Osoite: Kitronintie 6, 93600 Kuusamo
Yhteystiedot ja aukioloajat, ks. Kuusamon kaupungin sivusto

Museon historiaa

[Kuva: Kuusamon ulkomuseon pihapiiri]

Ajatus kotiseutumuseon perustamisesta alkoi Kuusamo-Seura Ry:n toimesta 1950-luvulla. Tälloin ryhdyttiin keräämään museoesineistöä Kuusamon seurakunnalta saatuihin väliaikaisiin tiloihin. Vuonna 1955 seurakunta vuokrasi Kuusamo Seuralla Kitroninpuistosta maa-alan, jonne etsittiin eri puolilta Kuusamoa siirrettäväksi sopivia rakennuksia. Alkuun vuokrasopimus tehtiin suullisesti kirkkoherra Antti Poukkulan kanssa. Virallinen vuokrasopimus alueesta saatiin solmituksi vasta vuonna 1971. Vuoden 1979 alusta lähtien kotiseutumuseo on kuulunut Kuusamon kunnalle.

Kitroninpuiston maaperä on kosteaa ja upottavaa, joten keväällä 1960 Kuusamo-Seura sai Tolpanniemen tietä rakentaneelta TVL:tä täytemaata satoja autokuormia. Tästä huolimatta rakennukset ovat edelleen uppoamassa maaperään. Museoalueen viralliset tupaantuliaiset pidettiin 21.7.1974.

Museoalueella järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten sukukokouksia ja vuodesta 1968 lähtien Kuusamo-päiviä vanhan juhannuksen aikaan. Kesällä 1978 museoalueella kuvattiin Juha-oopperaelokuva.

Pihapiiri

Tavoitteena oli luoda 1930-lukulainen kuusamolaisen selkostalonpojan pihapiiri. Kartoittaja Ove Planting suunnitteli perinteisen suorakulmion muotoisen pihapiirin, jonka neljä eri sivua muodostuvat päärakennuksesta, pikkupuolesta, navetasta ja tallipuojista. Muut rakennukset on sijoitettu tämän pihamaan eli kartanon ulkopuolelle. Ensimmäisinä museoalueelle siirrettiin vilja- ja jyväaitta vuonna 1957, Rävän talo vuonna 1960, savusauna, pikkuaitta ja tuulimylly vuonna 1961, navetta syyskesällä 1963, Pulkkasen talo vuosina 1971-72 ja härkinmylly vuonna 1976. Nuottakota rakennettiin kesällä 1978. Viimeisimpänä alueelle on tuotu evakkotalo vuosina 2014-15. Tällä hetkellä museoalueella on kuusitoista rakennusta sekä erilaisia rakennelmia.

Katot

Museon rakennukset on katettu joko tuohimalkakatolla tai lautakatolla. Tuohikate oli melko yleinen vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, toisin kuin pärekatto. Lautakatossa oli vesiurat, ja se suojattiin tervaamalla. Rävän talon katto oli alun perin malkakattoa ns. tupakamarin päällä ja pärekattoa keittiön ja maitohuoneen päällä. Museolle siirron yhteydessä vuonna 1960 katto muutettiin kauttaaltaan malkakatoksi. Pulkkasen talossa oli malkakatto, joka muutettiin pärekatoksi 1940-luvulla ja myöhemmin takaisin malkakatoksi. Museolla katto muutettiin taas pärekatoksi vuonna 1989.

Ulkomaalaus

Sotaan asti selvä enemmistö kuusamolaisista taloista oli maalaamattomia, harmaaksi hongittunutta hirttä. Sodan jälkeen ikkunanpuitteita alettiin maalata valkoisiksi. Samoihin aikoihin valkoinen maali yleistyi myös sisustusmaaliksi.