Muhoksen Mimmi on Toivo Kärjen hengentuote vuodelta 1951. Hänen kerrotaan säveltäneen ankeina aikoina niin sanottuja lohdutustarinoita kansalle, joksi Muhoksen Mimmikin lukeutuu. Sanat ovat Reino Helismaan käsialaa.

Muhoksen Mimmistä on tehty myös elokuva, joka mukailee laulun sanoitusta. Elokuva sai ensi-iltansa 1952. Siinä Mimmi on junan kanttiinin pitäjätär; tosin kanttiini matkustaa Mimmin kainalossa eväskorin muodossa. Laulussa Mimmin ammatista ei mainita mitään. Rivien välistä toki voi lukea, että hitsari Heikki, rappari Ranssu ja muut pojat tapasivat Mimmiä junassa päivittäin. Luonnollinen selitys olisi työ.

Muhoksen Mimmi -laulu kertoo tarinan siitä, kuka kilpakosijoista saa tavoitellun ja kauniin Mimmin ikiomakseen. Kuten saduissa ja tarinoissa yleensä, oikeudenmukaisuus voittaa. Korttipelin häviää aina köyhä jarrumies. Hän vie tarinan lopussa pisimmän korren ja kihlaa Mimmin muiden miesten yllätykseksi, vie Mimmin heidän neniensä edestä. Työkaveriporukalle Mimmin ”menetys” on karvas pala. He miettivät, etteivät edes kihlajaiskesteihin osallistuisi – niin pahalta tuntuu, mutta menevät piruuttaan kuitenkin. Elokuva poikkeaa laulun sanoista myös hitsari Heikin varallisuuden osalta. Elokuvassa hitsari Heikki lopulta perii suuren omaisuuden ja on kaikkea muuta kuin köyhä.

Vuosien saatossa kansa on kysellyt: oliko sitä Mimmiä oikeasti olemassa? Todennäköisesti ei ole ollut Mimmi-nimistä Muhoslaista naista, joka olisi innoittanut Helismaata sanoituspuuhiin. Mutta saattaa olla, että Muhokselta nousi samaan junaan Helismaan kanssa nuori kaunis nainen, joka matkusti Ouluun eikä jäänyt Iinattiin. Siinähän on jo ainesta lauluun kummasti. Kerrotaan, että Helismaan runosuonen kirvoittivat pienet asiat, joista hän kehitti nopeasti nokkelan sanoituksen. On luonnollista ajatella, että sukkelasanainen Helismaa nimesi Muhoksesta junaan tulleen naisen Mimmiksi. Muhoksen Mimmi -nimi sointui ja kuulosti leppoisalta – sopivan ”helismaalaiselta”.

Muhoksen Mimmi -laulun synnyn aikaan Suomea jälleenrakennettiin ahkerasti. Saattaa olla, että Mimmi oli unelma paremmasta huomisesta. Unelma Muhoksen Mimmistä konkretisoitui, kun Muhoksen oma tyttö Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi 1952. Hän oli ensimmäinen suomalainen superjulkkis. Armi edusti kauniin naisen muodossa toivoa ja uskoa huomiseen. Armi-ilmiölle oli sosiaalista tilausta sen aikaisessa Suomessa.

Muhoslainen Armi Kuusela

Armi Kuusela on syntyjään muhoslainen, siis täysiverinen pohjalainen, kenties kaikkien aikojen Mimmi. Kuuselan perhe oli jo ennen Armia hyvin kosmopoliittinen, myöhemmin vieläkin kansainvälisempi, sillä perheen tyttäret hajaantuivat ympäri maailmaa. Armin isä Aarne Kuusela tapasi raahelaisen vaimonsa Martta Kyrön Kanadan Ontariossa, jossa he menivät naimisiinkin. Ehkä Armin sympatiat ulkomaita kohtaan syntyivät jo lapsuudenkodissa. Muutaman vuoden päästä Aarne ja Martta tosin palasivat Muhokselle ja ryhtyivät kyläkauppiaiksi. Kanadan-matkasta jäi muun muassa ullakolle iso matka-arkku, jossa oli ihania ja erikoisia naisten hepeneitä suuresta maailmasta. Talon viidelle tyttärelle se oli varmaankin ehtymätön aarre pukuleikeissä, joita nuoret tytöt ovat harrastaneet kautta aikojen.

Hyvän perheen tyttö kuten Armi oli lähettiin opiskelemaan ja paikaksi valittiin Porvoon naisopisto. Siellä peräti kaksi naista huomasi hänen kauneutensa ja ilmoitti ”Suomen Neito -vaaliin”, jonka puuhamiehinä toimivat Sotainvalidien veljesliitto ja Seura-lehti. Kilpailuun osallistujien löytäminen ei ollut aivan mutkatonta, sillä moiset kisat katsottiin moraalisesti epäilyttäviksi. Kilpailujärjestelyjen hienotunteisuutta kuvaa hyvin se, että ”kiusalliselta” uimapukukierrokselta jätettiin yleisö kokonaan pois. Kilpailu tapahtui suljetuin ovin, vain tuomarien läsnäollessa. Näin toimimalla saatiin kisaan nuoria naisia, joita olisi ollut muuten mahdotonta saada osallistumaan kisaan. Arminkaan osallistuminen ei ollut itsestäänselvyys. Vanhempia ja opettajia piti suostutella ahkerasti.

Armi voitti olympiavuonna 1952 Suomen Neito -kilpailun. Kisan pääpalkinto oli osallistuminen Miss Universum -kisaan Amerikassa, Long Beachissä. Kuten tiedämme, Armi Kuuselasta tuli Miss Universum vain 17-vuotiaana. Valinta ei miellyttänyt kaikkia, varsinkaan Miss Italiaa. Hän tokaisi: ”Miksei Armia valittu Miss Olympiaksi, koska valinta oli pelkkä olympialaisten markkinointitemppu!” Nina af Enehjelmin kirjassa Armi Kuusela (WSOY 2003) Armi itse toteaa: ”Minulla on aina ollut epäilykseni, että takana olivat poliittiset syyt.” Mitä hän näillä poliittisilla syillä tarkoittaa? Viittaako hän olympiaorganisaatioon? Vai oliko suomalaisen naisen valinta Miss Universumiksi suuren valtion, USA:n, ja muiden Miss Universum -kisaorganisaation jäsenmaiden kädenojennus pienelle Suomelle? Olihan Suomi vastikään voittanut sitkeydellään sodan Neuvostoliittoa vastaan ja 1950-luvulla vielä makseli kohtuuttomia sotakorvauksia mahtimaalle.

Tuli Armin voitto syystä tai toisesta, niin Suomeen palattuaan hän aiheutti ensimmäisen superruuhkan Helsingin keskustassa, kun kaikki halusivat nähdä tuoreen Miss Universumin. Suomen kansalle Armi oli kuin balsamia haavoihin. Armissa kulminoitui parempi huominen. Palkintonaan Armi toi Amerikasta kermanvärisen avoauton, joka lisäsi Armin glamouria entisestään. Toinen palkinto, jonka hän sai Miss Universum -tittelin myötä, oli seitsemän vuoden filmisopimus Hollywoodiin. Siitä Armi kieltäytyi. Sen sijaan hän filmasi kotoisasti Suomessa elokuvan Maailman kaunein tyttö, johon Mika Waltari oli tehnyt käsikirjoituksen. Vastanäyttelijänä oli tietysti Tauno Palo. Armia käsiteltiin kuin kuninkaallisia tai diplomaatteja niin Suomessa kuin ulkomaillakin, toisin kuin nykymissejä.

Kauan Suomen kansa ei saanut pitää Armiaan, koska missivuoden velvollisuudet veivät hänet maailmanympärysmatkalle, jolla hän sitten tapasi kohtalonsa aviomiehen muodossa. Armi meni kaikkien yllätykseksi pika-avioliittoon filippiiniläisen Virgilio ”Gil” Hilarion kanssa. Teko takasi suomitytölle vakipaikan kansainvälisissä seurapiireissä. Vaikka Gil myöhemmin kuoli, Armia ei Suomeen kuulunut. Rouva Hilario nai diplomaatin, ja kansainvälinen ylellinen elämä jatkui. Vuoden -52 Suomi-neito vetäytyi hyvin nopeasti julkisuudesta rouvaksi ryhtymisen jälkeen. Suomen kansa haikaili tyttönsä perään, mutta Armi pysyi tiukkana. Haastatteluja ei tippunut moniin vuosikymmeniin. Vaikka Armi menetettiin maailmalle, hänellä oli hyvin tärkeä rooli suomalaisten identiteetin kohottajana maan jälleenrakentamisen aikaan. Armi-tarinan viesti on kuin saduissa, ja sellainenhan se on: hyvä saa palkkansa.

Muhoksella valitaan vuosittain Muhoksen Mimmi, joka on ansioitunut muhoslainen, samaan tapaan kuin Imatralla valitaan Impi. Armia voidaan sanoa Muhoksen Mimmin henkiseksi esikuvaksi.