas]
KM 30855:3, ikä yli 6 000 vuotta, paino 905 g, ehyt nuija varsineen yli 2 kg, läpimitta 11 cm, ruskeanharmaata kiillepitoista kiveä.

Uurreviivakoristelu, reikä on kaksoiskartio, kairattu molemmin puolin. Hylkeenmetsästysnuija tai kaivukepin paino.

6. Pallonuija
Esikeraaminen pallonuija Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: pallonuija]
KM 30855:2, ikä yli 6 000 vuotta, paino 1376 g, suurin leveys 11 cm, ruskeanharmaata vuolukiveä.

Suppilomainen reikä on kairattu todennäköisesti yhdeltä puolelta luu- tai puutapilla. Apuna on käytetty vettä ja hiekkaa.

7. Reikäkivi
Esikeraaminen reikäkivi Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: reikäkivi]
KM 30855:4, ikä yli 6 000 vuotta, läpimitta 12 cm, paino 1076 g, ruskeaa kiillepitoista hiekkakiveä.

Erilaiset reikäkivet ovat tyypillisiä pyhäjärveläisiä löytöjä. Jotkut niistä ovat olleet hioinlaakoja, joihin on ohuimpaan kohtaan kairattu reikä usein kaksoiskartio. Niitä on voitu käyttää verkkojen ja mertojen painoina.

8. Reikäkivi
Kampakeraaminen reikäkivi

[Kuva: reikäkivi]
KM 30862:9, ikä 4 500–6 000 vuotta, läpimitta 11 cm, paino 399 g, harmaata kiillepitoista hiekkakiveä.

Verkon tai merran paino. Kalaa pyydettiin ongilla, verkoilla, liistekatiskoilla ja merroilla.

9. Reikäkivi
Kampakeraaminen reikäkivi, josta ei ole löytötietoja

[Kuva: reikäkivi]
KM 30862:5, ikä 4 500–6 000 vuotta, läpimitta 18 cm, 471 g, ruskeaa kiillepitoista hiekkakiveä.

Tasasuhtainen ja hyvin hiottu, oikeastaan sitä voisi sanoa soikeaksi pallonuijaksi.

10. Reikäkivi
Kampakeraaminen reikäkivi, josta ei ole löytötietoja

[Kuva: Reikäkivi]
KM 30862:11, ikä 4 500–6 000 vuotta, läpimitta 20 cm, paino 689 g, harmaata kiillepitoista hiekkakiveä.

Verkon tai merran paino.

11. Hioinlaaka
Esi-/kampakeraaminen hioinlaaka (talttojen alla)

[Kuva: hioinlaaka]
KM 30862:25, ikä yli 4 500 vuotta, läpimitta 23 cm, paksuus 5 cm, paino 2264 g, harmaata graniittia.

Molemmilla puolilla on hiomisesta syntyneet laakeat syvennykset. Taltat ja kirveet muotoiltiin lohkomalla ja hiottiin veden ja hiekan avulla hiomakivellä lopulliseen muotoonsa.

12. Liuskeveitsi
Kampakeraaminen liuskeveitsi, josta ei ole löytötietoja

[Kuva: liuskeveitsi]
KM 30862:12, ikä 4 500–6 000 vuotta, pituus 20 cm, 175 g, vihreää sädekiviliusketta.

Toisessa päässä on varttamislovet, Komun teräskirveen kanssa näyttelyn arvokkaimpia esineitä. Veitsi kuuluu Pyhäjärven kotiseutumuseoon 40–60-luvuilla kertyneisiin kiviesineisiin, joiden löytötiedot puuttuvat.