Väinö P. Karppinen

[Kuva: Alli ja Väinö P. Karppinen]
Muhoksen kunta myönsi vuoden 1994 kulttuuripalkinnon Alli ja Väinö P. Karppiselle kunnan kulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Väinö P. Karppinen on toiminut yhdessä vaimonsa Alli Karppisen kanssa Muhoksen kotiseutuyhdistyksessä 1960-luvulta lähtien toteuttaen erilaisia historiallisia hankkeita yhdessä muiden yhdistyksen jäsenten kanssa.

Muhoksen kotiseutuyhdistyksen toteutuneita hankkeita ovat mm.

  • Oskari Jauhiaisen veistos Vanhat vaeltajat Muhoksen torilla
  • Toppeliuksen muistokivi (Lumiainen, Hiihtomajantie 61)
  • Koskenlaskijoiden ja tervansoutajien muistokivi Syväyksen siltapaikalla

Vuosien varrella Väinö P. Karppisen tehtävät Muhoksen kotiseutuyhdistyksessä ovat vaihdelleet. Hän on toiminut sekä yhdistyksen puheenjohtajana, sihteerinä että hallituksen jäsenenä.

Väinö P. Karppisen kirjallinen tuotanto

  • Desanttimäki: Ylikiimingissä kesällä v. 1942, 1997
  • Tietöitä ja tekijöitä Oulun tiepiirissä 1956–1990, 1998
  • Muistojen kirja Muhokselta. Kirjoittanut Väinö P. Karppinen & Martti Kesäniemi, 1999.

Sirkka-Liisa Kukkonen

[Kuva: Sirkka-Liisa Kukkonen]

Syntynyt Muhoksella.
Perhepäivähoitaja, kotiäiti, mummo, eläkeläinen.

Harrastukset

  • lukeminen, kirjoittaminen, ulkoilu
  • Oulujoki-opiston kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri

Kirjallinen tuotanto

  • Elämänsyrjästä, 1997
  • Koivun ja tähden maa, 2007

Jäsenyydet

  • Kainuun kirjailijat
  • Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat
  • oman paikkakunnan eri yhdistykset

Osallistuminen

  • Päätalo-instituutin Ryhmä 92, mukana ryhmän julkaisemassa antologiassa Kaksitoista vuodenaikaa (1994)
  • Forssan Aikuisopiston Runoantologiassa (1997)
  • Paulo Rusavan toimittamassa runoantologiassa Juhlat lähestyvät; runoja, säkeitä
  • Oulujoki-opiston kirjallisuus- ja kirjoittajapiirin kaikissa julkaisuissa vuodesta 1985 alkaen.

Muuta

  • Runoja ja kirjoituksia eri lehtien sivuilla ja mielipidepalstoilla.
  • Muhoksen kulttuuritoimen apurahat vuosina 1991, 1994, 1997.
  • Kunniakirja eläkeliiton kirjoituskilpailussa 2000.

Sirkka-Liisa Kukkosen haastattelu

Elämänsyrjästä arkipäivän asioita

Muhoslainen Sirkka-Liisa Kukkonen jatkaa paikkakunnan julkaisuperinnettä runokirjallaan Elämänsyrjästä. Uuden kulttuurikeskuksen avajaisviikolla julkistettu teos on kooste Kukkosen runoista yli kymmenen vuoden ajalta.

Päätös oman kirjan julkaisemisesta on vuosien takainen. Ajatuksesta tekoihin pääsin vähitellen. Lopulta päätin, että nyt on aika. Hyppäsin yhden kynnyksen ylitse julkaisemalla tämän omakustanteena. Seuraava kynnys olisi ehkä se, että kustantaja ottaisi taloudellisen vastuun, Sirkka-Liisa Kukkonen sanoo.

Runokirjan kokoamisessa Sirkka-Liisa Kukkosta avusti Oulujoki-opiston kirjoittajapiirin vetäjä Pirkko Böhm. Kirjan puhtaaksikirjoitukseen osallistui myös tyttärentytär Terhi Hämäläinen.

Pirkon apu tuli todelliseen tarpeeseen. Omin päin en olisi onnistunut saamaan kasaan tällaista kokonaisuutta. Ulkopuolinen pystyy katsomaan tekstejä toisella tavalla kuin niiden kirjoittaja.

Tekstin tultava luonnollisesti

Tuore omakustannekirjailija on harrastanut kirjoittamista lapsuusvuosistaan lähtien. Kirjoittajapiirissä hän on ollut mukana yli kymmenen vuotta.

Kirjoittajapiiri on se paikka, josta olen saanut paljon eväitä omaan kirjoittamiseeni. Tällä hetkellä runo on lähellä sydäntäni, mutta olen myös kirjoittanut proosaa. Runo on yhdenlainen tiivistelmä ajatuksista ja ehkä minä olen sellainen tiiviimmän ilmaisun ihminen.

Aiheet runoihinsa ja muihin teksteihinsä Sirkka-Liisa Kukkonen ammentaa jokapäiväisestä elämästä. Ihmismieli on hänen mukaansa kuin monitoimikone. Sinne syötetään asioita muhimaan ja otetaan niitä ulos, kun ne ovat tullakseen.

Näin se käy. Joskus ajatukset pulppuavat, joskus niitä ei saa ulos millään. Minä kirjoitan vain silloin, kun tekstiä syntyy luonnostaan. En pysty pakottamaan itseäni kirjoittamaan.

Tervareitti 5.4.1997

Aarno Määttä

[Kuva: Aarno Määttä]
Aarno Määttä avaamassa kokousta vuonna 1981.

Kuorma-autoilija (eläkeläinen)

Harrastukset

  • kansantanhut
  • puutyöt
  • matkailu

Yhdistystoiminta

  • kotiseutuyhdistys
  • omakotiyhdistys
  • sukututkimus

Kirjallinen tuotanto

  • Rusanen–Määttä-suvun sukukirja, 2001
  • Muhoksen autoilun historiaa, 2002

Kalevi Pirilä

[Kuva: Kalevi Pirilä]

Syntyi 1.5.1929 Utajärven Ahmaksella.
Siirtyi jo samana vuonna vanhempiensa mukana Muhokselle.

Elämäntyönä maanviljelys Muhosperällä.

Harrastuksina eläkkeellä:

  • lausuntapiiri vuodesta 1996 alkaen
  • kirjallisuuspiiri vuodesta 1997 alkaen

Palkinto Eläkeliiton kulttuurikilpailussa v. 2000 (kirj. Opintiellä).

Kirjallinen tuotanto

  • Vanha merta sekä muita tarinoita elämän varrelta, 2000
  • Pieni kipiä sekä muita tarinoita elämän varrelta, 2002
  • Hyyrylle talveksi – sekä muita tarinoita elämän varrelta, 2006
  • Seun annettu mikon tarijottu, 2014

Lisäksi Päivi Pirilän kanssa yhdessä vuonna 2005 teos Kertun kertomus, joka sisältää Pirilän suvun historiaa ja jota ei ole pidetty myynnissä. Kalevi Pirilä on mukana myös teoksessa Muistot kantavat tulevaisuutta: 20-vuotisjuhla-antologia [Oulujoki-opisto], 2005.

Ritva Ranta (ent. Theiss)

[Kuva: Ritva Ranta 36 K ]

Olen syntynyt ja kasvanut täällä kauniissa Oulujokilaakson kunnassa Muhoksella. Keväällä syntyneenä olen inspiraation kanssa naimisissa ja muuten elän kirjoittamalla runoja ja tarinoita. Tekstejäni on painettu omakustanteena kolmen kirjan verran. Oulujoki-opiston kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri on viikottainen lataamoni.

Harrastuksiini kuuluu mm. maalaus. Muutamat tauluni ovat miellyttäneet ystäviäkin niin, että ovat heidän kotiensa somisteena.

Innokkaana Henttunen–Ranta-sukuseuran jäsenenä ja sihteerinä olisin kiinnostunut uusien vielä tuntemattomien sukulaisteni yhteydenotosta tietoineen kaikkialta maailmalta.

Kirjallinen tuotanto

  • Raivion torpan perilliset, 1996
  • Elämän polut: runoja vuosilta 1968–97, 1997
  • Runoja rakkaudelle, 1999

Hannu Tenhomaa

[Kuva: Hannu Tenhomaa]

Syntynyt: 6.5.1949
Ammatti: autonkuljettaja

Kirjallinen tuotanto

Vuonna 1995 ilmestyi Hannu Tenhomaan omakustanne, joka kertoo elämästä hänen kotikylässään Kylmälänkylällä ja sen muutamasta mainittavimmasta persoonasta vuosikymmenien saatossa. Kirjassa kerrotaan myös Tenhomaan omista menemisistä.

Liikalaisten kylästä luoteeseen -teos valmistui vuonna 1997. Kirjan ensimmäisen osan sisältö on, tosin pienin lisäyksin täydennettynä, pääosin sama kuin vuoden 1995 omakustanteessa. Osa 2 kertoo Tenhomaan omakohtaisista kokemuksista erävaelluksen tiimoilta Suomen ja Ruotsin tunturialueilta.