Metsänvartijan pirtti

[Kuva: pirtin uuni]

Metsänvartijan pirtti rakennettiin 1880-luvun lopulla Mustalamminkankaalle metsänvartijan virka-asunnoksi. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen 1963, jolloin siitä tuli kotiseutumuseo. Siirtämisen jälkeen rakennukseen muurattiin uunit joka huoneeseen. Uunit muurasi taivalkoskelainen Kalle Aukusti Luokkanen. Pirtin lattia on maalattu harmaaksi ja katto valkeaksi, ja tämän takia museon ajoitus on täytynyt sijoittaa 1930-luvulle.

Näyttelyä suunniteltaessa päädyttiin ratkaisuun, että pirtti sisustetaan yleisen kaavan mukaan eikä lähtökohdaksi valita pirtin aikaisempia vaiheita ja sen asukkaita. Pirtti sisustettiin käyttämällä apuna mm. vanhoja valokuvia ja J. J. Kortesalmen kirjaa Kuusamon talonpoikaiselämä 1670–1970.

[Kuva: miesten puolen höyläpenkki]

Pirtissä on erotettavissa naisten- ja miestenpuoli. Miestenpuolella on höyläpenkki, jonka päällä on puuntyöstöön liittyviä työkaluja. Höyläpenkin vieressä seinää vasten on penkki, jonka yläpuolella on kirvesteline. Naistenpuolella on heti oven vieressä karstapenkki, rukki ja kori, jossa on käsityötarvikkeita ja vyyhdinpuu. Pirtin pöydän vieressä on kangaspuut. Uunin ja seinän vieressä on penkki, jonka päällä on taloustavaroita. Penkin yläpuolella on astiahylly, jossa säilytetään mm. hiertimiä ja vispilöitä.

[Kuva: naistenpuolen rukki, kori ja vyyhdinpuu]

Astiahyllyn vieressä on jauho- ja suolasalkkari ja leipämuotti, ja sen alapuolella on kaulimia. Uunin edessä on iso juurisaavi, ja uunin päällä säilytetään reenjalasten paininpuita. Pirtin pöytä on vanha puojipöytä. Pöydän päällä on vanhanaikaista mankelointia. Uunin edessä on leipäorsia, ja miestenpuolella on myös orsia, joissa roikkuu vaatteita. Päätyseinässä on koristeena poronsarvet, joiden alapuolella on vanha sota-ase, pertaani. Höyläpenkin vieressä ikkunan alla on tuoli, jonka edessä on kehto.

Eteisessä on kalastustarvikkeita: mm. lohiverkot eli kulle, rysä ja kalahaavi. Pirtinpuoleisella seinällä on kirvesteline, luistimia ja suksia. Vastakkaisella seinällä on naulakko, josta roikkuvat ämmänlänget. Naulakon alapuolella on pettuhuhmare ja pellavan lohtausloukku. Lisäksi eteisessä on kaksi isoa puutiinua, joista toisessa on suolattua lihaa.

Suutarin kamarissa on sänky, jonka molemmin puolin on arkut. Sängyn yläpuolella on tuohikontti. Sänkyä vastapäätä on suutarin penkki ja tuoli. Penkin päällä on lyhty, suutarin pikeä ja lestejä. Seinällä roikkuu kengän- ja kintaankaavoja. Muita suutarin työkaluja ovat mm. suutarinleuat, venninkepit ja raspit.

Isännän ja emännän kamarissa on sänky, jonka vieressä on vanha postikaappi, jossa säilytetään lehtiä ja kirjoja. Ikkunan alla on Singer-merkkinen ompelukone, jonka edessä on tuoli. Sänkyä vastapäätä on seinän vierustalla pöytä, jonka päällä on mm. piianpeili, hatturasia, muita pieniä rasioita, laskukone, posliininen kahvipannu, sokeriastia ja kermanekka. Pöydällä on myös öljylamppu.

Ikkunan vieressä nurkassa roikkuu kattolamppu. Pöydän vieressä on kiikkutuoli ja sen vieressä on kaksi arkkua. Arkkujen yläpuolella on naulakot, joista roikkuu miesten ja naisten vaatteita. Arkuissa säilytetään mm. liinavaatteita ja esiliinoja. Kamarin seinällä on neljä taulua, kaksi rihvelitaulua ja viulu.

Kaikkien huoneiden seinät ovat maalaamattomia. Pirtin lattia on maalattu harmaaksi; muut lattiat ovat punaruskeita. Pirtin katto on maalattu valkeaksi.

Aitat

[Kuva: kirnuja]

Aittoja museon alueella on yhteensä neljä: kolme pienempää aittaa ja yksi iso puoji-aitta. Ensimmäisessä aitassa on taloustavaroita: viili- ja piimäpyttyjä, parkkiamme, mäntäkirnuja, piimäpurakka, lypsinkiulu, voipytty, voin säilytysrasioita ja marja-astioita. Toisessa aitassa säilytetään maatalousvälineitä. Siellä on mm. sahara ja karhi joilla on muokattu maata, perunan keruulastoja, varstoja, joilla puitiin viljaa, jauhoseuloja, pokara ja kortteenkorauslaite, sirppejä, pohtimia joilla erotettiin jyvät akanoista, ja viljaseula. Kolmannessa aitassa on kapustoja, leilejä, kahvipannuja, patoja ja erilaisia puuastioita. Puoji-aitassa on esillä kalastus- ja metsästysvälineistöä: verkkoja, pyssyjä, rysiä ym.

Museon esineistö

Museon esineistö muodosti tärkeän lähtökohdan perusnäyttelyä suunniteltaessa. Esineistöä on melko runsaasti (n. 2 000 kpl), joista suurin osa on luetteloitu (1 923 kpl). Osa esineistöstä on erittäin huonossa kunnossa. Suurimman esineryhmän muodostavat erilaiset taloustavarat; myös puuntyöstö-, nahantyöstö- ja ompelu- ja kankaankudontavälineitä on runsaasti. Talousesineistöstä suurin osa on puisia. Tämän lisäksi on jonkin verran posliini-, kupari- ja rautaesineitä.

[Kuva: vanha sota-ase, pertaani]

Osa talousesineistöstä on sijoitettu pirttiin, osa on näytteillä Virkkusen viina-aitassa. Huonokuntoiset astiat samoin kuin posliiniastiat on siirretty puoji-aitan yläkerroksessa olevaan varastoon.

Metsänvartijan pirtissä on näytteillä vain sinne luontevasti sopivaa esineistöä. Esineistön täytyy olla sellaista, mitä talonväki tarvitsi jokapäiväisissä askareissaan ja joka soveltuu kyseessä olevaan aikakauteen (1930). Taloustavaroita on runsaasti, pesuvälineistöä museossa on vähän. Varsinaista peseytymispaikkaa pirtissä ei ole.

Museossa on sekalainen kokoelma erilaisia tekstiilejä ja asusteita, joita säilytetään pääasiassa museossa olevissa arkuissa. Asusteista on pääosa erilaisia naisten vaatteita, kuten esiliinoja, mekkoja ja huiveja. Miesten ja lasten vaatteita on vähän.