Tervanpoltto on ollut tärkeä elinkeino vanhan ajan pudasjärveläisille. 1700-luvun jälkipuoliskolla Pudasjärvi oli huomattava tervapitäjä. Terva kuljetettiin yleensä tukkilauttojen päällä Iihin ja sieltä se edelleen uitettiin Ouluun. Parhaina vuosina 1800-luvun puolivälissä Pudasjärvi tuotti noin 15 000 tynnyriä tervaa.

Tervanpolttokulttuuria on herätelty uudelleen henkiin. Puhoskylällä oli kolmivuotinen POMO-hanke, jonka tarkoituksena oli opettaa tuleville sukupolville tervanpolttoperinnettä ja kehitellä tervan jatkojalostusta.

Puhoskylä

Puhoskylä sijaitsee Pudasjärven kunnan kaakkoisosassa, vaihtelevassa vaaramaisemassa. Se rajoittuu idässä Taivalkosken kuntaan, kaakossa Suomussalmen kuntaan ja etelässä Puolangan kuntaan. Kuntakeskukseen on matkaa noin 60 kilometriä. Kyläkuvaa hallitsevat järvet, joista suurin, Puhosjärvi, on pinta-alaltaan 2462 ha ja toiseksi suurin Kosamonjärvi 433 ha. Puhoskylän alueen pinta-alasta 1/5 on vettä, maa-alasta 1/3 suota ja 2/3 metsää. Suurin osa pelloista ja niityistä sijaitsee vesistöjen varsilla.

Asutus on sijoittunut järvien rannoille ja teiden varsille laajoilla alueilla ja usealle perukalle, Haukijärvelle, Kosamonniemelle, Harjunperälle, Salmijärven ympärille, Puhosniemelle ja Pääahoon. Kylän laidalta toiselle on teitse matkaa jopa 25 kilometriä. Asukkaita kylällä on noin 300, mutta loma-aikana väkimäärä kaksinkertaistuu reilusti. Asuinrakennuksia kylällä on 137 ja lomarakennuksia 209 kpl.

Puhoskylän taloudet hankkivat pääasiallisen toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Maitotiloja on tusinan verran, ja porotalous on vankasti esillä. Useita ihmisiä kulkee kuntakeskuksessa palvelu- ja rakennustöissä.

Puhoksella toimii kaksiopettajainen koulu, joka työllistää myös kolme muuta henkilöä. Koulussa on 32 oppilasta, ja oppilasmäärän arvellaan pysyvän jatkossakin tuolla tasolla. Kylässä on kaksi kauppaa, joissa toimii asiamiesposti ja lääkekaappi; kaksi kauppa-autoa kiertää kylää viikottain. Kaksi taksia ja linja-auto tarjoavat kuljetuspalveluja. Kylällä on myös metsäkoneyritys ja autokorjaamo. Kirjastoauto käy joka toinen viikko ja pysähtelee eri puolilla kylää. Maamiesseurantalo Möykkälä toimii tanssi- ja illanviettopaikkana keskellä kylää. Kylätoimikunta ja maamiesseura ovat olleet päävaikuttajina kylän kehittämisessä, kun kylälle on hankittu mm. valaistu latu, jääkiekkokaukalo ja katuvalot.

Puhoskylän tervaprojekti

Puhoskylällä oli kolmivuotinen POMO-hanke vuosina 1997–1999. Hankkeen tavoitteena oli

  • tervaperinteen opettaminen uusille sukupolville ja tervan jatkojalostuksen kehittäminen
  • paikallisten käsitöiden valmistaminen ja myyminen
  • paikallisen majoitustoiminnan kehittäminen ja myyminen
  • Puhoskylän tunnettavuuden lisääminen
  • kylähengen ja -viihtyvyyden parantaminen.

POMO-hankkeen päätapahtuma, usean päivän mittainen tervanpoltto valmisteluineen, polttoineen, oheistapahtumineen ja tansseineen keräsi kylälle ihmisiä kauempaakin. Tervahauta, sen polttaminen ja tervan jatkojalostaminen saivat kyläläiset aktiiviseen toimintaan.

Tervahaudalla tuotteena on markkinoinnin kannalta merkitystä sekä kulttuurihistoriallisesti että taloudellisesti. Kulttuurihistoriallinen merkitys perustuu perinteisen, alueella harjoitetun työtaidon ylläpitoon sekä vanhan tervakulttuurin monien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten esittelyyn nykypolville. Polttovaiheessa oleva tervahauta on mielenkiintoinen nähtävyys, jonka arvoa lisäävät tervanpolton perinteisiin perehtyneet polttajat. Perinteisen tekniikkansa puolesta tervanpoltto on omavaraista talonpoikaiskulttuuria. Tervahaudan kulttuurihistoriallista arvoa ei voi kuitenkaan rahassa mitata.

Taloudellisesti ajateltuna tervahaudasta saadaan suoraan kolmea perinteistä käyttötuotetta: tervankusta, tervaa ja puuhiiltä.

Tervankusi on polton alkuvaiheessa, 200–330° C, tervaspuista vapautuvaa vettä, johon on sekoittunut pieni määrä tervaa. Tervankusta muodostuu lisää myös tervan seisontavaiheessa, jolloin tervan seassa oleva erilaisia kemiallisia aineita sisältävä raskas vesi painuu säilytysastian pohjalle. Tervankusta voidaan käyttää puun lahonsuoja-aineena sekä löyly- ja aromaattisena tuoksuna.

Poltossa puu hikoilee pihkansa tervaksi ja hiiltyy samalla mustaksi sydeksi. Tervaa, tervahaudan päätuotetta voidaan käyttää puuveneiden, puisten laituri- ja piharakenteiden suojaukseen, puukattojen suojana mm. kirkkojen paanukatoissa, löylytervana ja aromaattisena tuoksulisänä kynttilöissä ja saippuoissa.

Tervahaudan polton yhteydessä muodostunutta hiiltä voidaan käyttää pajahiilinä ja grillihiilinä. Sepän pajatyön onnistuminen riippuu paljon hiiltyneiden sysien laadusta. Hyvä sysikappale helähtelee kuin lasi.

Pikiöljy on tervasta vesihöyrytislaamalla saatu aluksi väritön, ruskeaksi muuttuva neste, joka ei liukene veteen. Pikiöljyä on käytetty ihottumien hoidossa ja yskänlääkkeenä sekä sääskiä karkottavana ihon suojana. Tislaamalla tervasta saatua mustaa ja jähmeää pikeä, hartsiin tai taliin sekoitettuna laivapikeä, voidaan käyttää puuveneiden saumojen tiivistämiseen.

Tervahaudasta saatavan tervan määrä riippuu tervaspuiden laadusta, poltto-olosuhteista ja polttajien taidosta. Yhdestä kuutiometristä tervaksia saadaan keskimäärin 15 litraa tervaa. Puhoskylän tervahaudat olivat halkaisijaltaan neljä metriä, ja niissä saattoi polttaa enimmillään noin 20 kuutiometriä tervaksia. Siitä määrästä saatiin tervaa 200–300 litraa.

Puhoskylän terva markkinoitiin Pudasjärven seurakunnalle ja yksityisille. Pudasjärven seurakunta hankki tervan kirkon kattoa ja hautausmaan aidan katetta varten.

Kuvasarja tervanpoltosta

[Kuva 1]
Tervahaudan päällä on pyöreä alusta. Alustan keskellä on reikä, johon terva valuu.
[Kuva 2]
Haudan pohjalle laitetaan pitkät lankut,jotta terva valuisi keskellä olevaan reikään.
[Kuva 3]
Puita pinotaan pyöreän ympyrän laidoilta kohti keskustaa.
[Kuva 4]
Puut ladotaan kohti keskustaa.
[Kuva 5]
Puita pinotaan myös ensimmäisen puukerroksen päälle.
[Kuva 6]
Kun puut on saatu pinottua, kasa peitetään maa-aineksella: mullalla, hiekalla ja turpeella.
[Kuva 7]
Sitten sytytetään kasa palamaan.
[Kuva 8]
Liekit roihahtavat koko kasan ympäri.
[Kuva 9]
Tuli palaa ja puista irtoaa tervaa, joka valuu keskellä olevaan reikään ja siitä edelleen hautaan.
[Kuva 10]
Keskellä näkyy pieni pyöreä aukko, josta terva pääsee valumaan ulos haudasta.
[Kuva 11]
Aukosta on valunut valmista tervaa sankoon.