Vaalitaiston myllertäessä kiihkeimmillään on aiheellista palauttaa mieliin niiden henkilöiden nimet, jotka nivalalaisina ovat saaneet valtiopäiväedustajan valtakirjan 4-kamariseen säätyjen parlamenttiin ja yksikamariseen eduskuntaan.

Tämän asian osalta on kiintoisaa tietää, että mistään muusta Oulun läänin maaseutupitäjästä ei ole valittu niin monta valtiopäiväedustajaa kuin Nivalasta. Ainoastaan vanhat kaupungit Oulu ja Kajaani menevät parlamentaarikkojen määrässä Nivalan edelle.

Valtionmiesten kunniakkaan sarjan aloitti Piippolan tuomikunnasta talonpoikaissäädyn edustajaksi 1872 valittu Paavo Niskanen. Elämänkertatiedoissa kerrotaan, että hän nautti säätynsä keskuudessa suurta arvonantoa.

Toinen parlamentaarikkomme on Nivalan ensimmäinen kunnankirjuri Israel Karvosenoja. Hän toimi talonpoikaissäädyn edusmiehenä 1877 ja 1878. Hänet tunnettiin sanavalmiina miehenä. Sen todistaa 243 valtionpäiväpuheenvuoroa. Pitäjällä hänet tunnettiin nimellä Hyppy-Iska. Nimen aiheutti se, että loukkaantuneen jalan takia kävely oli hyppelehtivää ja talonsa nimi oli Hyppylä.

Ylivertainen Nivalainen valtiomies on Kyösti Kallio. Hän ehti hoitaa kaksi vaalikautta edusmiehen tehtäviä säätyvaltiopäivillä. Välittömästi jatkui kansanedustajuus yksikamarisessa eduskunnassa siihen saakka, kun hänet valittiin valtion päämieheksi 1937.

Ennen presidentiksi tuloaan Kallion valtakunnalliset luottamustoimet muodostuivat ainoalaatuisen laaja-alaisiksi. Jo ennen maamme itsenäisyyttä hänelle uskottiin maanviljelyssenaattorin työ Tokoin hallituksessa. Myöhemmin Kallio johti pääministerinä neljää hallitusta, piti välillä hallussaan maatalous- ja kulkulaitosministerin salkkuja, heilutti puhemiehen nuijaa 13 valtiopäivillä, kuului Suomen Pankin johtokuntaan jne.

Neljäs Nivalan valtiopäivämies oli Matti Oja. Hänen sanotaan sopivasti täydentäneen Kallion työtä ja kahden nivalalaisen edustajan yhteistoiminta oli erittäin esimerkillistä.

Viides Nivalan parlamentaarikko oli kirkkoherra Lauri Mustakallio. Harvoin lienee valittu samasta puolueesta kaksi niin läheistä naapurusta eduskuntaan kuin Heikkilän ja Similän pappilan isännät.

Vuoden 1933 vaaleissa tähän rivistöön liittyivät Kansanpuolueen Heikki Niskanen ja Yrjö Hautala. Heidän järjestyslukunsa on siis kuudes ja seitsemäs. Kumpikin palasi takaisin entiseen puolueeseensa ja olivat he kotipitäjässään ja koko vaalipiirinsä arvostettuja edusmiehiä.

Nivalasta valittujen lainsäätäjien luettelo sai pian sotien jälkeen kahdeksannen ja yhdeksännen nimen. Vuoden 1948 vaaleissa kansanedustajan valtakirjan saivat rauhanyhdistyksen vahtimestari, erinomainen puhuja Yrjö Saari ja Kallion tytär, agronomi Kerttu Saalasti. Kun Hautalakin säilytti eduskuntapaikkansa, niin syntymäpitäjästä äänestettiin samoissa vaaleissa kolme saman puolueen valtiopäiväedustajaa.

Kymmenentenä tässä nimilistassa on Martti Linna, uuttera Korpirannan poika sieltä Pidisjärven takaa. Ikänsä puolesta hän saattaa olla elossa ja lehtemme lukijakuntaan kuuluva. Ainakin ennen sotia osallistuimme samoihin rientoihin, esimerkiksi suojeluskunnassa.

Viimeinen, siis yhdestoista nimi Nivalan valtiopäivämiesluettelossa on Väinö Raudaskoski. Hänkin on Järvikylältä kuten Linnakin. Talonsa vain on toisessa päässä kylää, Töllinperällä. Muistelen, että minua muutamia vuosia nuorempi kaimani äänestettiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 1975 vaaleissa ja että ainakin kolme vaalikautta hän toimeliaasti hoiti lainsäädäntötehtävää.

Sellaisia viestejä on kantautunut syntymäpitäjästä, että siellä on monissa porukoissa päätetty: Maaliskuun 21. päivänä toimimme siten, että pitäjämme valtiopäivämiesluettelossa tulee tusina täyteen.

Nivalaisia kansanedustajia on kyllä enemmän. Tässä on mainittu vain ne, jotka valinta-aikana ovat asuneet Nivalassa. Nivalaissyntyiset ovat asia erikseen. Muihin vaalipiireihin siirtyneinä heitä on valittu moniin tärkeisiin luottamustoimiin, kansanedustajiksikin.

Mainitsen yhden havainnollisen esimerkin: Vuoden 1966 vaaleissa Turun eteläisessä vaalipiirissä tuli valituksi peräti kaksi nivalalaissyntyistä valtiopäiväedustajaa ja sama tulos toistui seuraavissa vaaleissakin. Edustajan valtakirjan saivat Katri Kaarlonen (Kyösti Kallion tytär) ja Esko Niskanen (samaa sukua suoraan alenevassa Wilhelmi Niskaseen kuin olivat valtiopäivämiehet Paavo ja Heikki Niskanenkin). Esko Niskanen nimitettiin myöhemmin Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaksi.