Esinemakasiini

Esinemakasiini on Haapajärven kotiseutuhistoriaan tutustujalle todellinen aarreaitta. Se on siirretty museoalueelle vuonna 1978, mutta se on toiminut museona jo vuodesta 1963. Makasiinin alakerrassa on esihistoriallinen osasto, eränkävijöiden osasto, käsityöosasto, maatalousosasto, nikkaritupa sekä maasepän paja.

Eränkävijöitten osastolla on mm. vanha ruuhi, joka on ollut käytössä 1800-luvulla Hinkuan Nuottijärvellä. Ansalangat, loukut ja suusta ladattavat aseet sekä kalanpyydykset ovat näytteinä vaatimattomista pyyntikeinoista. Esillä on myös suksikokoelma, joka sisältää hanki- ja kilpasuksia. Keskiajalta oleva huovien käyttämä tammisuksi on löytynyt Raumankoskesta.

Nikkaritupa sisältää kotona tehtävissä puutöissä tarvittavia työvälineitä. Yksi puuastioiden uurresaha kertoo jopa Suomen historiasta: ”v. 1808 helmikuun 9 päivä alkoi sota”. Nikkarituvan vierellä on 1861 tehty sorvi, jossa on polttoleima Kallioniemi. Sorvi on ollut viimeksi Juho Jaakonahon käytössä.

Käsityöosasto sisältää vaatteiden pesuun ja silitykseen tarvittua kalustoa, mm. kauluuslautoja 1700-luvulta sekä Haapajärven kunnalliskodin kivimankelin.

Maatalousosaston keskipisteenä on viskuri eli ”rusamassiina”, joka on rakennettu Tiitonrannan Lepolassa vuonna 1859. Viskurissa on puusta tehdyt seulat. Koneen edeltäjät viljan puhdistuksessa, ”puohtimet”, ovat ”massiinan” alla. Vierellä on makasiinin kalustoon lainajyvästön ajalla kuulunut vaaka sekä mittoja. Mitat tasattiin ”ryykilaudalla”, jonka on tehnyt ”tevetsuunimiehenä”, mittamiehenä, toiminut Heikki Parkkila vuonna 1909. Esillä ovat myös käsikäyttöiset jauhinkivet.

Karjatalouteen liittyvä osasto kirnuineen ja voinvaivauspöytineen on sijoitettu portaiden alle. Siellä on myös ”hulikkahylly”, joka oli jokaisen talon maitohuoneessa ennen separaattorin käyttööntuloa. Porrastasanteella on karjantarkkailijan (asistentin) työvälineitä. Käsipuntareita ja naulapuntareita on osastolla useita.

Peltotyökalujen kehittymisestä kertovat oksakarhi ja piikkikarhi sekä hevosen kulkua helpottaneet suokengät.

[Kuva: palokalustoa]
Seurakunnan vanha paloruisku.

Maasepän paja ja vierellä oleva esinekokoelma todistavat esi-isiemme taidosta käsitellä metalleja vaatimattomassa pajassa. Pajan palje on puuosiltaan tehty v. 1865, ja se on ollut käytössä sata vuotta Kuusaalla Nurkkalan tilan pajassa. Karkasuruuhi on Autiorannan Viinalasta ja alasin Metsähallitukselta. Täällä on myös Haapajärven vanhinta palokalustoa.

Esinemakasiinin yläkerrassa on seurakunnan osasto, mestaripyöräilijä Juho Jaakonahon palkintokokoelma, pula-ajan kauppa sekä käsityöosasto suutarin ja räätälin työvälineineen. Terveydenhoito-osastolla on esillä vanhan apteekin, hammaslääkärin ja sairaalan esineistöä.

Seurakunnan osastolla on vuonna 1649 rakennetun saarnahuoneen puisia kynttiläkruunuja ja seinälampetteja, kirkkotekstiilejä ym. Osastoa hallitseva kaunis saarnastuoli on ollut käytössä nykyisessä vuonna 1802 valmistuneessa ja v. 1880 peruskorjatussa kirkossa (uusin peruskorjaus v. 2001). Saarnastuolin on ilmeisesti tehnyt Matti Laitinen Haapavedeltä vuonna 1844, ja se on poistettu käytöstä peruskorjauksen yhteydessä 1880. Seurakunnan osastolla ovat myös kaikki Venäjän keisareiden valtaantulojulistukset, joista tiettävästi kaikki eivät ole säilyneet yhdessäkään muussa seurakunnassa Suomessa.

[Kuva: Juho Jaakonahon palkintokaappi]

Juho Jaakonahon palkintokokoelma on pystytetty Haapajärven ensimmäiselle nimekkäälle urheilijalle ja ensimmäiselle olympiaedustajalle, mestaripyöräilijä Juho Jaakonaholle. Hän syntyi Haapajärvellä 1.9.1882 ja kuoli 81 vuotiaana 21.1.1964. Jaakonaho ehti pitkän kilpailu-uransa aikana hankkia nimiinsä 22 maantiepyöräilyn Suomen mestaruutta. Tukholman olympialaisiin hän osallistui v. 1912 ja sai sieltä muistomitalin. Yksi Jaakonahon käyttämistä kilpapyöristä on nähtävänä esinemakasiinissa. Juho Jaakonaho tunnettiin myös hiihtäjänä ja suksiseppänä. Kokoelmassa on hänen tekemiään suksia ja muita käsitöitä sekä työkaluja. Hänen kunniakseen on lyöty 100-vuotismuistomitali sekä pystytetty muistomerkki haapajärviseen Rotary-puistoon Puistokadun varrella.

Pula-ajan kauppa kertoo sota-ajan kaupankäynnistä. Esillä on mm. paperista tehtyjä kenkiä ja korvike-elintarvikkeita. Kaupan tiski on Autiorannan ensimmäisestä, Matti Parttimaan pitämästä kaupasta. Maakunnallista kauppatoimintaa edustavat osastolla Heikki Jaakonahon kassakaappi ja ”puotikirjat”.

Käsityöosasto on saanut v. 1922 Haapajärvelle vaatturiliikkeen perustaneen Pekka Savolaisen silitysrautojen lämmityskamiinan sekä hänen käyttämänsä ”ryykiraudat”. Suutarinverstaassa olevat työkalut ovat suurimmalta osaltaan Aholan suutarin Valtteri Kinnarisen käyttämiä.

Sairaanhoito tapahtui vielä 1920-luvulla vaatimattomilla välineillä. Siitä ovat näytteenä Haapajärven sairaalan ensimmäinen leikkauspöytä, ensimmäiselle kunnankätilölle, Josefina Saarikoskelle, hankittu laukku ja instrumentit sekä Haapajärven apteekin vanhinta kalustoa. Esillä on myös hammaslääkäri Irma K. T. Aarikan työvälineistöä 50-luvulta.

Esihistoriallinen kokoelma

Esihistoriallisessa kokoelmassa on mm. koristeellinen ”heimopäällikön nuijanpää” Kalakankaalta. Monet kivitaltat ja muut esineet ovat Äänisen vihreää liusketta Suomusjärven kulttuurin ajalta. Esineet ovat kulkeutuneet Haapajärvelle saapuneiden ensimmäisten asukkaiden mukana joskus 5 000 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Kiviesineitä on tehty myöhemmin myös paikan päällä, sillä esinelöytöjen perusteella työkaluja on valmistettu mm. Pukkilahden eteläpäässä olevalla harjulla. Lasikossa on maalöytöjä myös rauta- ja pronssiesineinä. Viikinkiajan kaunis lasihelmi on löytynyt kaivuutöiden yhteydessä Kuusaan Karijoesta.