[Kuva: Nuorisoseuran talo]
Pudasjärven nuorisoseuran talo Koskenhovi. Kuva: Juha Nyman.

Piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nortamo perusti Pudasjärvelle nuorisoseuran vuonna 1903. Vaikka pudasjärveläiset olivat Nortamon mielestä nöyriä ja siivoja, he silti tarvitsivat valistusta. Nortamo korosti valistuksen ohella pihapuiden, pensaiden ja kukkien viljelyä viihtyisyyden lisäämiseksi. Perimätiedon mukaan nuorisoseuralaiset istuttivat 1900-luvun alussa nykyisen Kauppatien varteen puita tien kaunistukseksi.

Nortamon muutettua Poriin oli nuorisoseuran toiminta ilmeisesti sen jälkeen vaisua. Onnelan pirtissä pidettiin tilaisuus 20.11.1907, jossa keskusteltiin nuorisoseuran tarpeesta ja sen mahdollisuuksista Pudasjärvellä. Yksimielisesti päätettiin, että nuorisoseura perustetaan. Nuorisoseuralle valittiin samalla väliaikainen johtokunta, joka ryhtyi nopeasti toimeen. Ensimmäinen kokous pidettiin jo seuraavana päivänä 21.11.1907. Ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Taavi Matilainen, rahastonhoitajaksi Selma Sandbeck ja kirjuriksi Maiju Hiltula. Pudasjärveläisten sivistämistä pidettiin alun alkaen tärkeänä. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin ostaa jäsenten käyttöön Santeri Alkion Nuorisoseurakirja N:o 1. Lisäksi seuraan perustettiin lukurenkaita, joille hankittiin etupäässä siveellisyyttä käsitteleviä kirjasarjoja. Nortamon seura, ns. ”vanha seura”, lahjoitti säästämänsä varat 860,91 markkaa ja 40–80 markkaa epävarmoja saatavia sekä muuta luetteloimatonta omaisuutta.

Nuorisoseuran toiminta lähti alkuun vauhdikkaasti. Jo 15.12.1907 päätettiin, että järjestetään iltamat joulun pyhinä. Valittiin 23-henkinen huvitoimikunta (maistereita, lääkäreitä, kauppiaita, työnjohtajia, opettajia jne.). Kaikki voimat vedettiin mukaan säätyyn tai titteliin katsomatta. Siis ”Yhdessä yhden kylän varikset”, kuten sanoo nasevasti vanha suomalainen sananlasku.

Luettavaksi tilattiin Pyrkijä-lehteä. Seuralla oli myös oma lehti Tähkä. Se ilmestyi aikalailla säännöllisesti ja sisälsi kehittävää ja kiinnostavaa luettavaa. Lehdellä oli toimittajia pari kerrallaan. He vaihtuivat joka kerta, jotta saatiin enemmän vaihtelua lehden sisältöön. Todennäköisesti lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 13.9.1908.

Suuret tapahtumat Suomen historiassa eivät voineet olla vaikuttamatta myöskään Pudasjärven nuorisoseuran toimintaan. Toiminta oli vähäistä muun muassa sotien aikana ja 1930-luvun alun pulavuosina sekä 1960-luvun loppuvuosina ja 1970-luvun alkuvuosina, jolloin televisio alkoi yleistyä. Seuran elvyttämiskokous pidettiin vuonna 1976, minkä jälkeen toiminta vilkastui.

Nuorisoseuran työmuotoihin ovat vaikuttaneet myös uusi aika ja yhteiskunnallinen kehitys. Pudasjärven Näyttämö on perinyt nuorisoseuran näytelmätoiminnan, liikuntakasvatuksesta huolehtivat urheiluseurat, ja raittiuskasvatuksesta huolehtivat vapaa-ajan lautakunnat. Lapsi- ja varhaisnuorisotoiminta, tanssikurssit ja tanhukerhot ovat jääneen nuorisoseuran osuudeksi.

Nuorisoseuran talo

Alkuaikoina oman talon puute oli suuri haitta: aina oli ratkaistavana, missä kokoonnutaan. Aina kuitenkin katto löytyi pään päälle. Heti alusta alkaen oman talon hankkiminen oli nuorisoseuran tavoitteena. Juhannuksena 1908 pidettiin arpajaiset ja suuri kansanjuhla Vesterin kentällä. Arpajaisista ja kansanjuhlasta saaduilla tuloilla saatiin runko rakennusrahastoon. Oli aika aloittaa työt. Talon saamisessa oli kuitenkin monia vaikeuksia; monia toimikuntia perustettiin ja erotettiin, ennen kuin nuorisoseuran talo saatiin alulle. Lopulta 6.10.1912 päätettiin, että J. Päiväniemeltä ostetaan Myllyniemen palsta. Kauppa hinta oli 900 markkaa. Matti Herukan hirsirakennus ostettiin Korpiselta ja lautatavara Hirvaskoskelta. Molemmat uitettiin lautalla Vesterin rantaan.

Pidettiin hirsikinkerit eli kuormaus- ja purkutalkoot. Seuraavaan kesään mennessä rakennus oli saatu vesikattoon saakka. Talon nimestä toimeenpantiin kilpailu vuonna 1913; eniten ääniä saivat nimet Päivölä ja Koskenhovi. Ensimmäistä kokousta päästiin pitämään oman katon alla 21.9.1913. Tässä kokouksessa äänestettiin myös talon nimestä. Koskenhovi-nimi voitti, ja talo ristittiin Koskenhoviksi.

Taloa käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Pidettiin kokouksia, erilaisia juhlia, esitelmiä, ompeluseuroja, kerhoja, näytelmäesityksiä, pikkujouluja tansseja, poro- ja hiihtokilpailuja. Ravintolan pito-oikeus saatettiin myydä eniten tarjoavalle. Taloa vuokrattiin myös ulkopuolisille, ja sota-aikana talo oli puolustusvoimien käytössä.

Vuonna 1913 valmistunutta Koskenhovin taloa kohtasi katastrofi 22.12.1980: se paloi. Palon syyksi arveltiin viallisia sähköjohtoja. Tämä oli suuri menetys nuorisoseuralle, sillä taloa oli vasta kunnostettu ja maalattu ulkoa päin.

Nuorisoseuran johtokunta pohti talon rakentamista, mutta vakuutukset eivät korvanneen menetettyä taloa ja tiedettiin, ettei samanlaista pystytty saamaan tilalle. Nuorisoseuralla on ollut paljon yhteistyötä Pudasjärven Näyttämön kanssa. Nuorisoseura piti 17.10.1984 kokouksen, jossa päätettiin ryhtyä rakentamaan uutta toimitaloa yhdessä Pudasjärven Näyttämön kanssa, jos näyttämöläiset siihen suostuvat. Pudasjärven Näyttämö piti oman kokouksensa, jossa päätettiin alkaa yhteisen talon tekoon.

Hankittiin vanha hirsitalo, joka ostettiin Taipaleenharjusta Lauri Sankalalta; talo maksettiin puoleksi. Pidettiin monia hirsi- ja rakennustalkoita. Viiden vuoden rakentamisen jälkeen talo valmistui, ja avajaistansseja tanssittiin 14.10.1989.

Uudella talollakin on monia tehtäviä. Se palvelee kansantanssien ja tanssikurssien harjoitustilana, diskojen, pikkujoulujen ja bingon pitopaikkana sekä nuorten ja vanhempien kokouspaikkana. Pudasjärven Näyttämö esittää siellä näytelmiä. Taloa myös vuokrataan erilaisten tilaisuuksien, kuten häiden, pikkujoulujen, syntymäpäivien, kulttuurilautakunnan esitysten sekä kansalaisopiston piirien ja taidenäyttelyiden pitoon.

Vanha pöytäkirja Vanha lainhuuto

Lähdeluettelo

  • Polvi, Pirkko: Pudasjärven nuorisoseuran historiikki.
  • Räisänen, Reino: Pudasjärven Kurenalan Nuorisoseuran historiaa vv. 1903-1978.
  • Koskenhovin rakennusvaiheista.