Osoite: Kitronintie 6, 93600 Kuusamo
Yhteystiedot ja aukioloajat, ks. Kuusamon kaupungin sivusto

Museon historiaa

[Kuva: Kuusamon ulkomuseon pihapiiri]

Kuusamon kotiseutumuseon perustaja on kotiseutuyhdistys Kuusamo-Seura ry. Ajatus museon perustamisesta syntyi 1950-luvulla. Esineistöä kerättiin seurakunnalta vuokrattuihin tiloihin, jotka sijaitsivat kirkon kellarissa.

Kuusamo-Seurassa suunniteltiin ulkomuseota, jonne sijoitettaisiin kuusamolainen pihapiiri. Kuusamon seurakunta vuokrasi Kuusamo-Seuralle tontin Kitronin puistosta museota varten.

Saatuaan tontin alkoi Kuusamo-Seura etsiä sopivia siirrettäviä rakennuksia. Ensimmäisenä museoalueelle siirrettiin Rävän pirtti Käylästä. Pihapiiri koottiin pikkuhiljaa; viimeisenä siirrettiin museoalueen päärakennus Pulkkasen talo 1970-luvun alussa.

Pihapiiri

Tavoitteena oli kuusamolaisen pihapiirin rakentaminen kaikkine toimintoineen. Pihapiirin perusratkaisuna oli kartoittaja Ove Plantingin suunnitelma. Pihapiirin rakennuksiin kuuluivat riihi, navetta, pikkupuoli ja päärakennus. Pihamaa eli kartano jakautui pirtti- eli asuinrehtoon, sitä vastapäätä olevaan navettarehtoon, kolmannella sivulla olevaan talli- ja puojirehtoon ja neljänteen sivustaan, jolla saattoi olla esimerkiksi vanha pirtti tai muita rakennuksia tai joka saattoi olla myös ilman rakennuksia.

Katot

Museon rakennukset on katettu joko tuohimalkakatolla tai lautakatolla. Tuohikate oli melko yleinen vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä; sen sijaan pärekatto ei ollut yleinen. Lautakatossa oli vesiurat, ja se suojattiin tervaamalla.

Pulkkasen talon tuohimalkakatto muutettiin pärekatoksi v. 1989.

Ulkomaalaus

Rakennuksia ei yleensä maalattu; valtaosa taloista oli harmaaksi hongittunutta hirttä. Kuusamossa alettiin suhteellisen myöhään käyttää maalausta, punamultaa ja keltamultaa. Sotaan asti selvä enemmistö taloista oli harmaita, maalaamattomia. Sodan jälkeen alettiin maalata ikkunanpuitteita valkoisiksi. Valkoinen maali yleistyi myös sisustusmaaliksi sodan jälkeen.