[Ulkokuva museosta]

Osoite: Museotie 2, 91800 Tyrnävä
Yhteystiedot ja aukioloajat: museot.fi

Tyrnävän kotiseutumuseo sijaitsee vuodelta 1860 peräisin olevassa lainajyvämakasiinissa Tyrnävän kirkon vieressä.

Kotiseutumuseon perustaminen juontaa juurensa vuoden 1949 Tapaninpäivään. Tuolloin pantiin alulle Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistys, joka asetti heti päätavoitteekseen museon saamisen Tyrnävälle. Museorakennukseksi päätettiin pyytää manttaalikunnalta vanhaa lainajyvämakasiinia ja Tyrnävän seurakunnalta pyydettiin saada puolen hehtaarin suuruinen tontti, jolla makasiini seisoi.

Makasiinin muuttaminen kotiseutumuseoksi alkoi talkootyönä huhtikuussa 1951 noin 20 miehen voimin. Alun perin kaksikerroksinen makasiini muutettiin sisältä kolmikerroksiseksi. Melkein heti pantiin toimeen myös vanhojen esineiden keräystalkoot. Kesäkuussa 1951 museo avattiin yleisölle, ja lopulliseen kuntoonsa se saatiin maatalousnäyttelyihin mennessä vuonna 1953. Museon esittelystä huolehtivat aluksi kotiseutuyhdistyksen johtokunnan jäsenet. Ensimmäinen palkattu museonhoitaja oli opiskelija Väinö Kirstinä vuonna 1953.

Vuosina 1978 ja 1979 tehtiin suuri työ museon esineiden luetteloinnissa, kun esineet kuvattiin ja niistä tehtiin yksityiskohtainen kortisto. Tyrnävän kotiseutumuseo teki tarkan esineluettelon kokoelmistaan ensimmäisten kotiseutumuseoiden joukossa Suomessa. Kesällä 1999 viljamakasiinirakennus kunnostettiin kotiseutu- ja museoyhdistyksen talkootyönä.

Tyrnävän kotiseutumuseon hyväksi tehdään jatkuvaa keruutyötä. Esineitä museossa on laskutavan mukaan 1 500–2 500 kappaletta. Erikoisuutena voidaan pitää mittavaa suksikokoelmaa – onhan Tyrnävällä järjestetty aikoinaan Suomen ensimmäiset hiihtokilpailut. Näiden ensimmäisten hiihtäjäisten voittajan Antti Ollilan voittosukset ovat myös museossa. Suksikokoelman vanhimmat sivakat ovat peräisin 1700-luvulta.

Kotiseutumuseossa on myös vanhoja työkoneita ja muutakin maatalouteen liittyvää esineistöä. Tyrnävällä aikoinaan sijainneen Salmenhaaran nahkurinverstaan työkalut on asetettu näytteille. Museon vanhin esine on 1600-luvulta peräisin oleva pärepihti. Myös valokuvia sekä kantatilojen, puumerkkien ja haukkumanimien luetteloita kuuluu Tyrnävän kotiseutumuseon kokoelmiin.

Museolle on tehty merkittäviä esinelahjoituksia, esimerkiksi Pauli Kirstinän kokoama Hilja Kirstinän kotimuseo sekä kokoelma Matinollin talon esineistöä.

Tyrnävän kotiseutumuseon kävijämäärä on yleensä noin 300–600 henkeä vuodessa.

Lähdeluettelo

  • Matinolli, Kyllikki & Asunmaa, Martti: Merestä noussut maa: Tyrnävä 1800–2000. 2005.
  • Museo perustettiin Tyrnävälle. Liitto 5.5.1981, s. 4.
  • Tyrnävän kotiseutumuseo toiminut yli 30 vuotta. Rantalakeus 18.6.1980, s. 5.
  • Tyrnävän museossa arvokkaat kokoelmat. Rantalakeus 13.7.1983, s. 8.
  • Heikkinen, Voitto: Tyrnävän museon alkuajoilta. Rantalakeus 21.5.1997, s. 12.