Limingassa alettiin viritellä nuorisoseuran tapaista toimintaa jo kymmenisen vuotta ennen seuran varsinaista perustamista. Vuonna 1882 silloisen kestikievarin poika Juho Jukola oli huolissaan pitäjän nuorison ajanviettotavoista. Hän keskusteli asiasta nuoren kansakoulun opettajattaren Katri Tuorin kanssa ja toivoi, että opettajatar ottaisi ohjatakseen nuoria yhteisiin ja hyviin harrastuksiin. Tuori, joka oli nuorison sivistys- ja kasvatustoiminnan ”palava sielu” ja toiminnan innostaja, saikin kerättyä ympärilleen joukon nuoria ja ryhtyi talven aikana harjoittamaan sekakuoroa.

Vuoden 1883 keväällä saatiin nuorten keskuudessa aikaiseksi kerran viikossa kokoontuva työ- eli iltaseura, joka työskenteli seudun lainakirjaston hyväksi. Samana vuonna joulun aikaan pidettiin opettajatar Tuorin toimesta iltamat yleisölle. Ohjelmassa oli muun muassa näytelmä ”Pilven Veikot”. Tuona vuonna alkoi ilmestyä myös käsinkirjoitettu seuralehti Taimi.

Vuonna 1885 pidettiin juhlat Kalevalan 50-vuotisen olemassaolon kunniaksi Puntan kedolla Alatemmeksellä. Paikalle oli saapunut koko Limingan nuoriso ja lisäksi paljon väkeä muun muassa Temmekseltä ja Tyrnävältä.

Nuorisoseuran perustamista Limingassa ajoi voimakkaasti luutnantti Johannes Kylmänen. Perustavaa kokousta suunniteltaessa vaikeutena oli kokouksen puheenjohtajan löytäminen. Luutnantti Kylmänen ei upseerina voinut ryhtyä tehtävään. Muutkaan kylän nuoret miehet eivät tohtineet ryhtyä puheenjohtajaksi, eikä naisten taas ollut soveliasta pyrkiä siihen. Ongelma ratkesi, kun puheenjohtajaksi pyydettiin opettaja Tolvanen Oulunsalosta.

Limingan Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin 15.11.1891, jolloin seura sai siis virallisesti alkunsa. Kokoukseen oli saapunut noin 50–60 liminkalaista, sekä nuoria että vanhoja. Muiden muassa opettajatar Katri Tuori piti rohkaisevan puheenvuoron. Kokouksessa kannatettiin yleisesti seuran perustamista ja toivottiin, että siten saataisiin nuoriso entistä kiinteämmin hyvien harrastusten pariin. Nuorisoseuran perustamissyyksi merkittiinkin seuraavaa:

”Nuoret elävät täällä niin eri seuroissa; pojat pelaavat korttia ja juovat, tytöt istua nuhjustelevat nurkissa. Nuoret miehet menevät ihan pilalle, eivätkä häpiä ketään. Ehkä he edes tyttöjä häpeisivät, jos sopivaa yhteistä seurustelua aikaansaatais.”

Nuorisoseuran perustamista ajaneet katsoivat, että jokaisessa liminkalaisessa piti kasvaa ”hyvä ihminen ja kunnon kansalainen” hänen omasta halustaan. Kunnon liminkalaisuus oli perusedellytys kunnon suomalaisuudelle.

Syksyllä 1895 ostettiin nuorisoseuralle kunnan huutokauppaama Jukolan talo 1 700 markalla. Vuotta myöhemmin Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura vahvisti Limingan Nuorisoseuran säännöt.

Limingan Nuorisoseuran vuosisadan alun toiminnasta ei ole juurikaan tietoa, sillä seuran pöytäkirjoja ei ole tuolta ajalta säilynyt. Vuosi 1902 oli kuitenkin ehkäpä komein koko nuorisoseuran historiassa. Tuolloin Limingassa järjestettiin Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurojen ensimmäiset yhteiset juhlat, suuret soitto- ja laulujuhlat, joihin kokoontui kaikkiaan noin 2 000 henkeä eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata. Oulusta oli järjestetty juhlajuna, joka toi väkeä paikalle. Soitto- ja laulujuhlissa oli ohjelmassa muun muassa kuorolaulukilpailua sekä torvisoittokuntien kilpailu. Samana vuonna vieraili Limingassa pidetyssä kokouksessa nuorisoseuraliikkeen perustaja Santeri Alkio.

Nuorisoseuraan perustettiin raittiusosasto vuonna 1903. Ala-Temmeksen nuorisoseura otettiin vuonna 1904 Limingan nuorisoseuran piiriosastoksi, ja vuotta myöhemmin perustettiin Heinijärvelle oma piiriosasto. Vuonna 1905 sai alkunsa järjestäytynyt urheilutoiminta, kun Limingan nuorisoseuran alaosastoksi perustettiin pitäjän ensimmäinen urheiluseura Ponnistus. Kymmenen vuotta myöhemmin perustivat Limingan ja lähiseutujen urheilijat urheiluseuran, joka sai nimekseen Limingan Niittomiehet.

Limingan Nuorisoseuran toimintamuotoja ovat olleet aina erilaiset kokoukset, ohjelmalliset iltamat, puhe- ja esitelmätilaisuudet, monenlaatuinen musiikin, soiton ja laulun harrastus, näytelmätoiminta, raittiusvalistus ja urheilutoiminta.

Kansalaissodan jälkeen 1920-luvulla oli Limingan Nuorisoseuran toiminta jälleen vireää. Seuraavalla vuosikymmenellä tuli hiljaisempi kausi, kun suojeluskunnan toiminta voimistui. Suojeluskunta piti tapanaan järjestää iltamia, eikä nuorisoseuran toimintaan riittänyt innostusta entiseen malliin. Talvi- ja jatkosodan aikaan seuran toiminta luonnollisesti hiljeni. Vuonna 1895 hankittu nuorisoseurantalo toimi sota-aikana armeijan koulutuskeskuksen majoitustilana.

Sodan jälkeen nuorisoseurantalo oli varsin huonossa kunnossa. Eräänä tanssi-iltana narikan yläpuolella oleva katto romahti, ja nuorisoseuralaiset päättivät ryhtyä remontoimaan pikaisesti taloa. Remontti valmistui sopivasti Limingan Nuorisoseuran 60-vuotisjuhliin. 1960-luvun alkupuoliskolla taloa kunnostettiin jälleen ja samalla tehtiin laajennusosa eli nykyinen iso sali.

Puoli vuosisataa ensimmäisten Limingassa pidettyjen maakunnallisten juhlien, vuoden 1902 soitto- ja laulujuhlien, jälkeen Limingassa pidettiin toiset suuret maakunnalliset juhlat vuonna 1953. Väkeä saapui paikalle runsaasti, ja juhlat onnistuivat mainiosti. Kolmannet maakuntajuhlat Limingassa olivat vuonna 1965.

1980-luvun puolivälissä uudistettiin nuorisoseurantalon vanhaa salia ja siitä tehtiin ns. diskopuoli. Aika ajoin seuraa vaivanneet taloushuolet nostivat taas päätään, ja johtokunta joutui miettimään keinoja, joilla lainojen korot ja lyhennykset saataisiin maksettua. Puhuttiin maa-alueen ja jopa nuorisoseuran talon myymisestä, mutta tilanteesta selvittiin kuitenkin ilman tällaisia toimenpiteitä.

1980–1990-luvut olivat Limingan Nuorisoseuralle kansainvälisyyden aikaa. Yhteyksiä muiden maiden nuorisoon luotiin esimerkiksi Limingan Musiikkileirin yhteydessä. Vuonna 1984 Kalevan nuoret vierailivat Bulgariassa. Kaksi vuotta myöhemmin vanhempien tanhuajien ryhmä kävi matkalla Leningradissa, jossa tavattiin inkeriläisiä kansantanssin harrastajia Rappulan kylästä. 1990-luvulla Limingan Nuorisoseura sai vieraita Tšekkoslovakiasta.

Vuonna 2001 Limingan Nuorisoseura vietti 110-vuotisjuhliaan. Seuran tavoitteena 2000-luvulla on pystyä omalta osaltaan vahvistamaan tervettä suomalaista itsetuntoa, jota tarvitaan kehityksessä kunnon eurooppalaisiksi ja pysymisessä liminkalaisina ja suomalaisina.

Lähdeluettelo

  • Lakeuden Joutsen 21.11.2001
  • Rantalakeus 25.9.1991
  • Liminka 1477–1977