Oulu Oulujokisuun kauppapaikan ja kaupungin nimenä juontuu tietysti Oulujoen nimestä. Nimen takana on alkuaan itähämäläinen sana oulu ’tulvavesi, tulviva vesi’. Oulu-nimien kantanimi lienee lopulta Oulujärven nimi; paikoin alava- ja suorantaisena se tulvi keväisin yli äyräittensä, esimerkiksi Oulunevalle. Järven nimesivät hämäläiset eräkalastajat ehkä yli 1 000 vuotta sitten.

Nimipari Kuivasjärvi ja -oja johtuu kevättulvan jälkeisestä ”kuivahtamisesta”. Nimityyppi on länsisuomalainen. Hiukkavaara-nimen takana on läntinen sana hiukka, joka merkitsee hiekkaa. Herukka tulee Herukkaojan nimestä. Siinä sana herukka merkinnee niittyleinikkiä, rentukkaa ym. kasveja, joita syöttämällä lehmiä ”herutettiin”.

Kaijonharju johtunee sanasta kaita, kaito ’maakannas kahden veden välissä’. Pyykösjärven nimen takana lienee sukunimi Pyykönen; se oli ehkä pohjoisrannalle uudistaloa 1700-luvun puolivälissä yrittäneen ”Järven-Pietin” sukunimi. Järvien välistä kulki jo keskiajalla Iin ja Limingan, sittemmin Iin ja Oulun pitäjien välinen raja, joka lähti Rajahaudasta. Tästä, viime vaiheessa Haukiputaan ja Oulun kaupungin välisestä rajasta, johtuu siis myös Rajakylän nimi. Korvenkylän eli Korvensuoran nimi tulee viimeistään 1600-luvun alussa Kalimenojan varteen – tuolloin vielä ”korpeen” – perustetusta Korven eli Korpelan talosta.

Kastellin nimi johtunee pientä linnaketta tarkoittaneesta sanasta kastelli (lat. castellum). Taustalla saattoi olla Oulun vanhimman, 1300-luvun linnan sijainti. Paikalla oli jo 1500-luvulla myös Kastellin talo (Lasse Castell 1570). Oulun linnaan ei sen sijaan liene yhteyttä nimellä Linnanmaa, joka 1967 otettiin yliopistoalueen nimeksi. Alueen vanha nimi Syynimaa johtunee sen syynistä eli katselmuksesta kaskiviljelyä varten.

Nimet Välivainio, Kaukovainio, Karjasilta ja Lyötty johtuvat viljelystä ja karjan laiduntamisesta. Sana lyötty on merkinnyt ’laidunta, ketoa’; se on laina vanhasta ruotsin sanasta löt ’laidun’.

Monet kaupunginosien nimistä johtuvat sikäläisten vanhojen talojen ja sukujen nimistä. Toppila-nimi johtuu 1500-luvulla taloa asuneen Kristoffer Ollinpojan nimestä; se vääntyi muotoihin Kristoppi ja Toppi. Tuiran eli Tuiralan talon perusti Knut Kallinen noin 1620 Tuiran - eli Tiuransuon laitaan. Pokkitörmä tullee törmällä 1600-luvulla taloa pitäneen Bochmöllerin porvarisuvun mukaan. Ruskon takana on nimi Ruskonsuo.

Laanila tulee Laanilan suvun, Värttö Värttöisen, Hiironen Hiirosen, Taskila Taskisen, Pikkarala Pikkaraisen, Kurkela Kurkisen, Parkkisenkangas Parkkisen ja Maikkula Maikkusen (< Magnus) suvun nimestä. Lähes kaikki olivat savolaisia. Nimi Hintta johtuu saksalaistyyppisestä henkilönnimestä Hintza.

Iinatin nimi lienee alun perin karjalainen henkilönnimi, joka johtuu ortodoksisesta ristimänimestä Ignatios, venäjän Ignatij. Useita Ignatti-nimisiä karjalaisia kävi Oulun satamassa kaupankäynnissä 1500-luvulla.