[Piirros: Lumijoen kartta]

Pohjanlahden rannalla sijaitsevan pienen Lumijoen kunnan syntysanat lausuttiin vuonna 1867. Kunnan väkiluku on kasvanut tasaisesti: kohta ylittyy 1 700 asukkaan raja. Lumijoki tarjoaa asukkailleen turvallisen, maaseutumaisen elinympäristön Oulun kaupunkiseudun kupeessa. Entisenä merenpohjana maaperä on hedelmällistä ja soveltuu näin hyvin maanviljelyyn. Päätuotantosuunnat kunnassa ovat viljan- ja perunanviljely sekä karjatalous. Piristystä elinkeinoelämään tuovat palvelu- ja metalliala sekä matkailu. Tietoa kunnasta saa kunnantalolla sijaitsevasta kunnanvirastosta.

Kirkonkylän kohteet

1. Jakkulan mutka

Paikalla on toiminut kestikievari 1600-luvulla.

2. Kunnantalo

[Kuva: Lumijoen kunnantalo]

Museoviraston suojelema harvinaista puufunktionalismia edustava kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1938 alun perin suojeluskuntataloksi. Talo siirtyi vuonna 1944 kunnan omistukseen, ja siinä ovat toiminneet mm. Lotta-kahvila, neuvola ja säästöpankki.

3. Kotiseutumuseo

[Kuva: Kotiseutumuseo]

Rakennus on entinen lainajyvämakasiini. Se kunnostettiin kesällä 1999 Lumijoki-seuran talkootyönä Lakeuden kulttuuripolku -projektissa. Museossa on esillä entiseen talonpoikaiseen elämäntapaan liittyvää esineistöä.

4. Lumijoen kirkko

[Kuva: Lumijoen kirkko]

Tiilinen Lakeuden katedraali on rakennettu talkoilla vuosina 1886–1889. Talkootyön organisointi oli paljolti lukkari Heikki Säisän (1838–1921) vastuulla, ja hän hoiti myös kirkon kassaa tuona aikana. Säisä oli keskeinen vaikuttaja Lumijoen kunnan ja seurakunnan tehtävissä: hän toimi mm. kunnan kirjurina 47 vuoden ajan. Lisää kirkosta voit lukea Kirkkokierroksesta.

5. Nuorisoseurantalo

[Kuva: Lumijoen nuorisoseurantalo]

Vuonna 1896 rakennettu, punaiseksi maalattu suurehko hirsirakennus. Talo on kunnostettu 1980-luvulla. Taloa käytetään nykyisin erilaisten juhlatilaisuuksien pitopaikkana ja tilausravintolana.

6. Pappila

Pappilan 1904 valmistuneeseen päärakennukseen on lisätty vanhoista poikkeavat kuisti ja lisärakennus vuonna 1966. Pihapiirissä on lisäksi aitta ja ulkorakennus.

[Kuva: Lumijoen pappila] [Kuva: Pappilan piharakennus]

7. Kankaanpääntien varren asutus (Jokiparras)

Lumijoen pohjoispuolta kulkeva tie, jonka varrella on väljästi sijoittuneita rakennuksia, pääosin maatilojen talouskeskuksia. Raitin maisemakuvaan kuuluvat Lumijoki rantakasvustoineen, taloja ympäröivä puusto, viljelykset ja peltoaukeat, sekä taajamaa hallitseva kirkko. Tiheämmin rakennettu raitin pääosa on maantien 813 länsipuolella. Idässä tie jatkuu Lumijoen rantaa viljelysaukeiden keskellä johtaen jokisuiston ruoikoille Liminganlahden rantaan. Useissa raitin rakennuksissa on vielä nähtävissä perinteistä rakennuskantaa.

8. Vanhat koulurakennukset

[Kuva: Vanhat koulurakennukset]

Kansakoulun vanha päärakennus ja entinen alakoulu. Toinen rakennuksista, entinen Teron tilan päärakennus, on tehty kolmessa osassa (v. 1884, noin v. 1900 ja v. 1910), toinen vuonna 1925. Hyväkuntoisiin rakennuksiin on tehty korjauksissa joitakin aukkomuutoksia.

Energiapolku

Lumijoen energiapolun kohteina on neljä entisöityä tuulimyllyä ja vuonna 1999 rakennettu tuulivoimala. Tuulimyllyjä oli ennen suurimpien talojen yhteydessä. Ne sijoitettiin usein hieman ympäristöään korkeammille tai muuten tuulisille paikoille. Tuulimyllyt olivat yleisesti käytössä 1800-luvun lopulle saakka, kunnes höyry- ja sähkökäyttöiset myllyt vähitellen syrjäyttivät ne. Viimeksi tuulimyllyjä on käytetty viljan jauhatukseen 1940-luvulla.

Lumijoen tuulimyllyt ovat perustyypiltään samanlaisia hirsirakenteisia ns. varvas- eli jalkamyllyjä. Myllyaitassa on kaksi kerrosta. Yläkerrassa ovat hammaspyörästö, lyhty ja kivet. Oven edessä on katettu tasanne, jonne johtaa sivusta portaat. Oven lisäksi sisääntulosivulla on toisessa kerroksessa luukku, jonka kautta säkit nostetaan ylös ja josta saadaan valoa sisälle.

9. Kyrön tuulimylly

[Kuva: Kyrön tuulimylly]

Kyrön tuulimylly on peräisin 1830-luvulta. Myllystä ei ole merkintää vuoden 1832 isojakokartassa, mutta tiedetään, että vuonna 1837 kuollut isäntä Johan Kyrö jätti perukirjassa jälkeensä tuulimyllyn: se on siis rakennettu vuosien 1832 ja 1837 välillä. Lions Club Liminka korjasi Kyrön myllyn perusteellisesti vuonna 1976. Myllyn siivet rikkoontuivat myrskyssä syksyllä 1999, ja niiden korjaus oli ohjelmassa keväällä 2000.

10. Granlundin mylly

[Kuva: Granlundin tuulimylly]

Hirsinen jalkamylly 1800-luvun alkupuolelta. Se on merkitty kuvalla vuoden 1832 isojakokarttaan, ja myllyn siipitukista löytyy vuosiluku 1809. Tila, jonka yhteydessä mylly oli, paloi vuonna 1889. Tuulimylly säästyi tulelta tilan ainoana rakennuksena luultavasti juuri siksi, että se sijaitsi pihapiirin ulkopuolella.

11. Erkkilän tuulimylly

[Kuva: Erkkilän tuulimylly]

Lapinkylällä sijaitseva entinen Tynin tilan mylly on tyypiltään hirsinen jalkamylly. Vanhin siitä löytyvä vuosiluku on 1768. Kerrotaan, että myllyn on rakentanut uudestaan Matti Lepistö vuonna 1811.

12. Penttilän tuulimylly

[Kuva: Penttilän tuulimylly]

Hirsinen jalkamylly 1800-luvun alusta. Tässä, kuten muissakin Lumijoen myllyissä, on satulakatto.

13. Tuulivoimala Sähkäle

Varjakan edustalla sijaitsee Suomen ensimmäinen merelle, tekosaareen, rakennettu tuulivoimala, Sähkäle. Osakeyhtiömuotoinen Sähkäle tuottaa, kuten nimikin kertoo, sähköä.

14. Hailuoto-laiva

[Kuva: Hailuoto-laiva]

Varjakan rantaan maalle on ankkuroitu vuonna 1920 rakennettu Hailuoto-laiva. Entisöity laiva on tässä entisen merireittinsä pysähdyssatamassa. Nykyisin siinä toimii kahvila ja tilausravintola.