Limingassa tunnettuja vertaussutkauksia
- Käveleepi käjet ronkilla ku Ison-Limingan emännät.
- Kokuva ja näkyvä ku Limingan isosa pappilasa.
- Käypi ja kukkuupi ku Hauruskan sahti.
- Kaljaa ja peliä kun Limingan häisä.
- Tuli häpijä ja näläkä ku Hemmille kinkereillä.
- Vennyypi ku liminkalaisten piimä.
- Käypi ku Pyhtisen sahti iliman jästijä.
- Pyssyypi kohallasa ku norren syöjä, ei näläkä lähe eikä toinen tuu.
- Pelottaapi ja haluttaapi ku Rannaatin Iikkaa hyvä ruoka.
- Yhesä nipusa ku Härö-Maijan parkit.
- Siinä on suuteet ja pääteet ku Rampsun suovasa.
- Tehty omasta päästä ku Haara-Antin kontti.
- Tekkeepi kiusaa ku Puntan paimen: ei syö eikä ota evästä.
- Pitkisä mietteisä ku Juustilan vanaha kissa.
Sanomuksia eli wellerismejä
Wellerismit ovat muihin sananparsiin verrattuina nuorta kansanperinnettä: wellerismimuodin arvellaan saapuneen maahamme 1600-luvulta lähtien lännestä, ja tämä sutkaustyyppi on jatkuvasti Länsi-Suomessa suositumpi kuin Itä-Suomessa. Kautta maan tunnetut sanomukset saavat uutuudenviehätyksen, kun ne asetetaan oman pitäjän merkkihenkilöiden suuhun, mutta jotkut sanomuksista ovat toki alun perinkin oman pitäjän alueelta lähtöisin. Seuraavia sanomuksia on Limingassa mielellään toisteltu:
- Tuu meille, meillois luja maito ja lämmin voi, sano Jaako Hirvelä ku renkejä pestas.
- Nupula, sano Eetun Taava ku piikaa pestas.
- Posket ku palsamin kukat ja hoikka niinku silahka, kehu Mällis-Holtti ku emänniltä voita kerijäs.
- Norsimaha, sano tyrnäväläinen ku liminkalaisen näki.
- Lohta, sano liminkalainen ku nortta nieli.
- On mulla ruokaa ja rahhaa, sano Lännen-Heikki.
- Täälläkös se on pitkänokkasten kokkous, sano Piipari ku Rehulan kahavelaan tuli.
- Sievä ja nätti ku ruusitokka, sano Huru-Jussi ku uuven kätilön näki.
- Nyt se laiskansuoni katkes, sano renki ku riijuulle lähti.
- Paskan marijat, sano Pikku-Maijala ku akka kuoli.
- Oottako nähänyt muorija ja reen perälautaa, sano ukko ku akka kyyvistä putos.
- Kalakkilaiva, sano Rouvin Jaako ku näki valakosen hevosen.
- Rahalla saapi ja hevosella pääseepi, sano Kenniläinen markkinoilla.
- Käsistäni minä itteni elätän, sano Syrijä-Jussi ku parkkimettään lähti.
- Mitenkä se märkä pallaapi, sano Riiku ku märkijä heinijä lattoon pakkas.
- Terävä ku mavon kieli, sano Nuutilan Ales ku sai vikatteesa liipatuksi.
- Parrein on päivä aatella ku viikko turhaa työtä tehä, sano Kannijais-Aapo.
- Kyllä sitä heinääki tekis, ku vain ilimoja piisais, sano Riiku ku satteella heinjä läjäs.
- Kerijuu ja parkkimettä, ne ovat mua elättäny, sano Aleksen Riitu.
- Juomaköyhää Jumalaki auttaapi, syömäköyhää ei pirukaan, sano Knuutilan Janne.
- Rahhaa on että alimmaiset homehtuupi, sano Arvonolli.
- Kyllä minä takkaan ja Poutalaki takkaapi, sano Pyyvilä pankisa.
- Potut pottuina, sano Rosi ku pottuvelan potuilla makso.
- Hyvästi kävi, mela vilahti, sano Härmä ku vene kaatu.
- Möiskö atteekkari kirvesvarsija, kysy Impo-Antti atteekisa.
- Köyhä talo josa ei pattaa oo, sano Pöytä-Jussi ku pataässän pöytään pani.
- Kiitos elämän Herralle ku Toikan korijasi poijes, sano rouvasti ku Toikalle kiitosta teki.
- Rakkausko ois synti, hui hai, sano Hakolainen papille.
- Kelit on maita myöten, sano Inkala ku juhannussa hiihti.
- Haista pierun kuoret, sano Heikka ku itteesä suuttu.
- Valuva kansalle, sano Hirvelän Jaako ku hilikun tuijun osti.
- Nyt pitäs saaha saunakahavet, sano rosvo Perttunen ku nelijäkymmentä parija raippoja sai.
- Näkkyypi ilimoja piisaavan, sano Pisi ku annakan merkkejä katteli.
- Ompas heinää, sammakkuva rintapäähän, sano Suni ku Takaniitylle heinäntekkoon tuli.
- Ompas kasvanu Åsrömin apilaa, sano Poutala ku Takaniitylle meni.
- Puulla parempiin päiviin, sano Kuivalainen ku isännältä keppijä sai.
Sään ja merkkipäivien tietämystä
- Tapanina on päivä kukonaskelta pitempi, loppijaissa uuninlämmitystä.
- Urpo turijus turkki päällä, kaiken kesän paita päällä.
- Tulipas Elijaan pouvat.
- Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakuva.
- Mitä marijana malolla, sitä vappuna vavolla.
- Kuu kiurusta kessään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
- Ensimmäisestä kaarnatuulesta on yheksän viikkuva sulliin vessiin.
- Joka satteella niittääpi, se pouvalla kokuaapi.
- Ruvista seinään lyyvvään, suvivilijaa laattijalle.
”Kyllä Liminka omansa perriipi”
- Joka huonosti liippaapi, se vielä huonommasti niittääpi.
- Voilla ne velat maksetaan ja piimällä räntyt.
- Temmes temmaapi, Tyrnävä remmaapi ja Liminka norsija syyvä litkuttaapi.
- Temmekseltä tuun vai en muistanu Liminkaan voita tuuva.
- Ota ne Armaan saappaat ja ala kävellä.
- Sonni se kotuva naipi, hätähousu rannista.
- Korkijalla on leipä Korhosen orresa.
- Kyllä Liminka omansa perriipi.