[Piirros: Rantsilan kartta]

Siikajoen keskijuoksulla 60 kilometriä Oulusta etelään sijaitseva Rantsilan kunta on perustettu vuonna 1867. Nimensä kunta lienee saanut kirkonkylän ensimmäisestä asukkaasta, Frans Erkinpojasta. Hän oli aikanaan, 1500-luvun puolimaissa, koko silloisen Siikasavon mahtavin talollinen ja maanviljelyksen edelläkävijä.

Rantsila tunnetaan maailmalla kolmesta asiasta. Yksi on J. L. Runebergin säe Vänrikki Stoolin tarinoissa: ”Rantsilassa riemu raikui…”. Suomen sodan (1808–09), josta Runebergin teoskin kertoo, viimeinen taistelu Suomen puolella käytiin Rantsilan Kerälänkylässä marraskuussa 1808. Toinen Rantsilaan liitettävä asia ovat patsaat, joita rantsilalaiset – ranttiset – ovat taiteilleet paikkakuntaansa koristamaan useita kymmeniä.

Kolmas tunnettu asia on Rantsilan maisemaa leimaava elementti, suo. Suot peittävät 70 prosenttia kunnan pinta-alasta tehden siitä lajissaan Suomen soisimman. Menneet sukupolvet ovat raivanneet ja viljelleet soita elämisen edellytyksiä luoden, ja vieläkin suot ovat Rantsilalle tärkeitä. Nyt ne raivataan energiaksi, turpeeksi, ja muutetaanpa niitä jälleen järviksikin, joita ne alun perin, ennen soistumistaan, olivat. Edelleenkin on turveteollisuus tärkeä elinkeino. Muita ranttisia työllistäviä tahoja ovat kunta sekä elintarviketeollisuutta edustava Kylmänen Food.

Kulttuuripolun kohteet

1. Rantsilan raitti

Kunnan keskustasta etelään vievä vanha kirkonkylän raitti on suojeltu, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas miljöökokonaisuus. Sen varrella on lukuisia eri-ikäisiä, kulttuurihistoriallisesti merkittäviä taajamarakennuksia, joista seuraavassa esitellään muutamia.

2. Rantsilan osuusmeijeri

[Kuva osuusmeijeristä]

Ajalleen tyypillinen 1920-luvulla valmistunut meijeri sijaitsee Rantsilan keskustassa. Satulakattoinen, betonirakenteinen, valkeaksi rapattu rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa.

3. Mällisen matkakoti

Raitin alkupäässä sijaitsee tämä levyillä päällystetty, puurakenteinen, tyyliltään funktionalistishenkinen liiketalo. Vuonna 1938 rakennetun talon alakerrassa on toiminut baari, ja yläkerta on ollut matkakotina.

4. Aleksanterin kansakoulu

[Kuva kansakoulusta]

Klassistista tyyliä edustava puinen, kaksikerroksinen koulurakennus on Rantsilan ensimmäinen kansakoulu. Se on rakennettu vuonna 1882. Nykyisin se on jaettu asuinhuoneistoiksi, mutta rakennuksen ulkonäkö on säilytetty ennallaan. Aleksanterin koulun pihalla on veteraanien asettama talvisotaan lähdön muistokivi.

5. Kotiseutumuseo

[Kuva kotiseutumuseosta]

Museo sijaitsee raitin varrella vanhassa viljamakasiinissa, joka on aiemmin ollut mm. suojeluskuntatalona ja seurakuntatalona. Museon erikoisuutena ovat Rantsilan vanhasta kirkosta peräisin olevat esineet ja puuveistokset, joiden arvellaan olevan ranskalaissyntyisen, Pohjois-Pohjanmaalla vaikuttaneen kuvantekijän Mikael Baltin (k. 1676 Oulussa) veistämiä. Museossa on esillä myös Suomen sotaan liittyvän Montgomeryn sotilassuvun vaakuna.

6. Rantsilan kirkko

Vuonna 1785 valmistuneesta, tunnetun kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen (1734–1821) maalauksin koristellusta kirkosta kerrotaan enemmän Kirkkokierroksessa. Mikael Toppelius oli keskiajalta juontuvan pohjalaisen kansanomaisen kirkkomaalaustaiteen huomattavimpia edustajia. Hän aloitti kirkkomaalarin uransa jo 14-vuotiaana ja ennätti koristella elämäntyönään yli kolmekymmentä kirkkoa.

7. Christfrid Gananderin muistomerkki

[Kuva muistomerkistä]

Christfrid Gananderin mukaan nimetyssä kirkkopuistossa on taiteilija Eelis Räsäsen tekemä Gananderia esittävä graniittiveistos. Teologi, filosofian maisteri Christfrid Ganander (1741–1790) tuli Rantsilan kappalaiseksi vuonna 1775 ja toimi virassa kuolemaansa sakka. Tämä suomen kielen ja suomalaisen kansanperinteen kerääjä ja tutkija teki pääosan elämäntyöstään Rantsilassa ollessaan. Noilta vuosilta on näkyvänä muistona pitäjän nykyinen kirkko, joka rakennettiin Gananderin aikana. Rantsilan kirjastossa on nähtävillä Gananderin teoksia, mm. päätyö, sanakirja Nytt Finsk Lexicon, jonka käsikirjoitus valmistui vuonna 1787.

8. Patsaat

[Kuva: Sandelsin ratsastajapatsas]

Patsaspitäjänä kautta Suomen tunnetussa Rantsilassa on kaikkiaan noin 30 patsasta ja muistomerkkiä. Suurin osa näistä edustaa kotiseutuneuvos Helmi Junttilan aloitteesta syntynyttä, tavallisten ihmisten tekemää kansantaidetta. Suuri osa patsaista on tehty kansalaisopiston piireissä Martti Väänäsen johdolla. Tunnetuimpia näistä ovat Paavolantien risteyksessä oleva, kunnan tunnuseläintä kuvaava Hirvi-patsas sekä kunnan keskustassa sijaitseva Sandelsin ratsastajapatsas, jossa hänet on kuvattu hevosensa Bijoun selässä.

Lukeva poika -patsas kuvaa J. V. Snellmania lapsena. Valtiomies ja filosofi Johan Vilhelm Snellman (180–1881) liittyy Rantsilan historiaan siten, että hän vietti Oulun-kouluvuosinaan kesälomansa täällä tätinsä Elisabet Magdaleena Montgomeryn, o.s. Snellmanin, luona Ollilan sotilastilalla. Kerrotaan, että tämä suomalaisuuden puolustaja oppi suomen kielen juuri täällä viettäminään kuutena kesänä.