Suomenselän kairoilla asusti vanhastaan lappalaisia, kunnes etupäässä savolaiset valtasivat ne 1500-luvulla huuhtamaikseen. Siikajokilaaksossa savolaisia laskeutui aina Revonlahdelle. Sen nimeämisessä on käytetty savokarjalaista sanaa repo ’kettu’ – ellei Repo ole henkilönnimi. Vanhoista taloista Korkala(isen) nimi tulee pyhimyksen nimestä Georgios.

Useimmat alueen kylistä ja sittemmin pitäjistä saivat nimensä 1500-luvun puolivälin uudisasukkaiden etu- ja sukunimistä. Paavola eli Laurinpaavo sai nimensä Paavo Laurinpojasta. Nykyinen nimi Ruukki tulee Oulun porvarien 1846 Siikajoen koskivoiman pyöritettäväksi perustamasta sahalaitoksesta, ruukista (bruk).

Rantsilan takana on Frans Erkinpojan ja Sipolan Sigfrid eli Sipo Matinpojan nimi – he ehkä rannikolta nousseita. Pulkkila johtuu Jussi Pulkkisesta, Piippola Piipon eli Piipposen veljeksistä, Mankila Niilo Mankisesta, Launola Antti Launosesta, Pehkola Olli Pehkosesta jne. – näistä useimmat savolaisia. Kestilän nimen takana on sukunimi Kesti.

Nimeen Lamujärvi, -joki sisältyy länsimurteinen sana lamu merkityksessä ’loiva, laaja’ eli nimi on annettu rannikolta käsin. Pyhäntä liittynee paikan ”pyhättämiseen” palvomisen merkityksessä.

Vihanti, joka sai vanhimman asutuksensa rannikolta, juontanee nimensä – lähtökohtana Vihantijärvi – sanasta vihanta tai vihanto, joka merkitsi ’tuoretta, rehevää, vihannoivaa, tuleentumatonta’. Asutusta seudulle lienevät vetäneet runsaat luonnonniityt, joista karjan rehu ennen yksin saatiin. Ellei nimi ole lappalaista perua?

Monet alueen nimistä ovat vanhan lappalaisajan nimiä, kuten Luohua, Alpua, Kilpua, Pirnes, Osmanki, Korkatti ja Mieluskoski. Nimen Alpua lähtökohdaksi voidaan arvella sanaa alpas ’ilves’. Lähiseudun nimiähän on mm. Ilveskorpi. Osmangin lähtökohtana saattaa olla joko sana osma ’ahma’ tai osmo ’karhu’. Ainalin nimi perää alkunsa savolaisesta sukunimestä Ainalinen, Ainasoja taas sanasta ainas ’verkon paula’.

Tavastkengän nimi johtunee sukunimestä Tavast ja maastosanasta kengäs ’kumpu, kunnas’. Uudisasukas nimeltään Lasse Tavast, ’hämäläinen’, mainitaan Siikasavossa 1560-luvulla. Nimelle voidaan perustella myös skandinaavisperäistä alkuperää Tavast + gänge = ”Hämeen käytävä”, hämäläisten kulkureitti.

Nimi Kärsämäki perustunee luonnonpaikan kärsämäiseen muotoon tai kärsäheinän kasvuun. Reisjärvi sisältänee sanan reisi merkityksessä ’sivu, kylki’. Perusteena olisi se, että järvi sijaitsee kannaksen takana suuremman järven, Vuohtojärven ”sivulla”. Vuohtojärvi lienee lappalaisperäinen (vrt. vuotso, vuohto, ’suo, vetinen maasto’).

Sievin nimi johtunee Olli Sievi -nimisestä uudisasukkaasta, joka mainitaan ensi kerran 1580. Sievi lienee peräisin Hämeestä ja synnyltään kansanomainen mukaelma pyhimysnimestä Sigfrid. Myös Raution nimi johtuu sukunimestä Rautio, joka taas perustuu sanaan rautio ’seppä’.