Sivut

Navetta 

[Kuva: navetta]

Koskenkylän Lehdosta siirretty, noin 1940-luvun puolivälissä rakennettu navetta on tyypillinen Kuusamossa käytössä ollut luontinavetta. Sen on omistanut Arvo Lehto. Navettaan on liittynyt pistokota, joka on nyt purettu ja sen tilalle rakennettu uusi. Kodassa lämmitettiin muun muassa haudevedet. Pyykkivesi lämmitettiin navetan edessä olleessa kodassa ja pyykki pestiin puisessa, jalallisessa astiassa hankaamalla sitä peltistä pyykkilautaa vasten. 1930-luvun lopulla käytettiin lasista pyykkilautaa. Pesuaineena oli itse keitetty soopa.

Tallipuoji 

[Kuva: tallipuoji]

Törmäsenvaarasta siirrettyn, noin 1880-luvulla rakennetun, läpikuljettavan tallipuojin on omistanut Eino Törmänen. Rakennustyyli on harvinainen Kuusamossa. Tallipuojiin kuuluvat talli sekä varasto- ja nukkumahuoneet.

Paja

[Kuva: paja]

Vuonna 1890 rakennettu, Armas Kilpivaaran omistama paja on siirretty museoalueelle Käylän Kilpivaarasta. Sepät ovat kuuluneet kylän merkkihenkilöihin varsinkin, jos omassa talossa ei ollut takojaa. Etenkin kevättalvi oli sepälle kiireistä aikaa, sillä muun muassa viikatteenterät tuotiin silloin kallittaviksi tulevia niittotöitä varten. Vanhan sanonnan mukaan ”yksi seppä vastaa kymmentä pappia”.

Pikkuaitta

[Kuva: pikkuaitta ja jauhoaitta]

Arviolta 1800-luvun alussa rakennettu pikkuaitta on siirretty Rukajärveltä ja sen on omistanut Väinö Kela. Perimätiedon mukaan sitä käytettiin piilopirttinä Suomen sodan aikana vuosina 1808–09. Lähinnä aitassa säilytettiin kalastusvälineitä, minkä vuoksi sitä kutsuttiin myös kala-aitaksi.

Jauho- ja jyväaitta

[Kuva: jauho- ja jyväaitta]

Vuotungista siirretyssä, 1890-luvulla rakennetussa aitassa on säilytetty jyviä ja jauhoja. Aitan omisti Kalle Pohjola. Tärkeimpiä viljakasveja Kuusamossa olivat ohra ja ruis. Rakennuksen perustuksessa oli ns. hiirenkaplaat; aitan irti maasta nostavat jalat, jotka estivät hiiriä pääsemästä aittaan herkuttelemaan. Museoalueen pehmeän maan vuoksi nämä jalat eivät ole enää näkyvillä.

Nuottakota

Nuottakota on rakennettu museoalueella kuvatun Juha-oopperan filmausta varten vuonna 1978. Kiitoksena alueen käytöstä filmiryhmä jätti nuottakodan paikoilleen filmauksen päätyttyä.

Savusauna

[Kuva: savusauna]

Savusaunan omisti Eino Karjalainen ja se on siirretty museoalueelle Mustaniemestä. Pesuvesi lämmitettiin joko saunan ulkopuolella tai navetan edessä olleessa kodassa. Saunassa oli puisia pesuastioita, löylykauha ja saippuaa, joka oli yleensä ostettua. Valoa saatiin öljylampusta tai kynttilästä.

Isoaitta

[Kuva: isoaitta]

1870-luvulla rakennettu aitta on siirretty museoalueelle Käylän Kurtinvaarasta Kilpivaaran talosta. Kertoman mukaan talonväki on säilyttänyt laarien kätkössä leipiä ja rahojaan. Aitan ovensuunnurkassa on itäsuomalaistyyppiset käsikivet.

Härkinmylly

[Kuva: härkinmylly]

1700-luvulla rakennettu mylly on sijainnut alkujaan Vuotungissa, missä se on ollut kylän yhteisenä myllynä. Tällaisia myllyjä on Kuusamossa ollut runsaasti purojen ja jokien suissa. Vesi pyörittää pystyä siipitukkia eli härkintä, joka taas pyörittää yläkiveä. Sekä kivi että tukki pyörivät samaan tahtiin, jonka määräsi virtaavan veden voima. Härkinmylly on museoalueen vanhin rakennus.

Riihi

[Kuva: riihi]

Noin vuonna 1900 rakennettu riihi on siirretty museoalueelle Tolpanniemen Hanhelasta ja sen on omistanut Verneri Vanttaja. Lähinnä naisten työnä olleessa puinnissa viljat ahdettiin ensin parsille kuivumaan ja riihtä lämmitettiin yhdestä kahteen vuorokautta. Kuivat viljat puitiin lattioilla varstoilla, oljet koottiin latoon ja jäljelle jääneet pehkot puitiin vielä kertaalleen. Tulos seulottiin rusakorilla. Rusa puitiin, minkä jälkeen jyvät erotettiin akanoista viskaamalla. Kauimmaksi lentäneet, parhaimmat jyvät laitettiin säkkiin. Välille jääneet jyvät pohdettiin pohtimella tai seulottiin seulalla ja säkitettiin. Jyväsäkkejä säilytettiin jyväaitassa.

Heinälato

[Kuva: heinälato]

Rakennus on sijainnut Kuusamon kirkonkylässä ja sen on omistanut A. Rajala. Rakennuksen nurkkasalvostyyppiä nimitetään koirankaulanurkaksi.

Tuulimylly

[Kuva: tuulimylly]

Tuulimylly on siirretty Kuolion Repovaarasta, missä se on ollut Ronin talon myllynä. Se on rakennettu vuonna 1914. Kuusamossa tuulimyllyjä on ollut ainoastaan muutama ja ne ovat olleet museossa olevan kaltaisia ”harakanvarvas” -malleja.

 

 

 

 

Lähdeluettelo

Kuusamo-Seuran historia.
Meriläinen, Anneli (1987). Kuusamon kotiseutumuseoon kuuluvan Rävän pikkupuolen museosuunnitelma.
Moilanen, Eini (1983). Kuusamon kotiseutumuseo.
Mäntyniemi, Meimi (2015). Pienen talon tarinoita.
Nousiainen, Pentti (1985). Ulkomuseon näyttely- ja kehittämissuunnitelma.
Palosaari, Helena. Kotiseutumuseon huoltorakennus.
Palosaari, Helena (1996). Kuusamo-Viena -seuran iltapäivä kotiseutumuseolla 9.6.1996 klo 13:00.
Palosaari, Helena. Julkaisemattomat muistiinpanot.

Sivut