Kalle Päätalon Iijokisarjan myötä on keskisen Iijokilaakson paikkoja nimineen tullut laajalti suomalaiseen tietoisuuteen.

Taivalkosken nimi johtuu Iijoen samannimisen väkevän kosken nimestä. Nimen antoivat jo keskiajan veneilijät, eränkävijät ja karjalaiset kauppamiehet, joutuessaan taivaltamaan veneineen sekä myötä- että vastavirtaan maitse kosken ohi. Vielä 1600-luvun lopulla taivallusta oli helpottamassa hirsistä rakennettu telatie, jota kosken rannalle perustettu Taivalkosken talo oli velvollinen pitämään kunnossa. Kun Oulun porvarit perustivat 1830-luvun lopulla Taivalkoskeen vesisahan, se alkoi koota asutusta ympärilleen. Lopulta Taivalkoski ”ryösti” 1870-luvulla kirkon ja kirkonkylän aseman Jokijärveltä.

Alempana Iijokivarressa Parviaisen kyläkunta sai nimensä Parviaisen talosta, jonka savolainen Heikki Parviainen perusti Kisosjokisuulle (kisa ’kiima’) jo 1620-luvulla. Jurmun kylän nimi juontuu taas komean Jurmunkosken nimestä. Nimi on lappalaisperäinen: lähtösana on jorbmo ’syvänne, vesipyörre’. Jurmunkosken yläpuolella olevan Pirinkosken nimen takana on rannikon Piri-nimisen talonpojan kalastusnautinta.

Jokijärvi on järvi, jonka läpi virtaa joki, Iijoki. Iijoki laskee Jokijärveen Murhijokena. Kansa on selittänyt nimeä ”vihavenäläisten” eli karjalaisten kanssa syntyneillä murhateoilla mutta tosiasiassa nimi johtunee sanan murha vanhasta merkityksestä ’suuri’. Murhijokea noustaessa joki ”turpeintuu” eli ”turpuu”, levenee, Turpeinen-nimiseksi järveksi. Sen rannalla oli tunnettu ”Keisarin” asuma Ahoniemi-niminen kruununtorppa; sana aho merkitsee vanhaa kaskimaata.

Päätalon kotipaikka, Kallioniemi, sai nimensä talon pihapiirissä olevasta silkokalliosta. Kallioniemen vieressä olevan Saijan nimi johtunee ehkä vielä 1600-luvulla järven rannalla asuneesta Saija-nimisestä lappalaisesta. Naapurissa olevan Simosenrannan nimi tulee Simosen suvun 1760-luvulla perustamasta talosta. Suuren Tyräjärven nimi johtuu järvestä Iijokeen laskevan Tyräjoen ”tyrämäisestä” pullistumasta, Tyrälammesta. Kalle Päätalon sukunimi on paikallissyntyinen niin, että se johtuu vanhan Säkkisen talon toisesta puoliskosta sen jakauduttua kahtia Päätaloksi ja Mäkeläksi. Päätalo-nimen otti sukunimekseen 1800-luvun puolivälissä Lassi Lassinpoika Säkkinen, romaaneista tunnetun Ukkelin, Aukusti Päätalon isoisä. Kalle Päätalo on suoraan alenevassa polvessa noin 1630 Jokijärvelle uudisasukkaana asettuneen savolaisen, Paavali Säkkisen jälkeläisiä.

Selkosen takana Jokijärvellä ovat tutut Kurtin kylä ja järvi. Kurtinjärvi oli vanhastaan nimeltään Syväjärvi, mutta kun Simo Kurtti Iistä asettui sen rannalle 1590-luvulla uudisasukkaaksi, nimi vaihtui.

Läheiselle Korvuanjärvelle perusti Vienasta, Uhtualta, 1700-luvun lopulla tullut Antti Haurinen Lohilahti-nimisen talon. Tästä talosta ja Haurisen eli Lohilahden suvusta oli lähtöisin Kalle Päätalon ämmi, Elsa Lohilahti. Päätalossa oli näin myös Vienan runonlaulajasukujen perimää.