Olet täällä
- Aikusi mehtään ja myöhään kirkkoon niin pääsee pijan pois.
- Syytä on sysissä, jos on sepissäkin.
- Ku pakkaa – pakkaa tulla parempi ku on uutenakaa ollu.
- Pitäskö se riiveitten kans latua, – sano Jalmari, kun ropsi pinoa harvaks moitittiin.
- Mehtä ajurilla on parempi ku on naula lakkarissa, ku markka rahhaa.
- Koura ja askel se on vanaha määrä. (Leikkisä määrä kylvämisestä.)
- Olet ulukona ja peräpisto parsilla. (Lausuma, kun palkolliset jättivät riihessä peräpiston puimatta ja ahtoivat uudet keski- ja ovipistoille.)
- Riihipäivä työpäivä, talollisen tilipäivä.
- Salavettiinhan tuota Alatalossaki, eikä kuohituslautaa tarvittu.
- Sehän on tehty ku juosten kustu. (Huonosti.)
- Jukertaa se Jussiki työntapasta.
- Se naula veti, sano timpermanni, jonka lakkariinsa pisti.
- Tohisee ku kontin tekijä.
- Kaikkihanne kangasta keskeltä kuttoo ku on joka alottaa ja lopettaa.
- Se käy ku luomisen työ – iliman alusvaatteita.
- Sehä käy yhtä pahasesti ku valakijan näyttäminen hevosen kengityksessä.
- Keitetään vain isä viinaa, näyttäähän nuita rukkiin koukkuja tulevan.
- Kepulit koostit on aina kepulin koosteja.
- Akka aijjaa ja rinnustin auki.
- Aina vaan isonee, sano ukko konsulentille, ku nelijättäkymmenettä kertaa samasta maasta pottuja kuokki.
- Ei minun kaas leikitellä, sano ukko ku keväthallan jäläkeen siemmenpotut maasta pois kuokki.
- Ne on napilla, vaan ei ne siinäkään parane. (Heinät sadekesänä niittyaikana.)
- Kovimpa pijät pitkää kohennus keppiä. (Huolehtia tulenpidosta.)
- Ei sisäirvi, eikä ulukoirvi, niin tullee pitävä ämpäri.
- Eesin kirveesä kiuveen lyö sitte nakoksi haukkuu.
- Se on päänä päsmärinä. (Esim. pitoemäntä, joka liikaa määrää.)
- Känsä tekevän kourassa, rakko laiskan kämmenessä.
- Mennee ikä ja terveys, ennen ku se on tehty.
- Veellä on notkijat sivut. Sano väärän ojan tekijä.
- Mutkanen ku esivallan peräsuoli.
- Mutkanen niin ku sijan pirri.
- Huono riihimies puistelee palakkasa ulos. (Kun puistelee huonosti, menee jyviä olkien mukana.)
- Tapani on. Puoli piirua sulle, toinen puoli mulle, sano Antti parrunveisto pomolle.
- Se on työtä pelekäämätön – uskaltaa panna työn viereen vaikka nukkumaan.
- Mitä usijampi kokki, sen huonompi soppa.
- Oon tässä jouten olua lopetellu. (Ei oo tehnyt mittään mainittavaa.)
- Hyvä tullee – vaikka ei se oo paha ollukkaan.
- Ruusu siihen missä se näkkyy.
- Kovalle ku ottaa niin koiraski poikii.
- Ei se oo tiellä joka on kynnyksellä.
- Ootahan ny pari tuntia.
- Niin tulle ku västinkiä. (Halon hakkaajan pino.)
- Kallellaan se on. Vaikka ei tiijetä mihin päin.
- Niin makkaa, ku pettaa.
- Jatka varpaan pittuus askeltas, niin jouvvut.
- Hyvästi suunniteltu on puoleksi tehty.
- Omasta päästä tehty niin ku tuohikontti.
- Hijasta oikeen – hammeesta väärin. (Hihan kiinnitys.)
- Isua ja rummaa ku risuaitaa.
- Seun sekava ku rökönpuola.
- Ähkä puhka puolen työtä tekkee.
- Kiire on, sano akka, ku käveli, kusi ja kuto kujelmaa.
- Ei se koira hauku oravia, joka väkisin mehtään viijään.
- Justiin ku justuksen housut.
- Se on kumma ku saapi laiskan nimen, vaikka ei oo teheny mittää.
- Sillä on peukalo niin keskellä kämmentä, ettei saa puusta muuta ku valakian.
- Ei terve ruumis työtä kaipaa.
- Elä hättäile, anna Hiltusen hättäillä.
- Menevät ylösvirtaan, niin ku uittojätkät maaliskuussa.
- On niin väsyny, ettei jaksa varestakaa sanua ku linnuksi.
- Herrathan ne kaikki työt tekis, jos ne vain oisivat herkkua.
- Hyvä tullee ku joutuu.
- Hyvä työ ommaan talloon.
- Niin laskeutuu ku häävuoteelle. (Työssä toinen moittii hitaudesta.)
- Kontin tautina ja leilin vaivana. (Laiskat ja lapset työmaalla, jossa syödään evästä.)
- Ei se laitojaan itke. (Iso, esimerkiksi astia.)
- Ei oo hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.
- Hyppää santeri siinä on oja.
- Ammetta aisoon ja piijua reelle ja hopusti veelle.
- Enempi miehiä ja isompi hirsi.
- Yhtä aikka hametta ja paitaa. (Esimerkiksi juntata.)
- Se tuskan tuntee, joka tupen kääntää.
- Eihän tänne oo mummun asialle tultukaa. (Oma työ.)
- Käykö vettä vallain.
- Ampua pystöstä. (Alusta, esimerkiksi: puut vielä metsässä kasvaa, ku mennee niitä hakemaan.)
- Meehä jo – ei mittää kiirettä oo, käy pijan vain.
- Passaa ku pieksu paskaan.
- Mitä teet niin tervaa.
- Se meni ku paukka.
- Palas kirkko, että pääsis puutöhin.
- Sammaa maata ku maalarin housut.
- O-ho oksapa sattu.
- Vönkii ku täi tervassa.
- Käy vain niinko leipään käsiksi.
- Ei hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi
- Hättäilemällä ei saa ku sairaita lapsia.
- Justiin eikä melekeen.
- Siinä ei viivy ku punanen minuutti.
- Hätä käskee härän juosta.
- Miehet makkaa ja suma seisoo. (Pomo herättää tukinuitossa vonkamiehet, kun on tullut suma. Myös vertaus.)
- Hyvin kävi, mela vilahti.
- Lähelläpä on Jaakon akka. (Sanottiin, jos luudan siteen väli jäi lyhyeksi.)
- Saapa Jussi pitkäkaulasen akan. (Sanottiin, jos siteen väli oli luonnottoman pitkä.)
- Niin meni, että humu kuulu.
- Se on eri tuohenlähtyä vaikka on kuusi puut.
- Reissu on ehty, eikä mastossa oo käyty.
- Saat jouluna hokmanni sokerin. (Palkkion lupaus.)
- Saat jouluna taivaassa lehemän kellolla viinaa. (Palkkion lupaus.)
- Niin kävi ku kissa kuumassa uunissa.
- Sillä on muuttunu työhalut ruokahaluksi.
- Aijjaa ku käärmettä pyssyyn.
- Tyhyjän saa pyytämättäki. (Ei onnistu.)
- Mennee ku täi tervassa.
- Pakko Sakarin tanssata ku soitetaan.
- Lauvantai on laiskan työpäivä.
- Satteella kummoon ja pouvalla lattoon.
- Paremmin yksin ku huonon kaverin kaas.
- Mistä se tuo pirunpoika tuohon hirtty. (Kutojan lankaan tuli solmu.)
- On jo vakallinen ja omat on vielä kokematta. (Kehui säikähtynyt kalastaja.)
- Tulihan tuossa semmonen jäneksen palava.