Maaseutu sähköistyy hiljalleen. Monet rajakylätkin ovat jo saaneet ja edelleen saavat sähkövalon ja voiman. Niinpä osa Muhoksen Kylmälänkylää sai viime perjantaina tk. 2 pnä sähkövalot.

Käväistessämme voimavaunumatkallamme Kylmälänkylässäkin, elettiin siellä sähkövalojen odotuksen hurmiossa. Kylään oli jo ostettu joitakin sähköradioita ja radiokauppiaat, jotka olivat huomanneet tilanteen otollisuuden, heille toimittivat kuumeisesti lisää radioita myytäväksi. Mutta kun sähköjen laitto vaatii suuria taloudellisia uhrauksia ja kun Kylmälänkylän väestö on suurimmalta osaltaan vähävaraista pienviljelijäväestöä, niin tuskinpa sentään tällä ajankohdalla radiokauppiaat kovinkaan paljon saavat kauppoja syntymään. Sepä siitä.

Maanviljelijät Iikka Galla ja Kalle Launonen kertoivat meille lyhyesti tähänastisesta sähkötouhusta seuraavasti:

– Muhoksen kunnanvaltuustossa on jo ollut monta vuotta puhetta sähkövalojen laitosta Kylmälänkylään. Aikoinaan neuvoteltiin asiasta Oulun Seudun Sähkö Oy:n kanssa, mutta nämä neuvottelut eivät johtaneet myönteiseen tulokseen. Oulun Seudun Sähkö Oy:n johto piti kylää liian pitkänä, joten sen sähköistäminen olisi tullut suhteettoman kalliiksi. Vasta sitten, kun kunta liittyi osakkaaksi Utajärven Valoon, jonka nimi silloin muutettiin Pällin Valo Oy:ksi ja johon kuuluvat myös Utajärven kunta ja Oulujoki Oy, päästiin asiassa eteenpäin ja toimimaan. Niinpä sitten viime syksynä, siinä loka-marraskuun vaihteessa alettiin kerätä liittymissitoumuksia ja rakennustarpeita. Talvella alettiin sitten pylväiden hankinta, keväällä ne leviteltiin paikoilleen ja pystytettiin. Nykyisin on pylväiden pystytys sekä matala- ja korkeajännitelinjan veto menossa Alakylän n.s. Mökkikylässä. Tänä syksynä, ainakin jouluun mennessä tulee koko kylä sähköistetyksi. Nyt saatiin sähköt vain Ylikylään, Saarelan ja Pekkalan muuntajapiiriin. Näiden lisäksi on kylässä vielä neljä muuntopiiriä: Kenkäkosken, Petäikön, Huikolan ja Tupun muuntajapiirit. Sähköistämisen sisätyöt ovat nyt menossa Kenkäkosken muuntajapiirissä.

Kylmälänkyläläiset ovat liittyneet ainakin 90 %:sti, ehkä yli siitäkin Pällin Valo Oy:n. Sähkö tulee maksamaan 8 000 mk tariffiyksikköä kohti niille, jotka ovat alun perin sähköverkostoon liittyneet ja 9 000 mk niille, jotka siihen myöhemmin liittyvät.

Kylmälänkylä 29 kilometrin pituinen Muhosjoen varsikylä

Alakylän puhelinkeskuksen hoitaja ja lehtemme asiamies, neiti Eeva Valkonen kertoili meille kahvipöydässä kuulumisia näin: Kylmälänkylässä on neljä kansakoulua, joista vanhin on Tapanilan koulu. Sen nimestä on nykyisin riitaa, sillä toiset tahtoisivat koulun nimen muutettavaksi Kylmälänkylän kouluksi. Vielä ylempänä kuin Tapanilan koulu, on Saarelan koulu, jolla on myös ollut jo pitemmän aikaa oma talo. – Kolmatta vuotta taaksepäin sai oman talon myös kylän nuorin, Petäikön kansakoulu, jossa opettajain asunnot ovat eri rakennuksessa.

– Tässä meidän Alakylässä on n.s. Huikolan koulu toiminut vuokrahuoneustossa Huikolan talossa, josta sen nimikin johtuu. Tänä syksynä sai tämäkin koulu oman, komean, kaksikerroksisen, tiilistä rakennetun talon, jonka kunta otti vastaan viime elokuun 17. pnä. Koulua ei ole vielä vihitty, eikä sitä vihittänekään, ennen kuin sinne saadaan sähkövalot. Kaikki kansakoulut ovat kaksiopettajaisia. – Toista vuotta taaksepäin perustettiin kyläämme maamiesseura, jonka toiminta on erittäin vilkasta. Niinpä viime talvena pidettiin maamiesseuran toimesta tässä meillä 6-viikkoiset kutomakurssit. Pirtissä ja keittiössä oli kaikkiaan 11:sta kangaspuut. Ahdasta siis oli, mutta kukaan ei halunnut lähteä etempänä oleviin huoneisiin kutomaan, kun olisi joutunut erilleen toisten seurasta. Nykyisinkin pidetään maamiesseuran toimesta ns. pirtti-iltoja vuorotellen eri taloissa, kerran viikossa. Pirtti-illoissa tehdään käsitöitä ja on muuna ohjelmana laulua, puheita, lausuntaa, keskustelua jne.

– Huikolan ja Petäikön kansakouluissa on sekä mies- että naisopettaja ja on molempien koulujen oppilasmääräkin miltei sama: Huikolassa 33 ja Petäikössä 32. Molemmissa kouluissa kokoontuu myös kerho kaksi kertaa viikossa, tiistaina ja perjantaina. Tiistaisin on joka toinen viikko ohjelmana käsityöt ja liikunta, joka toinen tiistai laulu ja näytelmät. Perjantaisin on ohjelmana ruotsinkieli ja liikunta (lentopallo).

– Ylikylässä on nuorisoseura, jolla on oma komea talo ja lienee sen toimintakin varsin vilkasta.

– Vuodentulo on keskinkertaista parempi, paitsi rukiista, joka täytyi särkeä. Perunoista saatiin oikein hyvä sato. Marjasato oli huono, paitsi puolukoita, joita on enemmän kuin viime syksynä.

Valkolassa oli nytkin käytännössä kolmet kangaspuut. Pirtissä oli suuret, pappilasta lainassa olevat kangaspuut, joissa muutkin kyläläiset, paitsi talonväki, kutovat ruokaliina- ja lakanakangasta. Keittiössä oli kahdet pienemmät kangaspuut, joissa toisessa oli parhaillaan ”päällä” ”täkänä”, toisessa pellavainen pyyheliinakangas. – Huomiotamme herätti myös Valkolan pirtin suuri luonnonkivistä muurattu uuni.

Terveisemme Gallaan, Valkolaan ja Launoselle.