[Kuva muistomerkistä] [Kuva muistomerkistä]
  • Taivalkoski, kirkonkylä
  • kuvataiteilija Arja Lehtimäki
  • 2005

Muistomerkki on kunnianosoitus edesmenneelle kirjailijaprofessori Kalle Päätalolle, hänen tuotannolleen ja elinympäristölleen. Kalle Päätalo ilmaisi jo elinaikanaan, ettei halua näköispatsasta vaan hiljaisesti jotain muuta sen sijaan. Kirjailijan tahtoa kunnioitettiin ja näköispatsasta ei tehty. Muistomerkki paljastettiin Päätaloviikolla 9.7.2005.

Teoksen on suunnitellut Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Arja Lehtimäki. Teos on kaksiosainen: se käsittää avoimen kirjan sekä siitä irronneet lehdet. Torin päädyssä on itse pääteos – avoin kirja, jonka selkämykseen on kirjoitettu Kalle Päätalon elinvuodet (Kalle Päätalo 1919-2000). Torin toisessa päädyssä ovat kirjasta irronneet irtolehdet, joihin on leikattu Päätalon kirjojen henkilöiden silhuetteja. Valaistuksella on suuri merkitys teokselle. Pimeinä iltoina valo luo kirjan lehdille varjot henkilöhahmoista.

Muistomerkki on valmistettu Corten teräksestä; väriltään teräs on oranssia, ruosteen väristä. Teräksinen kirja ja sen irtolehdet ovat kolme metriä korkeita ja parin metrin levyisiä. Muistomerkin on valmistanut Telatekin Taivalkosken tehdas taiteilijan suunnitelman perusteella. Kirjan ja irtolehtien jalusta on valmistettu kivestä.

Kalle Päätalon muistomerkki on Taivalkosken kunnan ja Taideteollisen korkeakoulun ympäristötaiteen koulutusohjelman yhteinen tuotos. Idea lähti liikkeelle Kalle Päätalon Seura ry:ltä ja Kallioniemi-säätiöltä. Muistomerkki valittiin vuoden 2005 ympäristötaideteokseksi.

Kirjan vieressä on kivinen pylväs, johon on upotettu metallinen laatta, jossa on seuraava teksti:

Kirjailija Kalle Päätalo 1919-2000

Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo syntyi 11.11.1919 Taivalkosken kunnan Jokijärven kylässä metsätyömies Lauri Herman Päätalon ja Priitta-Stiina o.s. Neulikon toiseksi vanhimpana lapsena. Käytyään kansakoulun 1928-1933 Jokijärvellä hän aloitti työuransa 13-vuotiaana Metsä- ja uittotyössä Koillismaalla.

Kalle Päätalo suoritti asepalveluksensa 1940-1941 pioneerikomppaniassa ja joutui suoraan jatkosotaan, jossa haavoittui kaksi kertaa elokuussa 1941 Kiestingin ja Louhen välillä. Oulun sotasairaalasta Päätalo siirrettiin sodan loppuajaksi Karjalan kannakselle Siiranmäen vankileirin talousaliupseeriksi.

Sodan jälkeen Kalle Päätalo teki metsä- ja rakennustöitä Tampereella, valmistui Tampereen teknillisestä koulusta rakennusmestariksi 1949 ja toimi sen jälkeen työmaamestarina Tampereella ja ympäristössä. Taivalkosken kunnan rakennusmestarina hän toimi 1951-52, jonka jälkeen hän palasi Tampereelle. Rakennusmestarin työstä Kalle Päätalo jäi vapaaksi kirjailijaksi 1963.

Esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi 1958, Koillismaa-sarja 1960-1969 ja Iijoki-sarja 1971-1998, lisäksi yksittäisromaaneja ja näytelmiä. Julkaistuja teoksia on yhteensä 44, joissa on yli 26 000 sivua. Teosten painosmäärä jo kirjailijan eläessä oli n. 3,6 miljoonaa. Kirjailija Päätalon yhteiskunnalliseksi tehtäväksi muodostui henkisen sillan rakentaminen maalta kaupunkiin muuttaneille. Hänen teoksilleen oli sosiaalinen tilaus. Päätalolle myönnettiin professorin arvo 1978 ja filosofian kunniatohtorin arvo 1994.

Kalle Päätalo kuoli 20.11.2000. Hänet haudattiin Tampereen Messukylän hautausmaalle sankarihautojen viereen.

Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Arja Lehtimäki.

Taivalkoskella 9. heinäkuuta 2005.