[Kuva: Kivitalttoja kivellä]

Pyhäjärvi syntyi lähes 9 500 vuotta sitten. Siitä lähtien ihmisiä on liikkunut Pyhäjärvellä.

Seuraavilla sivuilla on tietoa tyypillisistä Pyhäjärveltä löydetyistä esineistä. Arvokkaimmat ovat Kampakeraamisen ajan liuskeveitsi ja teräskirves. Komun kirves on tyypiltään germaanien taistelukirves eli fransiska 600–800 jKr. merovingiajalta. Niitä on löydetty Suomesta kymmenkunta.

Pyhäjärven esihistorialliset löytöpaikat esitetään luettelona, karttoina ja teksteinä. Sivuilla kerrotaan löytöpaikoista, arkeologisista kaivauksista, esineiden valmistamisesta ja käyttötavoista sekä esihistoriallisista elinkeinoista. Sivuille kuvatut esihistorialliset esineet ovat nähtävinä Pyhäjärven pääkirjastossa Muinainen Pyhäjärvi -näyttelyssä.

Tekijät

  • Sisältö: Jaana Itäpalon näyttelytekstien pohjalta Jorma Tulkku
  • Kartat: Jaana Itäpalon Pyhäjärven esihistoriallisten kohteiden kartasta editoinut Jorma Tulkku
  • Digitaalikuvat: Kari Lammassaari
  • Kuvankäsittely: Juhani Lammassaari

Kirjallisuutta

  • Huurre, Matti. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Helsinki: Otava, 1979.
  • Huurre, Matti. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta, 1983.
  • Huurre, Matti. Suur-Pyhäjoen historia vanhimmista ajoista 1860-luvulle. Kokkola: Suur-Pyhäjoen historiatoimikunta, 1969.
  • Jussila, Timo. Pioneerit Keski-Suomessa ja Savossa. Muinaistutkija 2/2000.
  • Muurimäki, Eero. Sukupolvien ketju: sisämaan esihistoria. (Saarijärven museon julkaisuja 3.) Saarijärvi: Saarijärven museo, 1992.
  • Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 2: Nivalan-Haapajärven seutukunta, Ylivieskan seutukunta. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1996.
  • Ristaniemi, Olli. Itämeren korkein ranta ja Ancylusraja sekä Muinais-Päijänne Keski-Suomessa. (Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C 59.) Turku: Turun yliopisto, 1987.
  • Schulz, Hans-Peter. Pioneerit Pohjoisessa: Suomen varhaismesoliittinen asutus arkeologisen aineiston valossa. Suomen Museo 1996.
  • Maanmittauslaitos. Karttamateriaali, lupa nro 184/MYY/99.