Polkupyörällä Pyhäjokivarressa

[Kuvassa pyöräilijöitä sillalla]
Joutennivan silta Haapavedeltä Kärsämäelle päin on yksi monista valtaväylältä poikkeavista pyöräilyreittivaihtoehdoista. Kuva Sauli Saastamoinen.

Pyhäjoen seurailu polkupyörällä antaa mahdollisuuden kiireettömään tutustumiseen jokivarren luontoon ja sen molemmissa päissä sijaitseviin isoihin vesiin. Matkaa meren rannalta Pyhäjoelta sisämaahan Pyhäjärvelle kertyy 150 kilometriä.

Matkasta suurin osa on pikitietä, mutta valtatie 4:ää tarvitsee polkea vain lyhyt osuus. Useilla jaksoilla pitkin matkaa voi reitiksi valita myös pikkuteitä ja penkereitä. Ne tuovat retkeen lisää kilometrejä mutta myös kokemuksia. Korkeuserot jokilaaksossa ovat pienet, sillä maasto on tasaista.

Alueella ei ole suuria asutuskeskuksia eikä taajamia. Suurin osa reitin kulkijoista on paikallista väkeä kulkemassa ”sitä tavallista” sunnuntailenkkiään. Jokilaaksossa polkupyöräily on melko rauhallista jopa isoilla itä–länsisuuntaisilla teillä – valtaliikennehän kulkee etelä–pohjoissuunnassa.

Mereltä yläjuoksulle pyöräillessä voi ihailla veden kirkastumista Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Toiseen suuntaan ajettaessa elämyksen antaa koskien ja nivojen runsaslukuisuus alajuoksulla. Pellot, metsät ja jokirannat vuorottelevat kulkijan polkiessa milloin siltaa joen yli, milloin pikitietä vähän kauempana.

Aina joki ei näy: Tie kulkee kyllä joen myötäisesti, mutta välillä siitä etäämpänä, metsän takana.

Penkat

Joen alajuoksulla – Oulaisissa, Merijärvellä ja Pyhäjoella – on jokivarteen rakennettu penkereitä suojelemaan viljelyksiä tulvalta. Penkereet antavat mahdollisuuden valita erilaisen reitin, sillä niiden päällä on yleensä kulkukelpoinen ajoura.

Pengertien pään löytäminen saattaa teettää töitä. Suurin osa niistä löytyy sivutien jatkeena. Mikäli tie on huonokuntoinen, vähän käytetyn näköinen ja kasvillisuuden peittämä, saattaa olla, että reitti on umpikuja tai sen läpi kulkeminen vaatii paikoin pyörän kantamista.

Pituudeltaan pengertie voi olla useita kilometrejä. Tiet kulkevat joen tuntumassa, joten maiseman suhteen ne ovat palkitsevia. Paikoin saattaa alueelle tyypillinen paju kuitenkin estää joen näkymisen, vaikka kulkisi pengertietä.

Pengertiet eivät reunusta yhtenä nauhana alajuoksun rantoja, vaan ne katkeavat paikoin. Penkkojen sijaintia ei myöskään ole yleensä mitenkään merkitty maastoon. Reitti kannattaa siis tarkastaa etukäteen kartalta ja kyselemällä paikallisilta.

Vuonna 2000 pengerteitä oli 12. Kulkeminen penkoilla perustuu jokamiehenoikeuteen ja -velvollisuuteen. Tiet ovat yksityistiehen verrattavia, joten kulkijan on syytä erityisesti ottaa huomioon tien omistajat ja muut tien käyttäjät: kapeat tiet ovat ensisijaisesti tilusteitä, siis maatalouden palveluksessa. Varsinkin sadonkorjuun aikaan saattaa vastaan tulla suuria maatalouskoneita.

Muuta liikennettä, lähinnä autoja ja traktoreita, on pengerteillä ympäri vuoden jonkin verran. Joillekin osuuksille on tulossa 30 km/t nopeusrajoitus.

Järveltä merelle

Seuraavia reittivihjeitä kannattaa täydentää kyselemällä kuntien ja kaupunkien info-pisteistä. Monet tämän oppaan artikkeleissa esitellyt kohteet sattuvat jokivartta seurailevan pyöräilijän matkan varrelle. Jokivarresta löytyy muitakin kuin tässä oppaassa mainittuja tauko-, nuotio- ja levähdyspaikkoja. Niistä saa parhaiten tietoa paikallisista info-pisteistä sekä jokivarren info-tauluista, jotka tosin on suunniteltu palvelemaan lähinnä kalastajia.

Reitin varrelle osuu kaikentasoisia majoituspaikkoja hotelleista leirintäalueisiin. Myös niistä kannattaa kysellä info-pisteistä ja alan oppaista.

Koska maasto on tasainen ja valittavissa on useanlaisia reittejä, ei jokilaaksossa retkeily vaadi mitään erikoisvarusteltua pyörää. Tavallisella pelillä pääsee lähes joka paikkaan, penkoilla liikkumisessa paksut renkaat ovat paikallaan.

Pyhäjärvi

Matka järven ympäri tietä pitkin on noin 70 kilometriä. Kierros kulkee Pyhäjärven kirkon kautta. Valtatie 4:llä mahtuu kulkemaan kohtuudella. Järven ympärillä on monentasoisia majoitusmahdollisuuksia.

Pyhäjärveltä Kärsämäelle

Rauhallinen reitti kulkee Jokikylän kautta. Valtatie 4:ltä kannattaa kääntyä länteen Pelkoperäntietä Venetpaloon ja jatkaa sieltä Kokonperän kautta. Venetpalon padon kanavan kohdalla jokirannassa on mainio uimapaikka.

Kärsämäki–Haapavesi

Kajaani–Kokkola-tieltä erkaneva Alajoentie kulkee joen itäpuolta todellisessa maalaismaisemassa. Reitille sattuu Haapavedellä Nora Pöyhösen puisto.

Haapavesi–Oulainen

Pyöräilijän kannalta mukavampi reittivalinta on tie joen pohjoispuolella maaseutumaisemassa, jokea seuraillen.

Oulainen–Merijärvi–Pyhänkoski

Tällä välillä pääsee penkalle jo Oulaisten keskustan tuntumasta. Petäjäskosken sillan tuntumassa on mainio taukopaikka, Koskikeidas.

Merijärven kirkonkylä ei ole joen välittömässä läheisyydessä, mutta sen kautta pääsee Pyhänkoskelle, jos haluaa kulkea pikitietä. Mielenkiintoinen reittivaihtoehto kiertää kirkon Pärkkäpuhdon kautta ja kulkee joen eteläpuolella, penkalla, entistä järven reunaa mukaillen Tynkilään. Tynkilään pääsee myös joen pohjoispuolta, Kalaputaan penkkatietä. Reitin löytäminen vaatii kuitenkin etukäteisselvitystä. Tynkilästä Pyhänkoskelle kulkee hieno kylätie joen pohjoispuolella.

Pyhänkoski on kuuluisin ja komein koskiosuus jokivarressa. Sillan vieressä on levähdyspaikka ja kosken partaalla, sillalta alaspäin löytyy laavu.

Pyhänkoski–Pyhäjoki–meri

Pohjoispuolella jokea kulkee sora- ja penkkateitä Helaakoskelta Pirttikoskelle ja taas Halusenpuhdosta Pyhäjoen keskustaan. Voit valita reitiksi myös eteläpuolisen suoran kovapäällysteisen tien. Ennen Pirttikoskea on joen rannalla tien päässä kota, Kupuliskoski.

Hyvää matkaa!