[Piirros: Tyrnävän kirkonkylän kartta][Kuva: Temmesjoki]

Tyrnävä on Oulun kaupungista 35 kilometrin päässä sijaitseva ympäristöarvoiltaan ainutlaatuinen noin 5 000 asukkaan kunta. Kunta sai alkunsa vuonna 1867, mutta ensimmäiset asukkaansa seutu oli saanut jo yli 300 vuotta aiemmin rannikolta ja Savosta. Alueen jokivarret ja niittylakeudet tekivät maanviljelystä ja karjanhoidosta asukkaiden keskeiset elinkeinot; Tyrnävän Osuusmeijeri oli aikanaan Oulun läänin suurin. Kirkonkylän keskustaan rakennettiin vuosisadan alussa mukulakivillä päällystetty Meijerikatu, jonka varrelle muodostui tiivis pienteollisuusalue ajan tyyliin. Kulttuurihistoriallisesti arvokas meijerialue on nähtävyys. Erityisen tunnettu on taidokkaasti uudistettu Myllykirjasto, jossa sijaitsee myös kunnan informaatiopiste. Nykyisin perunanviljely on syrjäyttänyt meijeritoiminnan, ja perunastaan pitäjä maailmalla tunnetaankin. Lakeus on laadukasta siemenperunaa tuottava High Grade -alue – yksi EU:n viidestä – ja Tyrnävä sen keulakuva. Siemenperunakeskus sijaitsee täällä, ja täällä järjestetään niin vuotuiset perunamarkkinat kuin kansainväliset East–West Potato -kongressitkin. Kauneinta Tyrnävää pääsee ihastelemaan heinäkuussa, kun laajat perunapellot kukkivat valkeana merenä.

Kirkonkylän kohteet

1. Tyrnävän kirkko

Kirkko vuodelta 1873 edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Lue lisää Kirkkokierroksesta.

2. Museo

[Kuva: Museo/lainajyvämakasiini]

Esinemuseona on 1860-luvulla rakennettu lainajyvämakasiini kirkon vieressä. Rakennus kunnostettiin kesällä 1999 Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistyksen talkootyönä. Museon esineistöstä mainittakoon ”urheiluosaston” suksikokoelma sekä mittava lehtileikekokoelma nk. Peilipojan elämästä. Tyrnävällä 1900-luvun alussa vaikuttanut, Peilipoikana tunnettu selvänäkijä Armas Pasanen selvitteli peiliinsä katsomalla mm. rikoksia, jopa murhia.

[Kuva: Hiihtäjä-patsas]

3. Hiihtäjä-patsas

Tyrnävällä järjestettiin vuonna 1879 Suomen ensimmäiset kirjatut kilpahiihtäjäiset. Kilpailujen satavuotismuistoksi pystytettiin tämä kuvanveistäjä Tauno Seppäsen tekemä Hiihtäjä-patsas.

[Kuva: Kirkonkylän ala-aste]

4. Kirkkomännikön koulu

Vuonna 1997 rakennettu kaarevakattoinen, puuverhoiltu uudisrakennus vuorottelee harjakattoisen, rapatun 1950-luvun rakennuksen kanssa. Muodon uudisrakennukselle antaa sen pyöreä pohjakaava, jonka tavoitteena on tuoda tiloihin valoisuutta.

5. Kunnantalo ja sen ympäristö

[Kuva: Kunnantalo]

Vuonna 1987 valmistunut Tyrnävän kunnantalo sijaitsee entisessä maalaistalon pihapiirissä, ja tämä on huomioitu rakennuksen suunnittelussa. Vanhan Hirvelän tilan rakennuksista jäljellä ovat kunnantalosta katsottuna oikealla sijaitseva entinen kunnantalo ja edessä oleva asuinrakennus. Se toimi 1800-luvun loppukymmeninä köyhäintalona. Vasemmalla on Tyrnävän paloasema.

Kunnantalon päärakennusaineeksi on valittu paikalliseen rakennusperinteeseen sopiva puu. Rakennuksen sisätiloissa on tavoiteltu kodikasta ja avaraa tunnelmaa. Kunnantalossa sekä ala-asteella ja Myllykirjastossa on esillä teoksia taiteilija Matti Jaukkurin Tyrnävän kunnalle lahjoittamasta taidekokoelmasta, johon kuuluu Jaukkurin teoksia vuosilta 1961–1994.

Kunnantalon ovat suunnitelleet arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki. Heidän käsialaansa ovat myös Kirkkomännikön koulu, päiväkoti Toukovakka (1991) sekä meijerialueen rakennusten uuden käytön suunnittelu. Niemelän ja Myllymäen taidonnäyte on myös meijerialueen Myllykirjaston (1994) muutostöiden suunnittelu.

6. Pappila

[Kuva: vanha pappila]

Kirkon edestä johtaa Papinkuja vanhan tien oikealla puolella sijaitsevaan pappilaan. Se rakennettiin v. 1932 edellissyksynä palaneen, vuodelta 1803 peräisin olleen pappilan raunioille. Tyyliltään rakennus on uusklassinen. Päärakennuksessa toimii nyt yksityinen vanhustentalo.

7. Meijerialue

[Kuva: meijerialue talvella]

Kulttuurihistoriallisesti arvokas meijerialue on tiivis teollisuusympäristö Tyrnävän ensimmäisen kadun, Meijerikadun, varrella. Alue on säilytetty perusilmeeltään alkuperäisessä 1900-luvun alun asussaan.

Myllyrakennuksen muuttaminen kirjastoksi tehtiin vanhaa rakennusta kunnioittaen, vanhoja työmenetelmiä käyttäen. Rakennuksen kokonaishahmo jätettiin entisen kaltaiseksi; sisänäkymissä haluttiin säilyttää huonetilojen avaruus, kauniiden ikkunoiden ja elävien rappauspintojen teho.

Kirjastossa säilytetään tyrnäväläisen kirjailijan Väinö Kirstinän kokoelmaa sekä Mustakallioiden kokoelmaa, jonka muodostaa Tyrnävän kirkkoherrana 1952–1961 olleen Lauri Mustakallion sekä hänen poikansa, dosentti Hannu Mustakallion kirjallinen tuotanto. Kirjaston tiloissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä.

Meijerikadun toisella puolella kirjastoa vastapäätä olevassa Juustolassa toimii nyt esikoulu, kriisiajan johtokeskus sekä asuntoja.

Alueen vanhin rakennus, luonnonkivestä 1906 rakennettu meijeri, Kivipirtti on osa kirjastoa. Asuinrakennukset on kunnostettu, ja ne ovat entisessä käytössään.

Pömilä on saanut nimensä siitä, että viljaansa myllyyn jauhattamaan tulleet isännät kokoontuivat tänne juomaan odotellessaan kahvia ja keskustelemaan, ”pömisemään”. Myöhemmin Pömilässä on toiminut kesäkahvila, ja se on ollut nuorison kokoontumistilana.

Joen toisella puolella olevat rakennukset ovat entinen Tyrnävän nahkatehdas ja suutarinverstas sekä asuinrakennus.

8. Vanha hautausmaa

[Kuva: Ensimmäisen kirkon muistomerkki]

Tällä pyhällä paikalla on sijainnut Tyrnävän ensimmäinen kirkko, joka mainitaan valmiina v. 1647, sekä toinen kirkko, joka rakennettiin vuonna 1664 ja joka paloi murhapolttajan sytyttämänä v. 1856. Kirkon vierellä ollut kellotapuli valmistui v. 1762, ja se purettiin v. 1872. Kirkkojensa suojaan nukkuneen seurakunnan muistoa siunaten pystytti Tyrnävän seurakunta kiven vuonna 1949. Tämä muistokivi jäi varojen puutteessa pystyttämättä. Paikalla on kirkkoherra Vesa Huovion suunnittelema muistomerkki vuodelta 1965. Siinä on kopio vanhan kirkon avaimesta.

9. Kotiseututalo

[Kuva: Kotiseututalo]

Kotiseututalo Tihisen pytinki on vanha Ängeslevän Ylipäästä kirkonkylään siirretty talonpoikaisarkkitehtuuria edustava rakennus, joka on kunnostettu kotiseututaloksi ja juhlienviettopaikaksi. Pytingin vanhin osa, savupirtti, on peräisin 1700-luvun alusta. Päärakennuksessa on nähtävissä talon alkuperäistä esineistöä. Sinne on koottu myös pieniä esinenäyttelyitä, ja yläkerrassa on pieni koulumuseo. Kotiseututalon pihapiirissä sijaitsee lisäksi luhtirakennus, savusauna, paja, vinttikaivo, aitat ja riihi sekä turpasmökki ja maatalouskonemuseo.