Kuusamon vesistöt on jaettu Oulankajoen, Kitkajoen, Kuusinkijoen ja Kuusamo-Muojärven perusteella neljään vesistöön. Huomattavimmat kosket ovat Oulangan kansallispuistossa sijaitseva Kiutaköngäs sekä Kitkajoen Jyrävä. 1950-luvulla käytyä kilpailua koskien omistuksesta kutsutaan Kuusamon koskisodaksi. Se oli kiihkeimmillään keväällä 1955, jolloin Vaasan maanjako-oikeus määräsi Kitkajoen laakson kuusamolaisille manttaalinomistajille. Oulangan alueen vesistöt jäivät valtiolle ja alueesta tehtiin kansallispuisto. Koskien omistuksesta kilpailleet yhtiöt olivat valtion omistama Imatran Voima Oy ja suurten yhtiöiden omistama Pohjolan Voima Oy. Myöhemmin käsite koskisota on laajentunut käsittämään 1960-luvun alussa alkaneen Kuusamon koskien rakentamista vastustaneen suojeluvaiheen. Suomessa Kuusamon koskisota oli aikanaan ainoa laatuaan.

Lähdeluettelo

Hummasti, Pekka (1985). Kuusamon koskisota. Pro gradu. Historian laitos. Oulun yliopisto.
Käsmä, Veli (2015). Kuusamon koskisota. Oulu: Ves-Line.