Olet täällä
Kirkkokedon pienoismallin rakennusryhmät
- Kirkko (1800–1944)
- Kirkosta neljäntienhaaraan päin Raistakan paikka (kissat)
- Pappila
- Kirkonkylän koulu
- Koulu aloitti toiminnan 1876, ja koulun päärakennus valmistui 1931. 1800-luvun loppuun mennessä pitäjässä toimi neljä kansakoulua ja yksi kiertävä kansakoulu (oppivelvollisuuslaki 1921), sitä ennen pitäjässä oli seitsemän koulua. Kiertokoulua pidettiin muutamissa kylissä vielä 1940-luvulla.
- Säästöpankki
- Porkkalanharju
- alueella sijainnut kansanopiston kasvitarha
- ehkä myös työväentalo (Alli Kaukoniemen ja Eeva Muhosen muistitiedon mukaan)
- Sairaala-alue
- rakennettu 1906–1907
- naisten sali ja miesten sali, sairaalassa n. 10 potilaspaikkaa
- Kunnantalo
- Väinölänkartano (Posti)
- Osuuskaupankartano
- Kilstupa, jossa alunperin sijaitsi kirkkoväärti Ronkaisen paperikauppa, myöhemmin Kalle Törmäsen (Vaksila) suutarinverstas
- osuuskaupan leipomorakennus, jonka toisessa päässä oli ”terävä pää” eli herrojen puoli, keskellä kuppila eli ”pömilä” ja toisessa päässä leipomo
- Otsola
- Ahavan kauppakartano
- Kuusamon ensimmäisen hekilöauton hankki kauppias Paavo Ahava vuosien 1924–1926 tienoilla, joidenkin tietojen mukaan v. 1916
- Helsingin Osakepankki
- Apteekki
- Huotarin matkustajakoti
- Juusonkartano
- rakentamisen aloitti Josef (Juuso) Jaakonpoika Kallunki 1840-luvulla
- viimeiset rakennukset valmistuivat 1900-luvun alkuvuosikymmenillä
- Juuso ja Sofia asuivat tällä paikalla 11 lapsensa kanssa
- tarpeen mukaan rakennettiin lisää, pihapiiriin kuului 16 eri-ikäistä rakennusta
- pihapiirissä asui myös vuokralaisia esim. hieroja sekä ison talon toisessa päässä Ville ja Vappu Kallunki perheineen
- Pohjolan Osake Pankki
- Kelankartano (Vaarala)
- Kaukoniemen kauppakartano
- mm. sali jaettu väliseinillä majoituskäyttöön (toimi hotellina)
- Kuusamon talouskauppa, Rohkimainen
- Haatajankartano
- Seurahuone
- Kasarmialue, sotilaskoti tienvarressa
- Kansanopisto
- Pysyvä kansanopisto perustettiin v. 1908.
- Toiminta aloitettiin Paavo Ahavalta vuokratussa Marttilan kartanon toisessa rakennuksessa v. 1908–1914, rakennettiin nykyiselle paikalleen 1914–1915.
- 1930-luvulla opetus siirtyi humanistisesta maatalousvaltaiseksi. Nuoria koulutettiin maatalon emänniksi ja isänniksi.
- Kasvitarhaviljelyn edistämistä, levisi vähitellen kirkonkylän herrasväen keskuuteen ja sieltä edelleen edistyneimmille maatiloille.
- Kuusamolaisille tyypillinen viljelykasvi oli sipuli, jota vietiin myös pitäjän ulkopuolelle.
- Aaltosen talo (kätilön talo)
- seuraava talo Artturi Lämsä
- Suojeluskuntatalo (1929)
- pihapiirissä lottakahvila
- Kiviharju
- Tapulin ranta
- Sipon ranta
- Partasen lahti
- Nilojoki
- Torankijärvi