Temmes

Piskuinen, alle 700 asukkaan Temmeksen kunta liitettiin Tyrnävään vuoden 2001 alussa. Temmeksen voimavarana on ollut vireä väki, talkoohenki sekä vahva kulttuuri- ja kotiseutuinnostus. Temmeksellä on harrastettu teatteritoimintaa, museoalueesta pidetään huolta talkoilla ja Temmes-päivillä vaalitaan kulttuuria. Vuonna 1999 temmesläiset muistelivat kunnan suuren pojan, Temmeksen pappilassa sata vuotta aikaisemmin syntyneen akateemikko ja runoilija Martti Haavion alias P. Mustapään (1899–1973) elämäntyötä runoilijana ja kansanrunouden tutkijana. Aito temmesläisyys on henkistä laatua eikä katoa, vaikka kunnan nimi muuttuikin.

Temmeksen kohteet

[Piirros: Temmeksen kartta][Kuva: Temmeksen kirkko]

1. Temmeksen kirkko

Tukipilarikirkko on raken­nettu vuosina 1766–67. Sen suun­nit­te­li­jana ja raken­tajana toimi Antti Kallen­poika Louet. Kirkon vie­ressä seisoo Lakeuden seudun ainoa pai­koil­laan oleva vaivais­ukko vuodelta 1858. Tarkempi esittely on Kirkko­kierroksessa.

[Kuva: vanha meijeri]

2. Vanha meijeri

Tämä aikanaan Temmeksen suurimpiin kuulunut rakennus on valmis­tunut vuonna 1923. Meijeri­toiminnan loputtua vuonna 1949 se on toiminut mm. myllynä ja auto­kor­jaa­mona. Temmeksen kunnan­virastokin sijaitsi meijeri­rakennuksen ylä­kerrassa vuoteen 1968 saakka. Nykyisin meijeri on kunnos­tettu niin, että sen tiloja voidaan vuokrata; talossa on kokoustiloja, sauna ja keittiötilat.

3. Temmestalo

Temmestalo, entinen Temmeksen kunnantalo, on rakennettu vuonna 1968. Sen on suunnitellut rakennusmestari Veli Koskela.

4. Museoalue

[Kuva kotiseutumuseosta]

Museoalueen rakentaminen aloitettiin Temmeksellä vuonna 1967. Alueella on 13 rakennusta, ja vanhimmat sinne siirretyistä ja kunnostetuista rakennuksista ovat peräisin 1760-luvulta. Museoesineitä ja esineryhmiä on luetteloitu yli 1 200 kpl. Suurin osa niistä on sijoitettu esinemuseona toimivaan lainajyvämakasiiniin.

Temmeksen kotiseutumuseoalueen rakentaminen ja kunnostaminen on mittava pienen kunnan vapaaehtoisen talkootoiminnan aikaansaannos. Viimeisin osoitus talkoovoimasta on museon tuulimyllyn korjaus, joka tehtiin Temmeksen kotiseutuyhdistyksen talkootyönä.

Keskeinen osuus museoalueen synnyssä oli pitäjäneuvos Lauri Littowilla (1902–1980). Tämä kotiseutuyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja johti museoalueen rakentamista ja kehittämistä. Lauri Littow muistetaan myös Temmeksen sähköistämisen uranuurtajana.

Museon alueella on esitetty näytelmiä, ja esinekokoelmaan kuuluu myös teatteripukuja. Nämä ovat muistoja teatteri-innostuksesta, jonka isä oli näyttelijä, ohjaaja ja Temmeksen näyttämötoiminnan pitkäaikainen puuhamies Väinö Toppila (1896–1989). Hän ohjasi näytelmiä myös naapurikunnissa, ja hänen aikanaan, 1930–1960, Temmeksen näyttämötoiminta oli kuuluisaa koko maakunnassa.

5. Jokelan talo

Kievarinkujan päässä sijaitsee vuonna 1912 rakennettu Jokelan talo, jonka omistavat Veikko ja Helvi Honka. Itse päärakennus on säilytetty alkuperäisessä asussaan ja pihapiiriin on siirretty vanhoja rakennuksia, kuten aitta, jossa on vuosiluku 1795. Isossa pirtissä on esillä mm. kahdeksan soututoolia.

Isäntäväki on vuosien varrella kerännyt muitakin vanhoja esineitä. Erikoisimmasta päästä lienee mittava tyhjien pullojen kokoelma, joka käsittää yli 8 000 erilaista pulloa niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Taloon ja pullokokoelmaan voi tutustua sopimuksen mukaan, p. (08) 386 104.

Päivitetty 15.10.2009.