Liminkaa kiertämässä

[Piirros: Limingan kartta]

Vanhan Limingan emäpitäjän historia ulottuu yli 500 vuoden taakse: Liminka mainitaan kirjallisessa lähteessä ensi kerran vuonna 1477. Laajimmillaan pitäjä oli 1600-luvun alussa, jolloin sen alue ulottui Pohjanlahdesta kauas Kainuuseen; Oulu ja Kajaanikin olivat tuolloin Liminkaa!

Tämän päivän Liminka on Oulun talousalueeseen kuuluva vireä, kasvava ja kehittyvä kunta, jossa asuu vajaat 6 000 ihmistä. Limingalle antavat ilmettä omaleimainen luonto maailmankuuluine lintuvesineen sekä vahva paikalliskulttuuri. Kulttuurilla on Limingassa vuosisatainen perinne ja elävä nykyisyys. Limingan maankuulu taidekoulu, kansainvälinen musiikkileiri, musiikkiopisto ja kansalaisopisto sekä aktiivinen kotiseututyö ja monet museot ylläpitävät ja jatkavat perinteitä.

Kulttuuripolun kohteet

1. Liikekeskus

Kunnan ja valtion virastot sekä liike-elämän palvelut löytyvät tältä alueelta, joka rakentui vähitellen 1860-luvulta lähtien rautatien tulon myötä. Vielä 1950-luvulla alueella lainehtivat komeat pellot. Koulukeskus isännöi kesäisin Limingan kansainvälistä musiikkileiriä.

2. Linnukkapatsas

[Kuva Linnukkapatsaasta]

Keskiajan liminkalaisten elämää vaikeuttivat suuresti venäläisten toistuvat sotaretket Pohjanmaalle. Vihollisuudet johtuivat Pähkinäsaaren rauhan jälkeisestä tilanteesta, jossa valtiollisesti Venäjään kuuluva Pohjanmaa liittyi käytännössä Ruotsin vaikutuspiiriin. Tämä uhkasi Venäjän omistusoikeutta alueeseen ja sen verotuloihin, joten se puolusti niitä väkivaltaisesti. Ruotsi ei kyennyt tarjoamaan alueen asukkaille mitään turvaa venäläisten hyökkäyksiä vastaan.

Tämän ns. vanhanvihan muistoksi pystytettiin vuonna 1934 liminkalaissyntyisen arkkitehdin, Niilo Kokon, suunnittelema Linnukkapatsas. Muistomerkin paikalla sijaitsivat Limingan toinen ja kolmas kirkko, jotka 1500-luvun lopun vainoissa poltettiin.

3. Limingan kirkko

Limingan nykyinen kirkko, järjestyksessä paikkakunnan viides, valmistui vuonna 1826. Rakentamisesta vastasi kaustislainen kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski. Tyyliltään kirkko on uusklassinen ja tyypiltään se on tasavartinen keskeisesti korostettu ristikirkko. Lue lisää Kirkkokierroksesta.

4. Rantatie

[Kuva rantatiestä]

Liminganjoen vartta mukaileva Rantatie oli ennen Limingan keskus. Maalaistalot joen molemmin puolin muodostivat tyypillisen nauha-asutuksen. Jokivarren, Rannan, asuintaloissa olivat myös kaikki palvelut, liikkeet ja virastot, joita maalaiskylässä tarvittiin. Ei ollut erillisiä virasto- ja liiketiloja kuten nyt; ympäristön ilme oli näin hyvin yhtenäinen ja maanläheinen.

Rautatien tullessa 1800-luvun lopulla syntyi aseman läheisyyteen Asemakylä, nykyinen liikekeskus. 1960-luvulla muualle siirretty läpikulkuliikenne rauhoitti Rannan osittain suojelluksi kulttuuriperinnöksi ja vihreäksi keitaaksi. Tämä Vanha Liminka on nyt keskeinen osa Limingan omaa kulttuuripolkua.

5. Sunilan risteys

[Kuva Sunilan risteyksestä]

Nimensä alue on saanut 1700-luvulla rakennetusta Sunilan talosta. Tämä pääministeri E. J. Sunilan sukutalo on peräisin keskiajalta. Siinä toimi aikoinaan kestikievari, jossa mm. Carl von Linnén ja keisari Aleksanteri I:n kerrotaan vierailleen Suomen-matkoillaan.

Keskiajalla risteyksen tienoo oli merenrantaa. Täällä oli myös Limingan ensimmäinen kirkko 1400-luvulla. Risteys oli kylän keskipiste, sillä siinä erkanivat vanha Oulun ja Raahen välinen valtatie 8 ja jokivartta ylöspäin kulkeva Ylivieskan maantie eli Rantatie. Sunilan sillankorvassa pidettiin viime sotiin asti Narikkaa, kesämarkkinoita, jonne tuli ympäri Suomen väkeä heinätöihin Limingan, kuuluisan niittypitäjän, taloihin.

6. Pappila

[Kuva pappilasta]

Limingan pappila oli suuren pitäjän merkittävin henkisen ja julkisen elämän keskus menneinä vuosisatoina. 1800-luvun puolivälissä rakennetun, tyyliltään uusrenessanssia edustavan ns. Ison pappilan suunnittelijaa ei tiedetä. Säilyneet piirustukset laati rakennustöiden jo päätyttyä Oulun silloin lääninarkkitehti Johan Oldenburg. Kirkkoherrana oli tuolloin teologian tohtori Aaron Gustaf Borg, joka rakennutti pappilaan toisen kerroksen omalla kustannuksellaan.

7. Limingan kansanopisto-Limingan taidekoulu

[Kuva Limingan taidekoulusta]

Limingan kansanopisto, suomenkielisistä kansanopistoista vanhin, aloitti toimintansa vuonna 1892 vanhassa kestikievarina ja käräjätalona tunnetussa Arvolassa. Opiston vanhat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta, ja uudet nk. Oulun koulua edustavat, on rakennettu vuonna 1982. Täällä aloitettiin vuonna 1966, ensimmäisenä Suomessa, kuvataiteen opetuslinja. Se laajeni pian opiston ainoaksi opetettavaksi alaksi: syntyi Limingan taidekoulu, joka järjestää kurssitoimintaa myös kesäisin. Taidekoululla toimii myös tilausravintola.

8. Sillat

[Kuva sillasta]

Ennen Liminganjoen yli johti silta jokaisen talon kohdalla. Nykyiset kaksi siltaa on tehty 1800-luvun mallin mukaan muistuttamaan menneestä ajasta ja rikastuttamaan jokivarsiraitin ilmettä.

9. Museoalue

[Kuva Aappolasta]

Muistokoti Aappola on liminkalaissyntyisen oopperalaulajan ja laulupedagogin Aabraham Ojanperän (1856–1916) museoksi muutettu huvila ja koti. Ojanperä rakennutti vuonna 1912 vanhan rakennuksen päähän kaksikerroksisen nikkarityylisen lisän ja nimesi talon Aappolaksi. Museossa on esillä suuri osa laulajan jäämistöstä. Sen kautta välittyy kiintoisa kuva omalaatuisesta persoonallisuudesta ja kansainvälisesti tunnetusta taiteilijasta.

Kotiseutumuseo sijaitsee pääosin 1800-luvulla rakennetussa jyvämakasiinissa. Alueen muihin rakennuksiin on koottu esinekokonaisuuksia, esimerkkeinä kalastus- ja maitotalousaitat. Limingan 500-vuotisjuhliin v. 1977 rakennetussa perinnehallissa on esillä vanhoja maatalouskoneita sekä työ- ja ajokaluja. Museoalueen rakennuksia ja Kivikoulua kunnostettiin 1999–2000 Lakeuden Kulttuuripolku -projektissa.

[Kuva Vilho Lampi -museosta]

Vilho Lampi -museo sijaitsee v. 1868 rakennetussa Pohjois-Suomen vanhimmassa kansakoulurakennuksessa, Kivikoulussa, joka muutettiin taidemuseoksi vuonna 1972. Tämä renessanssipiirteinen rapattu tiilitalo on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Sen suojissa on kesäisin esillä vaihtuvia näyttelyitä ja talvisin museon oma kokoelma.

10. Matinlaurin talo

Tässä talossa ja sen lähistössä, etenkin jokivarressa, taidemaalari Vilho Lampi loi lähes koko tuotantonsa. Tila oli Lammen suvun hallussa 1909–1940. Nykyään talo on yksityiskäytössä.

11. Niittäjä-patsas

[Kuva Niittäjä-patsaasta]

Taiteilija Oskari Jauhiaisen veistämä Niittäjä-patsas pystytettiin v. 1977 Limingan 500-vuotisjuhlien yhteydessä kunnianosoitukseksi sille työlle, jonka entisajan liminkalaiset näillä lakeuksilla tekivät nostaen Limingan vauraaksi emäpitäjäksi.

12. Liminganlahden luontokeskus

[Kuva Liminganlahden luontokeskuksesta]

Liminganlahden helmi on keväällä 2012 uudistunut Liminganlahden luontokeskus. Perinteisesti lintuharrastajien suosiossa ollut alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet tutustua lintujen elämään laajasti. Luontokeskuksen sisällä toiminnallinen Lintujen kahdeksan vuodenaikaa -näyttely tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille. Alueen noin 200 lintulajia voi bongata myös lainakiikareilla luontokeskuksen lintutornilta, jolle on luontokeskuksen pihasta matkaa 600 metriä. Leveä pitkospuupolku soveltuu liikuntaesteisille ja lastenvaunujen kanssa liikkuville. Luontokeskuksen pihassa on myös nuotiopaikka makkaran paistoon. Luontokeskuksesta on oma ravintola ja kahvila. Lisäksi kauempaa tulleet vieraat voivat majoittua luontokeskuksen hotellissa.

Teksti päivitetty .

13. Arboretum-Alakestilän puisto

Kunnallisneuvos Kalle Arvolan ja Katri Arvolan istuttama puisto sijaitsee kahden kilometrin päässä Limingan keskustasta Liminganjoen saarilla ja törmillä. Puistossa on noin 120 eri puulajia ja noin 60 pensaslajia, joukossa ulkomailta tuotuja harvinaisuuksia.

Taiteilijoiden ateljeet

Matti Lampi, taidemaalari
Villenkuja 4
91900 Liminka
puh. (08) 381 323, 040 5404 064
Vierailut sopimuksen mukaan

Kari Tervo, kuvataiteilija
Vuotilantie 6
91900 Liminka
puh. (08) 381 188, 050 5320 933
Vierailut sopimuksen mukaan