Pistäydyimme taasen pitkästä aikaa Heinijärvelläkin, jonne onkin nyt hyvä autoyhteys kahden linja-auton voimalla. Toinen linjureista välittää liikennettä linjalla Oulu–Paavola toisen jatkaessa matkaa Vihannin Alpuaan asti. Tämä linja-autoliikenne jatkuu koko talvenkin, sillä Limingan–Paavolan välinen, ns. Heinijärven maantie on otettu viime keväästä asti valtion tieksi ja valtio huolehtii kyseellisen maantien talviaurauksestakin. Kun heinijärviset vielä saavat kunnon maantien Hirvinevan pysäkiltä omaan maantiehensä, niin ovat he liikenneyhteyksiensä tiimalta muiden paikkakuntien tasalla.

Heinijärvellä majoituimme vanhan ystävämme Kalle Järvelinin uuteen Kivipellon taloon. Siellä sattui olemaan kaksikin ikäpuoli-ihmistä, talon emännän täti, 71-vuotias Liisa Lundberg, syntyisin Piippolan Leskelästä ja 77-vuotias Aappo Pietilä, joka on taasen talon isännän sukulainen. Haastattelimme heitä molempia römppäviikon vietosta ym. vanhoista asioista, joista olemme tehneet eri jutun.

Kivipellon isännän, Järvelinin Kallen kanssa keskustelimme päivän asioista, kuten vuoden tulosta, josta Kalle kertoi, että heinävuosi tuli Heinijärvelle yleisesti katsoen heikonlainen, sillä vanhat kedot ja luonnonniityt kasvoivat huonosti. Kellä uutisketoja oli, sai sentään kohtalaisen heinäsadon, sillä ne kasvoivat hyvästi, varsinkin apila menestyi paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

– Mitä viljasatoon tulee, niin halla turmeli sitä sikäli, että siemenkelpoista vehnää ei tullut tänne kellekään. Viljami Mehtälälle, Vittikon isännälle ei tullut mitään siemenkelpoista viljaa ja hänen viljansa ovat vielä puimattakin, sillä hän ei ole vielä saanut puimakonetta. Vittikon talo on Hirvinevan laiteella aivan Paavolan rajalla, jossa maat ovat hyvin hallanarkoja. Kunhan Hirvineva saadaan viljellyksi, niin Vittikonkin maiden hallanarkuus vähenee.

– Heinijärven alkuperäinen nimi on Hyrynkylä ja vanhimpien talojen nimet ovat vieläkin vanhemmissa kartoissa merkityt Hyryksikin, kuten Hyry-Kylmänen, Hyry-Heikkinen ja Hyry-Koukkari. Muistona näiltä ajoilta on myöskin Hyrynkangas. Hyry-nimi johtuu siitä, että Heinijärven ensimmäiset asukkaat tulivat Paavolan Ylipään Hyrylästä, josta läksi kolme metsästykseen ja kalastukseen innostunutta veljestä Heinijärvelle Nuoluan järven rantamille. Sinne he rakensivat Makialan kankaalle Makiala-nimisen talon. Veljekset kalastelivat Nuoluasta ja metsästelivät seudun riistarikkaissa metsissä. Mutta tottapa Ahdin ja Mielikin antimet alkoivat loppua tai ainakin vähentyä, koskapa veljekset hylkäsivät Nuoluan seudut ja siirtyivät Heinijärven rantamille, johon rakensivat kolme taloa: Heikkisen, Koukkarin ja Kylmäsen. Koukkarin rakensi veljeksistä Tuomas, joka oli kova maanviljelijä. Hän rakensi talonsa ympärillä olevaan kivikkokankaaseen peltoa, raivasi pois kivet rakentaen niistä talonsa ympärille pitkän ja varsin korkean kiviaidan, joka on vieläkin olemassa, joskaan ei tietenkään enää alkuperäisessä asussaan. Raivauksistaan sai Tuomas Koukkari silloiselta Ruotsi-Suomen hallitukselta palkinnonkin. Myöskin Kylmäsen rakentanut Hyry raivasi kovasti maataan ja rakensi maasta nostamistaan kivistä kiviaidan, joka on kuitenkin jo hävinnyt.

Makialan mökki ja sen ympärillä olevat kedot säilyivät meidän päiviimme asti. Siellä oli syvä kaivokin, joka kuitenkin täytettiin, kun Kylmäsen lehmä putosi kaivoon – kesäisin pidettiin nimittäin lehmä Makialan kedolla. – Viimeinen Makialan asukas oli Hemmin Heta, joka vielä noin 50 vuotta taaksepäin asui Makialassa, mutta muutti sitten veljensä luo Paavolaan, jossa kuoli. Hänen lapsiaan ovat nykyinen Heinijärven Tannerin talon emäntä Anna Tanner ja Martti Hemmi, joka hänkin on talostellut Heinijärvellä, Lautualla ja viimeksi Savonlahdella, josta muutamia vuosia taaksepäin muutti Ouluun Hietasaareen. Molemmat nämä ovat syntyneet ja viettäneet lapsuusaikansa Makialassa.

– Hyryn veljeksistä käy myös sellainen jälkimaine, että he olivat, varsinkin Antero-niminen, taitavia kaivojen, kellareiden ja saunan kiukaiden tekijöitä.

– Heinijärvi on järvirikasta seutua. Kaikkiaan siellä on tusina järviä, joista ovat kuivattuja Heinijärvi, Kiiskilänjärvi, iso ja pikku Lautuanjärvi, Kilonjärvi ja pikku Nuolua. Kuivaamatta ovat iso Nuolua, Haapajärvi, Kivijärvi, Hirvilampi, Paskalampi ja Rosinjärvi.

– Heinijärven kuivasivat aikanaan Heikkisen ja Kylmäsen isännät Heinijärveltä ja Limingan Houvilan isäntä, valtiopäivämies J. H. Foudila. Tässä Heinijärven kuivaustouhussa yritettiin kaivaa kanavaa Kantoselän poikki ja kaivettiinkin sitä jo melko pitkästi, syvää ja leveää kanavaa, joka on vieläkin näkyvissä. Koko leveän Kantoselän poikki ei kuitenkaan kanavaa saatu kaivetuksi, sillä siellä tuli kuohusavi vastaan, jossa ei ojia saatu pysymään. Tästä vastoinkäymisestä Kylmänen ja Heikkinen kyllästyivät koko kaivaushommaan niin, että kun Houvilan isäntä ehdotti, että laitetaan laudoista kanavan pohja, niin toiset sanoivat ”laita vaikka kullasta, me emme rupea enää millekään”. Kuitenkin he vielä rupesivat, Kantoselkä kierrettiin kaivamalla vetokanava nevoja myöten ja niin saatiin Heinijärvi kuivatuksi sekä sen rannoille hyviä luonnonniittyjä, jotka alkuaikoina omistivat järven kuivaajat.

– Kantoselän ja muukin kaivettu kanava oli niin syvää, että ainoastaan Mylly-Janne jaksoi nakata lapion piston kanavan pohjasta suoraan penkalle eli patterille.

– Yrittivätpä samaiset Heikkisen ja Kylmäsen isännät rakentaa tienkin Heinijärven ylitse. Ennen Oulun rautatien rakentamista oli nimittäin aikeessa rakentaa kunnon postitie Oulusta Kokkolaan, joka tie olisi kulkenut Heinijärven kautta. Heikkinen ja Kylmänen ottivat rakentaakseen tien Heinijärven ylitse 2 000 markan hinnasta ja olisivat kai rakentaneetkin, mutta juuri niihin aikoihin valmistunut Oulun rautatie teki tämän postitien tarpeettomaksi.

– Heinijärvellä on nykyään verotaloja kaikkiaan 17, kun vanhoja taloja on jaettu perillisten kesken kahdeksi ja useampaankin osaan. Asutustiloja on 21 ja autiotilojen, s.o. entisten mökkien paikkoja 12. Suurin talo sekä pinta-alansa että viljelyksiensä puolesta on Mononen. Heinijärven taloista kuljetettiin ennen maito Limingan meijeriin, mutta sota-aikana tämä kuletus lakkasi, eikä ole vielä uudelleen alkanut.

– Heinijärven metsät ovat aikanaan olleet hyvinkin riistarikkaita, mutta viime vuosina on metsänriista vähentynyt. Nyt näyttää kuitenkin olevan metsälintukanta kasvamassa. Hirviäkin täällä on ollut, mutta salakytät ovat ne vähiin hävittäneet.

– Kylän ainoa valistuslaitos, kansakoulu on nyt ollut toiminnassa 50 vuotta, mutta siitä rakennamme oman lukunsa.

Lähetämme terveisemme ja kiitoksemme osaksemme tulleesta vieraanvaraisuudesta Kivipellon väelle.