Vuonna 1892 perustettiin Lumijoelle Kauppa Oy -niminen kauppaliike, joka oli toimimuodoltaan osakeyhtiö, mutta kaupan kaikki sisäinen toiminta tapahtui täysin osuustoiminnallisia muotoja noudattaen. Kun 1900-luvun alussa perustettiin naapurikuntiin osuuskauppoja, heräsi useissa Kauppa Oy:n jäsenissä ajatus, että kauppatoiminta olisi paikkakunnalla muutettava puhtaasti osuustoiminnalliselle pohjalle.

Osuuskaupan perusajatuksen julkisuuteen tulo aiheutti vakavaa erimielisyyttä Kauppa Oy:n osakkaiden keskuudessa, ja mahdollisuudet osuuskaupan perustamiselle näyttivät erittäin pieniltä. Tästä huolimatta ryhdyttiin keväällä 1916 keräämään jäsensitoumuksia perustettavaa osuuskauppaa varten, ja keräys tuottikin tyydyttävän tuloksen. Kun näin oli suurin osa Kauppa Oy:n osakkaista liittynyt osuuskaupan jäseniksi, niin kutsuttiin koolle 18. joulukuuta 1916 yleinen kokous, jossa päätettiin liikkeen lopettamisesta ja sen siirtämisestä jo perustetulle osuuskaupalle. Yli 20 vuotta oli Kauppa Oy paikkakunnan ensimmäisenä osuustoimintahengessä toimivana liikeyrityksenä tehnyt huomattavaa esiraivaajan työtä nykyhetken kehittyneelle osuustoiminnalle sekä kasvattanut paikkakunnan väestöön kestävän osuustoimintamielen, joka on osoittautunut kestäväksi vaikeimpienkin aikojen osuustoimintajärjestöjämme kohdatessa.

Osuuskaupan perustaminen

Osuuskaupan perustava kokous pidettiin Lumijoen Osuusmeijerin pirtissä 14. toukokuuta 1916. Jäseneksi ilmoittautuneet 188 henkeä päätti perustaa Lumijoen Osuuskauppa r.l. -nimisen osuuskunnan. Puhetta johti kokouksessa maanviljelijä Kustaa A. Sutela ja pöytäkirjan laati maanviljelijä Antti Malo.

Ensimmäiseen hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Kustaa A. Sutela, Aappo Pehkonen, Juho Ollakka, Heikki Suorsa, Antti Malo, Heikki Sallinen ja Isak Penttilä. Varalle: Hannes Kaakinen, Jaakko Laurila ja Kalle Jakkula. Osuuskunnan ensimmäisiksi tilintarkastajiksi valittiin SOK:n tilintarkastajan lisäksi Juho Jakkula, varalta opettaja Isak Räisänen ja J. H. Greus-Kerola. Osuuskaupan säännöille vahvistusta hakemaan valittiin Antti Malo.

Perustamisvuonna liikettä ei kuitenkaan päästy alkamaan. Tähän oli syynä osaksi Kauppa Oy:n puoltajien taholta johtuva hangoittelu ja osuuskaupan perustajien taholta sovittelevat neuvottelut, jotka koskivat heidän kiinteistöjensä ja tavaravarastojen ostoja.

Neuvottelut päättyivät myönteiseen tulokseen. Osuuskauppa osti Kauppa Oy:n sekä kauppias Haglundin omistamat kauppakartanot varastoineen päivineen ja pääsi näin ollen heti alusta alkaen toimimaan oman orren alla. Osto tapahtui kylläkin luotolla, kun ei ollut ennätetty edes osuusmaksuja kantaa. Taisi siinä ukkojen suut hymyyn mennä, kun ensimmäisen myyntipäivän iltana kassaa laskettaessa oli kertynyt 835 mk. Tämä oli tammikuun 4. päivä vuonna 1917. Kauppaa hoiti neiti Ida Komu, jonka hallitus valitsi ensimmäiseksi liikkeenhoitajaksi.

Osuuskunnan toiminta alkoi hyvin vilkkaasti. Vuoden 1917 aikana kokoontui osuuskunta käsittelemään asioita 5 kertaa ja hallitus 38 kertaa. Huomattavimmat päätökset olivat liittyminen SOK:n ja Oulun Osuuskauppapiiriin jäseneksim, Ellilän maapalstan osto, Kaupanhoitaja Aappo Kankaan valitseminen liikkeen hoitajaksi ja nahkuriliikkeen avaaminen.

Vuosi 1918 oli liikkeelle nousun aikaa siitä huolimatta, että elettiin epävakaista aikakautta. Vuonna 1919 päätettiin perustaa pajaliike, ja käytiinpä alustavia neuvotteluja räätäliliikkeen perustamisesta. Samana vuonna rakennettiin iso parkkimakasiini, korjattiin pääliike ja suutarinliike. Vuosi 1920 elettiin edelleen nousun merkeissä. Pajaliike korjattiin ja ostettiin Juho Laurilalta henkilökunnalle tonttimaineen asuinhuone, joka laitettiin ja korjattiin uuteen asuun. Rakennettiin pääliikkeelle kone- ja rautamakasiini sekä laitettiin päämyymälärakennuksen vesikatot kuntoon ja tehtiin kattoikkunat.

Näin oli saatu Lumijoen Osuuskaupan toiminta hyvän alkuun. Tappioiltakaan ei vältytty. Vaikeat pulavuodet toivat mukanaan 3 tappiollista vuotta.

Osuuskauppatoiminta jatkui vaihtelevalla menestyksellä. Seuraavassa poimintoja pöytäkirjoista:

  • Vuonna 1923 avattiin myymälät Lapin ja Ylipään kylille.
  • Tammikuun 16. pnä 1928 tehdyllä kauppakirjalla osuuskauppa myi liikemies Olli Tjäderille omistamansa kirkonmaalla sijaitsevan nk. nahkuriliikkeen rakennukset, mutta koska kirkkovaltuusto ei suostunut antamaan vuokraoikeuksia ko. tontille Tjäderin nimiin, niin kauppa peruuntui. Myöhemmin v. 1929 päätettiin nahkuriliikkeen rakennusryhmä myydä rukoushuoneyhdistykselle.
  • Toukokuussa 1933 liikkeenjohtaja valtuutettiin ottamaan tietoja Hankkijalta ja Tyrnävän Osuuskaupalta, jos ne olisivat halukkaita myymään osuutensa Limingan asemalla olevasta makasiinista.
  • Kesäkuussa 1933 Lumijoen kunnan paloapuyhtiölle päätettiin myydä liikkeen osuus yhteisestä paloruiskusta. Samalla päätettiin ostaa liikkeelle oma paloruisku.
  • Helmikuussa 1934 liikkeen pajarakennus päätettiin vuokrata Edvard Äijälälle.
  • Marraskuussa 1935 päätettiin tehdä anomus Lumijoen kunnanvaltuustolle luvan myöntämisestä myydä tinaturoitua priitä ym. vähemmän myrkyllisiä aineita.
  • Lokakuun 13. pnä 1939 liikkeenhoitaja Emil Ahonen ilmoitti olevansa määrätty samana päivänä lähtemään reservin ylimääräisiin harjoituksiin ajaksi, joka ei ole määrätty, ja on sen johdosta kutsunut johtokunnan koolle, toiminnan järjestämiseksi siksi ajaksi.
  • Vuonna 1939 lokakuun 27. pnä päätettiin maanpuolustuksen tukemiseksi luovuttaa vaatetustarpeita tuhannen (1 000) markan arvosta Lumijoen Suojeluskunnan ja Lotta Svärd -yhdistyksen kautta.
  • Vuonna 1943 syyskuun 25. pnä, koska liikkeen suutarinliike lakkaa mestarin luopumisen johdosta, päätettiin vuokrata suutarikone mestari Kustaa Greukselle toistaiseksi ilman vuokraa.
  • Vuonna 1946 marraskuun 6. pnä paikalliseen kulutukseen tarvittavan maidon jakelukauppa päätettiin ottaa osuuskaupan haltuun, koska osuusmeijeri lakkauttaa toiminnan ja maito lähetetään suoraan Oulun Valiolle.
  • Vuonna 1953 tammikuussa hyväksyttiin liikkeenhoitajan tekemä sähkökahvimyllyn hankinta.
  • Vuonna 1955 heinäkuun 17. pnä luettiin Limingan Osuuskaupan lähettämä kirjelmä, aiheena Limingan ja Lumijoen Osuuskaupan yhdistämistä koskeva asia. Asia päätettiin esittää osuuskuntakokoukselle. Ei jatkotoimenpiteitä.
  • Uusi päämyymälä rakennettiin vuosina 1961–62. Vanha myymälä saneerattiin henkilökunnan asunnoksi.
  • Päätettiin ostaa Sylvi Kaijalalta kauppaliike Varjakasta 12.6.1964, ja samana vuonna päätettiin kehittää kuljetusoloja hankkimalla traktori ja peräkärry.
  • Huhtikuussa 1967 päätettiin sulkea Varjakan myymälä. Samana vuonna lokakuun 17. pnä päätettiin ostaa myymäläauto Osuusliike Hankkijalta. Ja edelleen vuonna 1967 joulukuun 1. pnä päätettiin sulkea Lapin myymälä.
  • Huhtikuussa 10. pnä 1968 päätettiin vaihtaa traktori kuorma-autoon.
  • Keskusteltiin 14.9.1971 fuusioitumisesta Limingan Osuuskauppaan. Asiasta käytiin pitkiä keskusteluja, joiden jälkeen äänestettiin, jätetäänkö asia pöydälle vai viedäänkö se osuuskuntakokoukselle. Äänestys tapahtui lippuäänestyksellä. Äänet menivät tasan. Puheenjohtajan ääni ratkaisi pöydälle jättämisen eduksi. Fuusioitumista Limingan Osuuskauppaan on käsitelty hallituksen kokouksessa keväällä 1973 ja osuuskuntakokouksessa syksyllä 1973. Osuuskunnan kevätkokouksessa oli jälleen esillä sulautuminen Liminkaan. Käydyssä äänestyksessä hallituksen esitys sulautumisneuvotteluista hävisi, joten Lumijoen Osuuskauppa jatkaa itsenäisenä.
  • Vuonna 1975 ostettiin kiinteistö kauppias Eino Sarvelalta henkilökunnan asunnoiksi.
  • Osuuskaupalla toimi myös baari osuuspankin kiinteistössä.
  • Vuonna 1981 toukokuun 28, pnä johtaja Mulin esitti hallitukselle huolestuneisuutensa Lumijoen Osuuskaupan heikkenevästä tilasta.
  • Ylipään myymälä päätettiin sulkea 1.5.1982.
  • 27.7.1983 keskusteltiin SOK:n järjestön alueosuuskauppasuunnitelmista. Sulautuminen Osuuskauppa Arinaan oli ensimmäisessä käsittelyssä ylimääräisessä osuuskuntakokouksessa tammikuun 11. pnä 1984. Samana vuonna kevätkokouksessa päätettiin lopullisesta sulautumisesta Arinaan vuoden 1985 alusta.

Henkilökuntaa osuuskaupalla on ollut yli 20 parhaina toiminnan aikoina. Liikkeenhoitajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: Ida Komu v. 1917, Aappo Kangas 1917–1919, Juho Luukinen 1920–1921, Kalle Pelkonen 1921–1924, Heino Pöykkö 1925, Nikolai Luoma-aho 1925–1927, Emil Ahonen 1927–1956, Oiva Vierula 1956–1958, Ilmari Pusa 1958–1962, Alpo Aarnio 1962–1965, Matti Kuusela 1965–1971, Heimo Hautamäki 1971–1974, Valio Miettinen 1974–1979 ja Reino Roppola 1979–1984.

Hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Aappo Pehkonen 1917, 1920–1922, 1939–1946, Juho Kaakinen 1918–1919, 1923–1938, Heikki Tornio 1947–1952, Viljo Männikkö 1953–1957, Veikko Ylilauri 1958–1959, 1962–1966, YrjöLämsä 1958–1959, Erkki Laurila 1967–1970, Pentti Pönni 1971–1973, Ilmari Hemmilä 1974–1976 ja Lauri Räinä 1976–1984.