Limingassa tunnettuja vertaussutkauksia

• Käveleepi käjet ronkilla ku Ison-Limingan emännät.
• Kokuva ja näkyvä ku Limingan isosa pappilasa.
• Käypi ja kukkuupi ku Hauruskan sahti.
• Kaljaa ja peliä kun Limingan häisä.
• Tuli häpijä ja näläkä ku Hemmille kinkereillä.
• Vennyypi ku liminkalaisten piimä.
• Käypi ku Pyhtisen sahti iliman jästijä.
• Pyssyypi kohallasa ku norren syöjä, ei näläkä lähe eikä toinen tuu.
• Pelottaapi ja haluttaapi ku Rannaatin Iikkaa hyvä ruoka.
• Yhesä nipusa ku Härö-Maijan parkit.
• Siinä on suuteet ja pääteet ku Rampsun suovasa.
• Tehty omasta päästä ku Haara-Antin kontti.
• Tekkeepi kiusaa ku Puntan paimen: ei syö eikä ota evästä.
• Pitkisä mietteisä ku Juustilan vanaha kissa.

Sanomuksia eli wellerismejä

Wellerismit ovat muihin sananparsiin verrattuina nuorta kansanperinnettä: wellerismimuodin arvellaan saapuneen maahamme 1600-luvulta lähtien lännestä, ja tämä sutkaustyyppi on jatkuvasti Länsi-Suomessa suositumpi kuin Itä-Suomessa. Kautta maan tunnetut sanomukset saavat uutuudenviehätyksen, kun ne asetetaan oman pitäjän merkkihenkilöiden suuhun, mutta jotkut sanomuksista ovat toki alun perinkin oman pitäjän alueelta lähtöisin. Seuraavia sanomuksia on Limingassa mielellään toisteltu:

• Tuu meille, meillois luja maito ja lämmin voi, sano Jaako Hirvelä ku renkejä pestas.
• Nupula, sano Eetun Taava ku piikaa pestas.
• Posket ku palsamin kukat ja hoikka niinku silahka, kehu Mällis-Holtti ku emänniltä voita kerijäs.
• Norsimaha, sano tyrnäväläinen ku liminkalaisen näki.
• Lohta, sano liminkalainen ku nortta nieli.
• On mulla ruokaa ja rahhaa, sano Lännen-Heikki.
• Täälläkös se on pitkänokkasten kokkous, sano Piipari ku Rehulan kahavelaan tuli.
• Sievä ja nätti ku ruusitokka, sano Huru-Jussi ku uuven kätilön näki.
• Nyt se laiskansuoni katkes, sano renki ku riijuulle lähti.
• Paskan marijat, sano Pikku-Maijala ku akka kuoli.
• Oottako nähänyt muorija ja reen perälautaa, sano ukko ku akka kyyvistä putos.
• Kalakkilaiva, sano Rouvin Jaako ku näki valakosen hevosen.
• Rahalla saapi ja hevosella pääseepi, sano Kenniläinen markkinoilla.
• Käsistäni minä itteni elätän, sano Syrijä-Jussi ku parkkimettään lähti.
• Mitenkä se märkä pallaapi, sano Riiku ku märkijä heinijä lattoon pakkas.
• Terävä ku mavon kieli, sano Nuutilan Ales ku sai vikatteesa liipatuksi.
• Parrein on päivä aatella ku viikko turhaa työtä tehä, sano Kannijais-Aapo.
• Kyllä sitä heinääki tekis, ku vain ilimoja piisais, sano Riiku ku satteella heinjä läjäs.
• Kerijuu ja parkkimettä, ne ovat mua elättäny, sano Aleksen Riitu.
• Juomaköyhää Jumalaki auttaapi, syömäköyhää ei pirukaan, sano Knuutilan Janne.
• Rahhaa on että alimmaiset homehtuupi, sano Arvonolli.
• Kyllä minä takkaan ja Poutalaki takkaapi, sano Pyyvilä pankisa.
• Potut pottuina, sano Rosi ku pottuvelan potuilla makso.
• Hyvästi kävi, mela vilahti, sano Härmä ku vene kaatu.
• Möiskö atteekkari kirvesvarsija, kysy Impo-Antti atteekisa.
• Köyhä talo josa ei pattaa oo, sano Pöytä-Jussi ku pataässän pöytään pani.
• Kiitos elämän Herralle ku Toikan korijasi poijes, sano rouvasti ku Toikalle kiitosta teki.
• Rakkausko ois synti, hui hai, sano Hakolainen papille.
• Kelit on maita myöten, sano Inkala ku juhannussa hiihti.
• Haista pierun kuoret, sano Heikka ku itteesä suuttu.
• Valuva kansalle, sano Hirvelän Jaako ku hilikun tuijun osti.
• Nyt pitäs saaha saunakahavet, sano rosvo Perttunen ku nelijäkymmentä parija raippoja sai.
• Näkkyypi ilimoja piisaavan, sano Pisi ku annakan merkkejä katteli.
• Ompas heinää, sammakkuva rintapäähän, sano Suni ku Takaniitylle heinäntekkoon tuli.
• Ompas kasvanu Åsrömin apilaa, sano Poutala ku Takaniitylle meni.
• Puulla parempiin päiviin, sano Kuivalainen ku isännältä keppijä sai.

Sään ja merkkipäivien tietämystä

• Tapanina on päivä kukonaskelta pitempi, loppijaissa uuninlämmitystä.
• Urpo turijus turkki päällä, kaiken kesän paita päällä.
• Tulipas Elijaan pouvat.
• Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakuva.
• Mitä marijana malolla, sitä vappuna vavolla.
• Kuu kiurusta kessään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
• Ensimmäisestä kaarnatuulesta on yheksän viikkuva sulliin vessiin.
• Joka satteella niittääpi, se pouvalla kokuaapi.
• Ruvista seinään lyyvvään, suvivilijaa laattijalle.

”Kyllä Liminka omansa perriipi”

• Joka huonosti liippaapi, se vielä huonommasti niittääpi.
• Voilla ne velat maksetaan ja piimällä räntyt.
• Temmes temmaapi, Tyrnävä remmaapi ja Liminka norsija syyvä litkuttaapi.
• Temmekseltä tuun vai en muistanu Liminkaan voita tuuva.
• Ota ne Armaan saappaat ja ala kävellä.
• Sonni se kotuva naipi, hätähousu rannista.
• Korkijalla on leipä Korhosen orresa.
• Kyllä Liminka omansa perriipi.