Limingassa tunnettuja vertaussutkauksia

  • Käveleepi käjet ronkilla ku Ison-Limingan emännät.
  • Kokuva ja näkyvä ku Limingan isosa pappilasa.
  • Käypi ja kukkuupi ku Hauruskan sahti.
  • Kaljaa ja peliä kun Limingan häisä.
  • Tuli häpijä ja näläkä ku Hemmille kinkereillä.
  • Vennyypi ku liminkalaisten piimä.
  • Käypi ku Pyhtisen sahti iliman jästijä.
  • Pyssyypi kohallasa ku norren syöjä, ei näläkä lähe eikä toinen tuu.
  • Pelottaapi ja haluttaapi ku Rannaatin Iikkaa hyvä ruoka.
  • Yhesä nipusa ku Härö-Maijan parkit.
  • Siinä on suuteet ja pääteet ku Rampsun suovasa.
  • Tehty omasta päästä ku Haara-Antin kontti.
  • Tekkeepi kiusaa ku Puntan paimen: ei syö eikä ota evästä.
  • Pitkisä mietteisä ku Juustilan vanaha kissa.

Sanomuksia eli wellerismejä

Wellerismit ovat muihin sananparsiin verrattuina nuorta kansanperinnettä: wellerismimuodin arvellaan saapuneen maahamme 1600-luvulta lähtien lännestä, ja tämä sutkaustyyppi on jatkuvasti Länsi-Suomessa suositumpi kuin Itä-Suomessa. Kautta maan tunnetut sanomukset saavat uutuudenviehätyksen, kun ne asetetaan oman pitäjän merkkihenkilöiden suuhun, mutta jotkut sanomuksista ovat toki alun perinkin oman pitäjän alueelta lähtöisin. Seuraavia sanomuksia on Limingassa mielellään toisteltu:

  • Tuu meille, meillois luja maito ja lämmin voi, sano Jaako Hirvelä ku renkejä pestas.
  • Nupula, sano Eetun Taava ku piikaa pestas.
  • Posket ku palsamin kukat ja hoikka niinku silahka, kehu Mällis-Holtti ku emänniltä voita kerijäs.
  • Norsimaha, sano tyrnäväläinen ku liminkalaisen näki.
  • Lohta, sano liminkalainen ku nortta nieli.
  • On mulla ruokaa ja rahhaa, sano Lännen-Heikki.
  • Täälläkös se on pitkänokkasten kokkous, sano Piipari ku Rehulan kahavelaan tuli.
  • Sievä ja nätti ku ruusitokka, sano Huru-Jussi ku uuven kätilön näki.
  • Nyt se laiskansuoni katkes, sano renki ku riijuulle lähti.
  • Paskan marijat, sano Pikku-Maijala ku akka kuoli.
  • Oottako nähänyt muorija ja reen perälautaa, sano ukko ku akka kyyvistä putos.
  • Kalakkilaiva, sano Rouvin Jaako ku näki valakosen hevosen.
  • Rahalla saapi ja hevosella pääseepi, sano Kenniläinen markkinoilla.
  • Käsistäni minä itteni elätän, sano Syrijä-Jussi ku parkkimettään lähti.
  • Mitenkä se märkä pallaapi, sano Riiku ku märkijä heinijä lattoon pakkas.
  • Terävä ku mavon kieli, sano Nuutilan Ales ku sai vikatteesa liipatuksi.
  • Parrein on päivä aatella ku viikko turhaa työtä tehä, sano Kannijais-Aapo.
  • Kyllä sitä heinääki tekis, ku vain ilimoja piisais, sano Riiku ku satteella heinjä läjäs.
  • Kerijuu ja parkkimettä, ne ovat mua elättäny, sano Aleksen Riitu.
  • Juomaköyhää Jumalaki auttaapi, syömäköyhää ei pirukaan, sano Knuutilan Janne.
  • Rahhaa on että alimmaiset homehtuupi, sano Arvonolli.
  • Kyllä minä takkaan ja Poutalaki takkaapi, sano Pyyvilä pankisa.
  • Potut pottuina, sano Rosi ku pottuvelan potuilla makso.
  • Hyvästi kävi, mela vilahti, sano Härmä ku vene kaatu.
  • Möiskö atteekkari kirvesvarsija, kysy Impo-Antti atteekisa.
  • Köyhä talo josa ei pattaa oo, sano Pöytä-Jussi ku pataässän pöytään pani.
  • Kiitos elämän Herralle ku Toikan korijasi poijes, sano rouvasti ku Toikalle kiitosta teki.
  • Rakkausko ois synti, hui hai, sano Hakolainen papille.
  • Kelit on maita myöten, sano Inkala ku juhannussa hiihti.
  • Haista pierun kuoret, sano Heikka ku itteesä suuttu.
  • Valuva kansalle, sano Hirvelän Jaako ku hilikun tuijun osti.
  • Nyt pitäs saaha saunakahavet, sano rosvo Perttunen ku nelijäkymmentä parija raippoja sai.
  • Näkkyypi ilimoja piisaavan, sano Pisi ku annakan merkkejä katteli.
  • Ompas heinää, sammakkuva rintapäähän, sano Suni ku Takaniitylle heinäntekkoon tuli.
  • Ompas kasvanu Åsrömin apilaa, sano Poutala ku Takaniitylle meni.
  • Puulla parempiin päiviin, sano Kuivalainen ku isännältä keppijä sai.

Sään ja merkkipäivien tietämystä

  • Tapanina on päivä kukonaskelta pitempi, loppijaissa uuninlämmitystä.
  • Urpo turijus turkki päällä, kaiken kesän paita päällä.
  • Tulipas Elijaan pouvat.
  • Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakuva.
  • Mitä marijana malolla, sitä vappuna vavolla.
  • Kuu kiurusta kessään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
  • Ensimmäisestä kaarnatuulesta on yheksän viikkuva sulliin vessiin.
  • Joka satteella niittääpi, se pouvalla kokuaapi.
  • Ruvista seinään lyyvvään, suvivilijaa laattijalle.

”Kyllä Liminka omansa perriipi”

  • Joka huonosti liippaapi, se vielä huonommasti niittääpi.
  • Voilla ne velat maksetaan ja piimällä räntyt.
  • Temmes temmaapi, Tyrnävä remmaapi ja Liminka norsija syyvä litkuttaapi.
  • Temmekseltä tuun vai en muistanu Liminkaan voita tuuva.
  • Ota ne Armaan saappaat ja ala kävellä.
  • Sonni se kotuva naipi, hätähousu rannista.
  • Korkijalla on leipä Korhosen orresa.
  • Kyllä Liminka omansa perriipi.